{"id":6102,"date":"2025-04-27T17:19:17","date_gmt":"2025-04-27T17:19:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6102"},"modified":"2025-04-27T21:19:04","modified_gmt":"2025-04-27T21:19:04","slug":"venaja-ei-sieda-historiaansa-vaarat-muistot-tuhotaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/04\/27\/venaja-ei-sieda-historiaansa-vaarat-muistot-tuhotaan\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4 ei sied\u00e4 historiaansa: ”V\u00e4\u00e4r\u00e4t” muistot tuhotaan"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ilmestyi joskus lehti nimelt\u00e4\u00e4n ’Pravda<\/em>’, -’totuus’. P\u00e4ivitt\u00e4in ilmestyv\u00e4n sanomalehden nime\u00e4minen ”totuudeksi” kertoi alamaisille synk\u00e4n tiedon: ”T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n totuus on huomenna valhetta, ja jos et pysy ajan tasalla, se voi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 Sinun kohdaltasi huonosti<\/em>.”<\/strong><\/p>\n

Todellisuuden m\u00e4\u00e4rittely hallinnollisella m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4, ja v\u00e4\u00e4rinajattelun sanktioiminen, -se oli arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 kommunistisessa diktatuurissa<\/strong>, jollainen vallitsi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/strong> suuren osan 1900-lukua. Pahat kielet kertovat, ett\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn oikean ajattelun pakkopaita on tulossa Ven\u00e4j\u00e4lle takaisin. Katsotaankin.<\/p>\n

Kes\u00e4-hein\u00e4kuussa<\/em> 1944<\/strong> k\u00e4ydyt taistelut ven\u00e4l\u00e4isten ja suomalaisten v\u00e4lill\u00e4 Karjalan Kannaksell<\/strong>a, –Viipurinlahden<\/strong>, Talin<\/strong> ja Ihantalan<\/strong>, ja Vuosalmen<\/strong> maisemissa, olivat raskaat kummallekin osapuolelle. Syyskuussa-44 p\u00e4\u00e4stiin kuitenkin neuvottelurauhaan (v\u00e4lirauhaan<\/em>, rauhansopimus allekirjoitettiin paljon my\u00f6hemmin Pariisi<\/strong>ssa.)<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n -silloin viel\u00e4 Neuvostoliiton<\/strong>– v\u00e4lille saatiin rakennettua molempia hy\u00f6dytt\u00e4neet suhteet, jotka jatkuivat -er\u00e4in poikkeuksin- aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto lakkautettiin, ja naapurimme oli siit\u00e4 alkaen Ven\u00e4j\u00e4n federaatio<\/strong>. Normaaliin kanssak\u00e4ymiseen sis\u00e4ltyi my\u00f6s k\u00e4ytyjen sotien k\u00e4sittely, -ilman vihanpitoa. Siit\u00e4 kertovat yh\u00e4 monet kaatuneiden neuvostosotilaiden hyvin hoidetut muistomerkit eri puolilla Suomea.<\/p>\n

Hangon satamasta<\/strong> rahtia hakeneet ven\u00e4l\u00e4iset rekkamiehet -silloin kun kauppa viel\u00e4 k\u00e4vi- saattoivat k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kukkansa kaupungin keskustan l\u00e4hell\u00e4 olevalle vuoden 1941 taisteluissa kaatuneiden puna-armeijalaisten muistomerkille, -Se on yh\u00e4 siell\u00e4, ven\u00e4j\u00e4nkielisine teksteineen. Kenellek\u00e4\u00e4n ei tulisi mieleenk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vihollisarmeijan riveiss\u00e4 kaatuneiden kunnioittamisessa oli mit\u00e4\u00e4n suomalaisia h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Viel\u00e4 v.2004 Talin-Ihantalan<\/strong> suurtaistelun -Pohjoismaiden historiassa osallistuneelta miesm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suurimman- tapahtumapaikan, nykyisen Kamennogorsk<\/strong>in kunnan, kunnanjohto osallistui virallisesti muistotilaisuuksiin, ja hyv\u00e4ksyi kaksikielisen (suomi, ven\u00e4j\u00e4) muistokiven asettamisen. (Kiven nyt h\u00e4vitetty teksti otsikkokuvassa.)<\/p>\n

Mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tapahtunut asennemuutos tarkoittaa?<\/h2>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei kaikki n\u00e4yt\u00e4 olevan ihan kohdallaan? Jo vaiennut propaganda, vihapuhe<\/em> Suomea kohtaan, on j\u00e4lleen k\u00e4ynniss\u00e4, -ik\u00e4\u00e4n kuin jokin vastenmielinen voima olisi ry\u00f6minyt esiin koloistaan, myrkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisen ven\u00e4l\u00e4isen sukupolven mieli\u00e4?<\/p>\n

Sodan muistomerkkej\u00e4, jotka viel\u00e4 aivan \u00e4skett\u00e4in koettiin menneen sivuuttamisen ja molemminpuolisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n ilmauksiksi, h\u00e4p\u00e4ist\u00e4\u00e4n ja h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n. Taistelupaikkoja, joilla lep\u00e4\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 l\u00f6ytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t sotavainajat, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n soranottoon. Ik\u00e4\u00e4n kuin mennyt historia olisi ”eilisp\u00e4iv\u00e4n Pravda<\/strong>”?<\/p><\/blockquote>\n

Historia on tunnettava senkin vuoksi, ettei se toistuisi.<\/p>\n

Sama ajatus k\u00e4\u00e4nt\u00e4en: Jos kansoja tai yksil\u00f6it\u00e4 halutaan johdatella johonkin pahaenteiseen, ensin vied\u00e4\u00e4n heilt\u00e4 n\u00e4kemys historiasta. -En tied\u00e4 viel\u00e4, miksi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tapahtuu tyhmi\u00e4 asioita, joten aloitan Suomesta:<\/p>\n

Meill\u00e4kin on v\u00e4\u00e4ristelty l\u00e4hihistoriaa, ja sy\u00f6tetty suomalaisille satuja. Tekij\u00f6ill\u00e4 on ilmeisesti aina ollut jokin p\u00e4iv\u00e4npoliittinen tavoite. -Sellaisen esteen\u00e4 voi olla yleis\u00f6n liian hyv\u00e4 tiet\u00e4mys asioista, esm. Suomea koskettaneista sodista v.1939-1944.<\/p>\n

Vuodesta 1944 aina 1990-luvulle, jolloin Neuvostoliitto romahti omaan mahdottomuuteensa, suomalainen suuri yleis\u00f6 ei ollut kuullut puhuttavankaan Talin-Ihantalan<\/strong> suurtaistelusta, jossa suomalaiset pys\u00e4yttiv\u00e4t neuvostodivisioonat kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 1944, -taistelussa joka saattoi olla jopa ainoita, joissa puna-armeijan suurhy\u00f6kk\u00e4ys torjuttiin toisessa maailmansodassa.<\/p>\n

Siihen aikaan neuvostodiktaattorin<\/em> (emme k\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sanaa harkitsemattomasti), Josef Vissarionovitsh<\/strong> Stalin<\/strong>in sotavoima perustui –Siperiaa<\/strong> my\u00f6ten pakkoker\u00e4ttyihin- ihmismassoihin, ja Yhdysvaltain<\/strong> avok\u00e4tisesti luovuttamiin aseisiin (unohtuiko lasku kirjoittaa? -kysy mineraaleja!). Sanottiin ”Massalla ja masiinalla<\/em><\/strong>.”<\/p>\n

Kes\u00e4kuun alussa 1944 massat ja masiinat olivat Suomen rajalla (v\u00e4h\u00e4n oikaistulla) Valkeasaaressa<\/strong>, etel\u00e4isell\u00e4 Kannaksella. L\u00e4pimurron syit\u00e4 ovat sotahistorian tutkijat pohtineet, joten me emme. Totean vain p\u00e4\u00e4puolustuslinjan<\/em> olleen ensimm\u00e4isen\u00e4 linjana, -ilman syvyytt\u00e4.<\/p>\n

Matti Koskimaa<\/strong> muistuttaa tykist\u00f6n virheellisest\u00e4 ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, joka kehottaa ’aloittamaan vastatykist\u00f6-toimilla<\/em>’ -ennen sulkujen ampumista omien linjojen eteen, ja vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ysryhmittymiin iskemist\u00e4. Koskimaa muistuttaa, ett\u00e4 vasta Talissa ja Ihantalassa tykist\u00f6 ’spontaanisti’ luopui em. virheellisest\u00e4 rutiinista.<\/p>\n

Vaikka kenraali Lennart Oesch<\/strong>in kunnianhimoinen suunnitelma Talissa VKT-linjan<\/strong> l\u00e4p\u00e4isseiden punadivisioonien pussittamisesta ei onnistunutkaan -pussinsuun sulkemiseen Talinmylly<\/strong>n kohdalla olisi tarvittu ”vain yksi tuore pataljoona<\/em>” (Koskimaa) jota ei ollut- neuvostojoukoille aiheutettiin sellainen tappio, ett\u00e4 ’Stavka<\/em> (=NL:n p\u00e4\u00e4esikunta, tai J.S. itse) katsoi, ettei Suomi ollut enempien (tuhlattujen) divisioonien arvoinen. -Tai voidaanhan homma saattaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen my\u00f6hemminkin, –Berliiniin<\/strong> jo kiire.<\/p>\n

”Mahdollisuuden ikkuna<\/em>” sulkeutui puna-armeijalta<\/h2>\n

Stavka oli antanut ”Leningradin rintamalle<\/em>” riitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4voimia -ja aikaa- Suomen valtaamiseen, mutta ne eiv\u00e4t riitt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n. Valkeasaaresta alkaneen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen tavoitteena oli Kouvolan-Kymijoen<\/strong> tasa. -Jos sinne olisi p\u00e4\u00e4sty, -ja VKT-linja murrettu L\u00e4nsi-Kannaksella<\/strong> miss\u00e4 sit\u00e4 yritettiinkin- ei Suomella olisi ollut joukkoja miehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n viimeist\u00e4 puolustusasemaa,\u00a0 Virolahdelta<\/strong> alkavaa Salpa-linjaa<\/strong>. Suomen armeijan p\u00e4\u00e4osa olisi j\u00e4\u00e4nyt mottiin VKT-linjan it\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Koskimaan sanonta onkin: ’Suomi veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em><\/strong>’. -Ja t\u00e4m\u00e4 tapahtui kerta kerran j\u00e4lkeen. Tienhaaran<\/strong>-niemell\u00e4, –Viipurin<\/strong> pohjoispuolella- oli vesist\u00f6linjalla vihollisen sis\u00e4-Suomeen etenemist\u00e4 tukkimassa vain h\u00e4t\u00e4isesti koottu joukko, ja Lauri J\u00e4ntin<\/strong> komennossa oleva kentt\u00e4haupitsi, -putkea my\u00f6ten maahan kaivettuna. J\u00e4ntti uskoi olevansa niemess\u00e4 yksin tykkimiestens\u00e4 kanssa. H\u00e4n ei tiennyt rantapusikossa olevasta -muita rohkeammasta- pikakiv\u00e4\u00e4riryhm\u00e4st\u00e4 (yksi pk, ampuja, etc.).<\/p>\n

Ja Tienhaaran niemest\u00e4 alkoivat suorat v\u00e4yl\u00e4t kohti Haminaa<\/strong>, Kouvolaa<\/strong> ja Antreaa<\/strong>, -IV armeijakunnan selustaa. Voitte kuvitella J\u00e4ntin ja miestens\u00e4 mielialat.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isten l\u00e4p\u00e4isty\u00e4 VKT-linjan Talissa, ja neuvostopanssari-ryhm\u00e4n jo rynn\u00e4tess\u00e4 kohti Saimaan kanavaa<\/strong> (Juustilaa), tehtiin yksi ihmeist\u00e4, -pitk\u00e4ss\u00e4 sarjassa mutta nykyisin el\u00e4vien onneksi ei liian pitk\u00e4ss\u00e4. Vastatoimiin ryhdytt\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytti k\u00e4skyn antava upseeri k\u00e4skyns\u00e4 p\u00e4\u00e4tteeksi seuraavia sanoja:<\/p>\n

”Vihollisen ja kotienne v\u00e4liss\u00e4 olette vain te. Toimikaa!”<\/p><\/blockquote>\n

\u00c4lk\u00e4\u00e4 kuvitelko miesten mielialoja: Ette kest\u00e4 sit\u00e4. Kaikki eiv\u00e4t palanneet silt\u00e4 reissulta.<\/p>\n

Pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n Kannaksella, ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 Suomen valtaamisen hinta on korkea, Suomen armeija osti is\u00e4nmaalle aikaa. -Sit\u00e4 hankittiin my\u00f6s toisin keinoin.<\/p>\n

Ribbentropin diili<\/em><\/h2>\n

Taistelujen riehuessa Kannaksella presidentti Risto Ryti<\/strong> oli jo hallituksen avainministerien kanssa valmistelemassa, miten vastata Neuvostoliiton -Tukholmasta Mme Kollontai<\/strong>n kautta saatuihin- rauhanehtoihin(?), kun s\u00e4hke Berliini<\/strong>st\u00e4 kertoi Saksa<\/strong>n ulkoministerin, Joachim Ribbentrop<\/strong>in, olevan jo lentokoneessa matkalla Suomeen.<\/p>\n

Ribbentrop, jolla ei ollut pitk\u00e4\u00e4n aikaan tilaisuutta diplomaattiseen p\u00e4temiseen, p\u00e4\u00e4tti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tilanteen hyv\u00e4kseen, ja tehd\u00e4 diilin.<\/p><\/blockquote>\n

Jo alkaneet Saksan vilja- ja sotatarvike-l\u00e4hetykset sidotaankin poliittiseen sopimukseen Saksan kanssa. -Suomi oli Rytin ja hallituksen kannan mukaisesti kielt\u00e4ytynyt sellaisesta koko sodan ajan. (Tilanne: -sotaa k\u00e4yv\u00e4n maan ahdingon ulosmittaus- muistuttaa jotain juttua,\u00a0 jossain toisaalla? -En nyt\u00a0 saa mieleen mit\u00e4, ja miss\u00e4.)<\/p>\n

Ryti ja marsalkka Mannerheim<\/strong> p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ratkaisuun, ett\u00e4 allekirjoitetaan. My\u00f6hemmin, Suomen ulkoministeri Ramsay<\/strong> vastasi Helsingist\u00e4 poistuvan Yhdysvaltain<\/strong> suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n kysymykseen, ”mit\u00e4 Suomi<\/em> voitti allekirjoituksella?<\/em>”:<\/p>\n

”Time.”<\/p><\/blockquote>\n

Aika riitti. Saksan aseapu riitti. Suomalaisen sotilaan taistelutahto riitti. Ven\u00e4l\u00e4isten ennakkoehto neuvotteluille -suostumus antautumiseen- oli pyyhkiytynyt pois.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kirjoitan n\u00e4it\u00e4kin rivej\u00e4 Suomessa ja suomeksi.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 oli historiaa, jota joku ei halua suomalaisten -eik\u00e4 ven\u00e4l\u00e4istenk\u00e4\u00e4n- muistavan.\u00a0 Siteeraan lopuksi Lauri J\u00e4ntilt\u00e4<\/strong> (sivu218) sellaista, mit\u00e4 haluan sek\u00e4 suomalaisten ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten muistavan. Olkaapa hyv\u00e4t:<\/p>\n

”Tiet\u00e4 my\u00f6ten eteni kolme rynn\u00e4kk\u00f6tykki\u00e4 … Etenimme tien oikeata puolta j\u00e4\u00e4k\u00e4rien kanssa, ja joka suunnasta ammuttiin. … Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuli mets\u00e4st\u00e4 lyhyt sotamies, ja laski tielle haavoittuneen (Suomen) j\u00e4\u00e4k\u00e4rien upseerin. Kantaja oli ven\u00e4l\u00e4inen, teki asennon, ja k\u00e4veli (takaisin) mets\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tien takaa kuului huuto: ”-Ampukaa se!” Mutta tiell\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyikin heti p\u00e4in huutajaa joku, t\u00e4ht\u00e4si aseellaan ja huusi vastaan: ”-Huuras \u00e4ij\u00e4 saatana uurestaan!” (Ven\u00e4l\u00e4inen sai menn\u00e4 menojaan.)<\/p><\/blockquote>\n

”Kunnia sankareille! -Slava gerojam!”<\/h2>\n

T\u00e4t\u00e4 -jo kivest\u00e4 poispyyhitty\u00e4- teksti\u00e4 lukiessani n\u00e4en siin\u00e4 kunnianosoituksen kaikille sotiin osallistuneille. Yhden heist\u00e4 jo esittelinkin, edell\u00e4 kerrotussa.<\/p>\n

Sota on kollektiivinen onnettomuus. Sen mukanaan tuomista tajunnantiloista pit\u00e4\u00e4 -ja voi- p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4vitse ja ylitse. Toisilla se k\u00e4y nopeammin, toisilla hitaammin, ja joillakin ei koskaan. \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n