{"id":6099,"date":"2025-04-27T13:45:39","date_gmt":"2025-04-27T13:45:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6099"},"modified":"2025-04-27T13:45:39","modified_gmt":"2025-04-27T13:45:39","slug":"timo-vihavainen-geopolitiikkaa-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/04\/27\/timo-vihavainen-geopolitiikkaa-ii\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Geopolitiikkaa II"},"content":{"rendered":"

\u0413\u043b\u043e\u0431\u0430\u043b\u044c\u043d\u0430\u044f \u0433\u0435\u043e\u043f\u043e\u043b\u0438\u0442\u0438\u043a\u0430 (\u043f\u043e\u0434 \u0440\u0435\u0434. \u0418.\u0418. \u0410\u0431\u044b\u043b\u0433\u0430\u0437\u0438\u0435\u0432\u0430,\u0418.\u0411. \u0418\u043b\u044c\u0438\u043d\u0430. \u0418.\u0424. \u041a\u0435\u0444\u0435\u043b\u0438. \u0418\u0437\u0434\u0430\u0442\u0435\u043b\u044c\u0441\u0442\u0432\u043e \u041c\u043e\u0441\u043a\u043e\u0432\u0441\u043a\u043e\u0433\u043e \u0443\u043d\u0438\u0432\u0435\u0440\u0441\u0438\u0442\u0435\u0442\u0430 2010, 312 \u0441.<\/strong><\/p>\n

(Kuva: Uutispeli 2025, henkil\u00f6t: Vladimir Putin, Aleksandr Dugin.)<\/p>\n

Neuvostoliitossa<\/strong> jokaisen korkeakouluopiskelijan oli suoritettava kurssit marxismi-leninismiss\u00e4<\/em> (paremmalla suomella sanoen leninil\u00e4isess\u00e4 marxilaisuudessa), supertieteess\u00e4, jolle kaikkien muiden tieteiden tuli olla alistettuja.<\/p>\n

Kun Neuvostoliitto romahti, j\u00e4i tuhansittain noita opettajia ty\u00f6tt\u00f6miksi, mutta heille keksittiin oitis uusi oppiaina: kulturologia<\/strong><\/em>.<\/p>\n

Marxismi-leninismi<\/strong> oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen abstrakti oppi, jossa liikuttiin sek\u00e4 luonnontieteen ja logiikan (diamat), historian ja kulttuurin (istmat) ja viel\u00e4p\u00e4 taloustieteenkin alueella ja se antoi opiskelijoilleen ja opettajilleen paljon yleist\u00e4 tietoa eri alueilta, muun muassa l\u00e4nsimaisesta filosofista, jonka arvosteleminen kuului sen toimialaan.<\/p><\/blockquote>\n

”Geopolitiikka on t\u00e4m\u00e4n vuosisadan marxismi-leninismi\u00e4<\/em>”<\/h2>\n

Aleksandr Dugin<\/strong> ei suotta ole sanonut, ett\u00e4 geopolitiikka on t\u00e4m\u00e4n vuosisadan marxismi-leninismi\u00e4. H\u00e4nen oma versionsa siit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 huomattavan paljon aineksia dialektisesta<\/em> ajattelusta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin kirjassa olevassa sitaatissa Dugin julistaa, ett\u00e4 \u201dmik\u00e4\u00e4n ei ole t\u00e4n\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suosittua Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuin antiamerikkalaisuus\u2026 Se on uskon symboli\u2026 olla ven\u00e4l\u00e4inen merkitsee t\u00e4n\u00e4\u00e4n \u2019olla antiamerikkalainen\u2019. Antiamerikkalaisuus on t\u00e4n\u00e4\u00e4n kansallisen identiteetin t\u00e4rkein piirre. Se vuoksi me emme pid\u00e4 Amerikasta<\/em> (ne ljubim Ameriku)\u201d.<\/p>\n

Huomatkaamme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sitaatti on vuonna 2007 ilmestyneest\u00e4 Duginin kirjasta Geopolitika postmoderna<\/em>. Siihen aikaan mielipidetutkimukset osoittivat Yhdysvaltojen<\/strong> nauttivan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sangen suurta suosiota. Mutta t\u00e4m\u00e4n filosofin teoriaan ei empiirisesti todennettu todellisuus mahtunut. H\u00e4nen ajattelunsa operoi toisella tasolla\u2026<\/p>\n

Dugin nyt vain on yksi geopolitiikan harrastaja, ja kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksi kaikkein ep\u00e4miellytt\u00e4vimmist\u00e4, mik\u00e4li nyt rupeamme arvioimaan ajattelijoita sen perusteella, miten he suhtautuvat toisaalta sotaan ja toisaalta kansojen rauhanomaiseen yhteiseloon ja yleens\u00e4kin ns. poroporvarillisen onnen tavoitteluun. Sellaista h\u00e4n osoittaa syv\u00e4sti halveksivansa.<\/p>\n

Toki my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 geopolitiikan teoreetikoissa l\u00f6ytyy humaanimpia ajattelijoita, jotka arvostelevat my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kollegoitaan paranoidisesta l\u00e4nnen vihaamisesta, jonka juuria haetaan aina tuhannen vuoden takaa.<\/p><\/blockquote>\n

’Antagonistisen vihollisen kohtaaminen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti tarkoittaa toisen osapuolen tuhoutumista<\/em>’<\/h2>\n

Toki, mik\u00e4li uskotaan l\u00e4ntisen sivilisaation olevan ven\u00e4l\u00e4isen antagonistinen vihollinen, jonka kohtaaminen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti tarkoittaa toisen osapuolen tuhoutumista, on moinen ajattelu ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 eli siis loogista. Miten vahvalla pohjalla se on, onkin sitten toinen juttu.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjassa esitet\u00e4\u00e4n l\u00e4nnen \u201dgeostrategien\u201d<\/em> hautovan Ven\u00e4j\u00e4n hajottamista 11:ksi \u201dsuvereeniksi\u201d valtioksi. Meneill\u00e4\u00e4n olevan sodan aikana siihen viittaava \u00e4\u00e4ni\u00e4 taisi jo jossakin vaiheessa kuuluakin, mutta sopii kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kyse oli reaktiosta Ven\u00e4j\u00e4n omaan politiikkaan. Peiliin katsominen on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 liian usein unohdettu.<\/p>\n

Geopolitiikan k\u00e4site on t\u00e4ss\u00e4 kirjassa ymm\u00e4rretty hyvin l\u00f6ys\u00e4sti ja siihen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuuluvan my\u00f6s se, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on tapana nimitt\u00e4\u00e4 kulturologiaksi, ja joka k\u00e4sittelee usein hyvin korkealla abstraktiotasolla eri maiden ja sivilisaatioiden ominaisuuksia sellaisina kuin jotkut ajattelijat ovat ne eri aikoina n\u00e4hneet.<\/p><\/blockquote>\n

Sellaiset on l\u00e4nness\u00e4 tapana liitt\u00e4\u00e4 historianfilosofiaan ja kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4nkin laajasti suuria t\u00e4m\u00e4n alan n\u00e4kemyksi\u00e4 Danilevski<\/strong>sta ja Spengler<\/strong>ist\u00e4, Sorokin<\/strong>iin, Toynbee<\/strong>hen ja Huntington<\/strong>iin. N\u00e4iden ajattelijoiden tuntemisen voi katsoa kuuluvan yleissivistykseen, niin ep\u00e4suosittuja kuin ne l\u00e4nness\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ovatkin. T\u00e4st\u00e4 pisteit\u00e4 kirjan tekij\u00f6ille.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n konstikkaammaksi asia menee, kun kirjoittajat alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uusia termej\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rakentuvan jonkinlaiselle ajatellulle konsensukselle eri historianfilosofien n\u00e4kemyksist\u00e4.<\/p>\n

Sellaista konsensustahan ei ole olemassa ja tuskin voisi edes kuvitella, ett\u00e4 noita n\u00e4kemyksi\u00e4 yhdistelem\u00e4ll\u00e4 syntyisi muuta kuin mielialtaisia eklektisi\u00e4 rakennelmia, joille ei kannata kuvitella empiirist\u00e4 vastinetta todellisuudessa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 suhteessa kuvaava on luku Globaali geopolitiikka<\/em>: sen syntymisen etapit, alueellinen rakenne ja toimijat. Er\u00e4s alaluku on nimelt\u00e4\u00e4n Nykyisen maailman geosivilisaatio<\/em>. Siin\u00e4 my\u00f6s esitet\u00e4\u00e4n sivilisaation matriiseja, rajoja ja suodattimia.<\/p>\n

T\u00e4rkeimpien sivilisaatioiden matriisi, jossa on esitetty niiden vertailu eri muuttujien suhteen on pedagogisesti yht\u00e4 valaiseva kuin se on ylimalkainen ja tuskin lainkaan empiirisesti todennettavissa.
\nSen mukaan esimerkiksi suhde aineelliseen menestykseen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n l\u00e4nsieurooppalaisesa sivilisaatiossa hyveen tunnukseksi, kun se taas slaavilais-ortodoksisessa on vastoin henkist\u00e4 ihannetta.<\/p>\n

Suhde lakiin<\/strong> rakentuu l\u00e4nness\u00e4 yksil\u00f6llisen vastuun ja rationaalisen oikeusajattelun pohjalle ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 taas vallitsee \u201dkarismaattinen oikeusk\u00e4sitys, kollektiivinen vastuu ja laki saattaa olla vastakkainen oikeudenmukaisuudelle\u201d.<\/p><\/blockquote>\n

Suhde yksil\u00f6\u00f6n<\/strong> rakentuu l\u00e4nness\u00e4 sen pohjalle, ett\u00e4 yksil\u00f6 on arvo sin\u00e4ns\u00e4 ja yhteiskunnan perusta. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 taas henkil\u00f6 on alisteinen konsensusajattelulle ja yhteis\u00f6llisyyden ihanne vallitse (sobornaja<\/em> lit\u0161nost, ideal ob\u0161t\u0161innosti<\/em>).<\/p>\n

L\u00e4nness\u00e4 erotetaan maallinen ja uskonnollinen toisistaan<\/h2>\n

Mit\u00e4 uskontoon tulee, erotetaan l\u00e4nness\u00e4 maallinen ja uskonnollinen toisistaan. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 taas vallitsee ideokratia. Uskonto on siell\u00e4 ideologia eik\u00e4 henkil\u00f6kohtainen uskonnollisuus.<\/p>\n

Politiikan alalla l\u00e4nness\u00e4 on kansalaisyhteiskunta<\/em>: suurin osa ihmisist\u00e4 on mukana poliittisessa toiminnassa. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 politiikka taa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n \u201dkollektiiviseksi synniksi<\/em>\u201d, itse asiassa hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi toiminnan piiriksi (neodobraemaja sfera dejatelnosti<\/em>).<\/p>\n

T\u00e4llaisia matriiseja, joissa on (kuten t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa) mukana useita eri kulttuuripiirej\u00e4, harrastetaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 aika lailla. L\u00e4nness\u00e4, jossa usko ideologioiden ehtymiseen ja historian loppuun viel\u00e4 taannoin oli vallitaevana, niit\u00e4 ei sen sijaan ole aikoihin otettu vakavasti. Ehk\u00e4p\u00e4 kannattaisi korjata n\u00e4kemyst\u00e4.
\nKuuluisa, suurisuuntainen kulttuurien tutkimus World Values Survey<\/strong><\/em> (ks. Vihavainen: Haun wvs tulokset<\/a> ) l\u00e4htee sekin sellaisista faktoreista (tai p\u00e4\u00e4tyy niihin), joissa kansojen rationaalisuuden ja hedonismin asteen muuttuminen on tutkimuksen keskipisteen\u00e4.
\nJatkuu joku p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u0413\u043b\u043e\u0431\u0430\u043b\u044c\u043d\u0430\u044f \u0433\u0435\u043e\u043f\u043e\u043b\u0438\u0442\u0438\u043a\u0430 (\u043f\u043e\u0434 \u0440\u0435\u0434. \u0418.\u0418. \u0410\u0431\u044b\u043b\u0433\u0430\u0437\u0438\u0435\u0432\u0430,\u0418.\u0411. \u0418\u043b\u044c\u0438\u043d\u0430. \u0418.\u0424. \u041a\u0435\u0444\u0435\u043b\u0438. \u0418\u0437\u0434\u0430\u0442\u0435\u043b\u044c\u0441\u0442\u0432\u043e \u041c\u043e\u0441\u043a\u043e\u0432\u0441\u043a\u043e\u0433\u043e \u0443\u043d\u0438\u0432\u0435\u0440\u0441\u0438\u0442\u0435\u0442\u0430 2010, 312 \u0441. (Kuva: Uutispeli 2025, henkil\u00f6t: Vladimir Putin, Aleksandr Dugin.) Neuvostoliitossa jokaisen korkeakouluopiskelijan oli suoritettava kurssit marxismi-leninismiss\u00e4 (paremmalla suomella sanoen leninil\u00e4isess\u00e4 marxilaisuudessa), supertieteess\u00e4, jolle kaikkien muiden tieteiden tuli olla alistettuja. Kun Neuvostoliitto romahti, j\u00e4i tuhansittain noita opettajia ty\u00f6tt\u00f6miksi, mutta heille keksittiin oitis […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6100,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,71,74,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6099"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6099"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6099\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6101,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6099\/revisions\/6101"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}