{"id":6069,"date":"2025-04-24T15:22:18","date_gmt":"2025-04-24T15:22:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6069"},"modified":"2025-04-24T15:22:19","modified_gmt":"2025-04-24T15:22:19","slug":"lappilaisuutta-ei-ole","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/04\/24\/lappilaisuutta-ei-ole\/","title":{"rendered":"Lappilaisuutta ei ole"},"content":{"rendered":"

Ei ole koskaan ollutkaan, ei ole, ei tule.<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto: Olaus Magnus.)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 h\u00f6p\u00f6-h\u00f6p\u00f6<\/em> ilmaisu on puhekieless\u00e4 yleistynyt jopa entisen Lapin l\u00e4\u00e4nin<\/strong> alueella olevien ihmisten kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tuota ilmaisuahan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ennen muuta ”etel\u00e4n varekset<\/em>”, joiksi monet Pohjoisessa etel\u00e4n ihmisi\u00e4 nimitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Min\u00e4 olen kotoisin Tornio<\/strong>sta ja kysynkin, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmeen tekemist\u00e4 minulla ja esimerkiksi sodankyl\u00e4l\u00e4isell\u00e4<\/em> on?\u00a0 Siis, kun olemme ”lappilaisia<\/em>”? Ei yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin Torniosta Sodankyl\u00e4<\/strong>\u00e4n on saman verran matkaa, kuin Helsingist\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n,<\/strong> ja ”paljonpa” heill\u00e4 on yhteist\u00e4. Tuollaisen ”heimom\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n<\/em>” mukaan, eik\u00e4 muutenkaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Ei ole meill\u00e4 Tornionjokilaakson<\/strong> -”nuuskakairan<\/em>”-\u00a0 v\u00e4ell\u00e4, -mutta jonkun keksim\u00e4 pilkkanimi.<\/p>\n

Kumpikaan ei ole toistaan parempi ihmiin\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n ”heimolaisuutta” ei ole, ei sinne p\u00e4ink\u00e4\u00e4n. Niin kuin ,vaikka savolaisilla, karjalaisilla. pohjalaasilla<\/em> tai vaikkapa ”eloisuudestaan” tunnetuilla satakuntalaisilla<\/em>.<\/p>\n

Sodankyl\u00e4ss\u00e4 puhutaan likimain kirjakielt\u00e4, me taas puhumme ”H:n p\u00e4\u00e4lle<\/em>” mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaikissa sanoissa, joissa on kaksoiskonsonatti niin j\u00e4lkimm\u00e4isen konsonantin tilalle tulee H-kirjain, eli esim. menn\u00e4\u00e4n, tullaan. Meankielinen<\/em> ilmaisu on: menh\u00e4\u00e4n, tulhaan jne.<\/p>\n

Toinen olennainen asia Me\u00e4nkieless\u00e4 on ruotsinkielisten sanojen k\u00e4ytt\u00e4minen ”suomalaisittain” esimerkit t\u00e4st\u00e4kin: el\u00e4ke on pansuuni, py\u00f6r\u00e4 on sykkeli, auto on piili, lukko on krookki.<\/p>\n

Ja esimerkki persoonapronomiineista: Olen, olet, on, olemme, olette, ovat<\/em>. Me\u00e4nkielell\u00e4: Molen, solet,soon, molema, toletta, noon.<\/em><\/p>\n

Mit\u00e4, kullostaako kirjakielelt\u00e4? Niin tuo me\u00e4nkielikin on moninainen, ja jakautuu p\u00e4\u00e4osin aliseen-,keskiseen- ja yliseen murrealueeseen. T\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n asialla ei ole mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 vaikkapa nyt siis Sodankyl\u00e4n puheenparteen.<\/p>\n

Muuten Posio<\/strong>n kunta on sill\u00e4kin tavoin -yritteli\u00e4st\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 siell\u00e4-, ett\u00e4 l\u00e4ntinen puoli pit\u00e4j\u00e4\u00e4 ”puhhuu h:n<\/em> p\u00e4\u00e4le<\/em>”, ja it\u00e4inen likimain kirjakielt\u00e4. Haluan toistaa, ettei vain joku ota nokkiinsa, ett\u00e4 kumpikaan ei ole toistaan parempi, tai voishan sen pohjalaasittainkin sanoo, ett\u00e4 ”kukaan ei oo p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n piree”. Niin,miss\u00e4 se ”lappilaisuus” on? ei miss\u00e4\u00e4n !<\/p>\n

Aivan ei ”l\u00e4h\u00f6t<\/em>”<\/h2>\n

Sodankyl\u00e4\u00e4n aikoinaan v\u00e4ki tuli niin sanottua ”it\u00e4ist\u00e4 reitti\u00e4<\/em>”, eli Karjala<\/strong>n kunnailta, jopa Uhtua<\/strong>sta Ven\u00e4j\u00e4<\/strong>lt\u00e4. Viime vuosikymmenin\u00e4 sinne on my\u00f6s kulkeutunut v\u00e4ke\u00e4 Lapin prikaatin<\/strong> palvelukseen, ja totta kai Sodankyl\u00e4n alueella on ikiajoista l\u00e4htien asunut saamelaisia<\/em><\/strong>. Heit\u00e4 ei Torniossa ole.<\/p>\n

Tornionjokilaakson ihmisten suvut taas ovat usein tulleet Ruotsin<\/strong> puolelta, mutta paljon sinne on mentykin. Ruotsin Lapin eli Norbottenin l\u00e4\u00e4nin<\/strong> yhten\u00e4 virallisena kielen\u00e4 on Me\u00e4nkieli mik\u00e4 kertoo suuresta arvostuksesta etenkin Pohjois-Ruotsissa suomalaisper\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Me\u00e4nkielt\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuu runsaat 50 000 norbottenilaista, l\u00e4\u00e4nin noin 300 000 asukkaasta.
\nEsimerkiksi haaparantalaisista 3\/4 puhuu me\u00e4nkielt\u00e4. Haaparanta<\/strong> ja Tornion ovatkin yhdess\u00e4 ”kaksoiskaupunki” joilla on paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteisty\u00f6t\u00e4 pelastuslaitoksesta l\u00e4htien.<\/p>\n

Tornionjokilaakso ei juurikaan ole sodankauhuja kokenut kuin Suomen sodan aikaan, jolloin Aleksanteri I<\/strong>:n joukot rynnistiv\u00e4t Ruotsin puolelle, mutta niill\u00e4 oli niin kiire Luulajaan<\/strong> etteiv\u00e4t ehtineet edes kirkkoja polttamaan, kun taas Lapin sodan<\/strong> aikaan, joka alkoi Torniosta, polttivat natsit liki kaiken mik\u00e4 tielleen osui, ja mik\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4-historian tutkimuksen kannalta: kirkonkirjoja eiv\u00e4t pollttaneet kasakat. T\u00e4m\u00e4 on ollut kullanarvoista sukututkimukselle.<\/p>\n

Id\u00e4ss\u00e4 poltettiin kirkot ja-kirjat, Ruotsissa ei. Toki kasakat veiv\u00e4t mit\u00e4 irti l\u00e4hti perinteiseen tapaansa, mutta kirjat j\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on tarkottanut sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi minun \u00e4idinpuoleista sukua on voitu tutkia aina vuoteen 1285 saakka, ja is\u00e4nikin sukua sent\u00e4\u00e4n 1700 luvulle. T\u00e4m\u00e4 huikea mahdollisuus on kymmenien tuhansien tai jopa satojen tuhansien Ruotsin ja Suomen tuon alueen ihmisten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 edelleen.-Valitettavasti Sodankyl\u00e4n ihmisilt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 puuttuu.<\/p>\n

Lapista on moneksi<\/h2>\n

”Lappilaisuudesta” ei ole mihink\u00e4\u00e4n, koska sit\u00e4 ei oikeasti ole. Lapin l\u00e4\u00e4nin alueella on sit\u00e4 paitsi kaksi maakuntaa, eli Lappi ja L\u00e4nsipohja<\/strong>. Lapin l\u00e4\u00e4nin alueella on my\u00f6s Saamenmaa<\/strong>, on Kemi-Tornio<\/strong>, Rovaniemen Lappi<\/strong>. Mit\u00e4\u00e4n heimolaisuutta ei ole ja mitenk\u00e4 olisikaan ,kun kulttuurit ovat erit, kielet, perim\u00e4t jopa naapurit; Meill\u00e4 ”L\u00e4nsikairassa<\/em>” Ruotsi ja Sodankyl\u00e4ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Viinan syyt\u00e4 kaikki<\/h2>\n

Ja lopuksi tarina siit\u00e4 kuinka tuollainen mit\u00e4\u00e4n tarkoittamaton sanahirvi\u00f6 kuulemma syntyi:<\/p>\n

Elettiin 1970-luvun alkupuolta ja Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6ss\u00e4<\/strong> Helsingiss\u00e4 patseerasi kuulemma muuan ylemm\u00e4n keskitason alempi demarivirkamies joka oli alkoholisoitunut mutta, kun h\u00e4n oli ollut jo vuosikymmeni\u00e4 puolueen uskollinen sotilas, ja kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 palvellut aatetta ja asiaa mik\u00e4 milloinkin oli eteen tullut kiitett\u00e4v\u00e4sti, mutta h\u00e4nest\u00e4 oli alkanut tulla puolueelle riesa-jotain piti tehd\u00e4.<\/p>\n

Toinen ministereist\u00e4 -joka oli leimalla SDP- huomasi jostakin, ett\u00e4 Lapin l\u00e4\u00e4ninhallituksessa<\/strong> oli auki jokin kohtuulinen virka ,ja niinp\u00e4 ministeri ajatteli ja toimi niin, ett\u00e4 sinne passitetaan t\u00e4m\u00e4 toveri, ja kyll\u00e4 se varmaan tulee toimeen siell\u00e4, kun on samanlainen v\u00e4\u00e4r\u00e4leuka kuin ne rovaniemil\u00e4isetkin.<\/p>\n

Ja noustavahan se oli virkaherran Pohjoisen junaan, ja aikansa Rovaniemell\u00e4 oltuaan alkoi kirjoittelemaan piruuttaan, -virne suupieless\u00e4-kerrotaan- papereihin virallisiin tai ep\u00e4virallisiin ”lappilaisista” ja ”lappilaisuudesta” ja ilmaisu, tosin ilman mit\u00e4\u00e4n katetta tarttui yh\u00e4 useamman kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja nyt siit\u00e4 on puhuttu jo vuosia kuin se olisi totta.<\/p>\n

Kuten tunnettua niin sosiaalidemokratia ei ole ollut mitenk\u00e4\u00e4n suosittua koskaan Lapissa, eik\u00e4 n\u00e4yt\u00e4, ett\u00e4 tilanne olennaisesti muuttuisi t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla.<\/p>\n

Is\u00e4ll\u00e4ni joka oli ”paatunut” keskustalainen oli tapana sanoa, ett\u00e4 ”jos mie olisi sosiaalitemokraatti Pohjois-Suomessa niin miien kehtais menn\u00e4 valkean p\u00e4iv\u00e4n aikana ulos<\/em>”.Ja tuota mielt\u00e4h\u00e4n phjoissuomalaisista on yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4.<\/p>\n

Totta kai Lapin ihmiset tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n, k\u00e4yv\u00e4t kauppaa, kouluttutuvat eri puolilla lappia, matkailevat ja esimerkiksi kansanedustajilla on ollut jo vuosikymmeni\u00e4 -puolueista riippumatta- hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri hankkeiden edist\u00e4miseksi Lapin alueella.<\/p>\n

Mutta on ainakin yksi ikuinen ”marxilaista<\/em>” termi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni ”antagonistinen<\/em>” ristiriita on, ja se vallitsee Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Eik\u00e4 sit\u00e4 totisesti ole parantamassa se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Orpon<\/strong> hallitus vei Kemiss\u00e4 olevalta L\u00e4nsi-Pohjan<\/strong> keskussairaalalta<\/strong> synnytykset Rovaniemelle, joka tarkoittaa mm. sit\u00e4, ett\u00e4 Simon<\/strong> kunnan ja Kuivaniemen<\/strong> rajalta etel\u00e4st\u00e4 on Lapin keskussairaalaan<\/strong> Rovaniemelle matkaa likimain 150 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Se on sama asia ,kun Helsingist\u00e4<\/strong> pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Turkuun<\/strong>. -T\u00e4ss\u00e4kin mittasuhde ”lappilasuuteen” (niink\u00f6h\u00e4n alkaa tulla kohujuttuja mediaan: ”Taas kemi-Rovaniemi tiell\u00e4 synnytys autossa.<\/em>”)<\/p>\n

Muuten Simonkyl\u00e4lt\u00e4 Nuorgamiin<\/strong> Utsjoelle on matkaa noin 650 kilometri\u00e4, eli 100 kilometri\u00e4 vaille Helsinki-Oulu<\/strong> v\u00e4li. N\u00e4it\u00e4,kun miettii kunnellessaan noita ”lappilaish\u00f6pin\u00f6it\u00e4” on kyll\u00e4 tuhahdettava, ett\u00e4 lopettakaa jo herratunaika se tyh\u00e4npuhuminen. ”Give me a break<\/em>” sanos amerikkalainen.<\/p>\n

Vanha naurunaihehan on Tornionjokilaaksossa ja Kemin seudulla ollut tuo rovaniemel\u00e4isten ahneus: -Siis se, ett\u00e4 haluaisivat vied\u00e4 kaiken mahdollisen pois eli : ”Rovaniemel\u00e4iset veis Keminmaan kromikaivoksenki jos se vain sunkin olis mahollista<\/em>”.<\/p>\n

Ja ehk\u00e4 viel\u00e4 yksi esimerkki, mill\u00e4 usein altavastaajana olleet ”nuuskakairan” ihmiset kuvaavat rovaniemil\u00e4isten ahneuden lis\u00e4ksi n\u00e4iden saituuttaa.”net harvat jokka siel\u00e4 viel\u00e4 puhuva hoon p\u00e4\u00e4le niin net ei k\u00e4yt\u00e4 hoon perh\u00e4\u00e4n vaikuisesti tulevaa kaksoisvokaalia,ko net s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 siin\u00e4ki elikk\u00e4 ko met sanoma vaikka, ett\u00e4 puihmaan, naihmaan niin n\u00e4m\u00e4t visupekat nuukailee ja sannoo, ett\u00e4 puihman, naihman<\/em>.”<\/p>\n

Ps. Meankielen herkullisimpia pilkkanimityksia miehelle, joka ei ole puhujan mielest\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4 ovat : F\u00f6rmit\u00e4t\u00f6n,\u00e4l\u00e4skelponen ja nuttuskehveli<\/em>.<\/p>\n

Seppo Huhta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei ole koskaan ollutkaan, ei ole, ei tule. (Kuvan aineisto: Olaus Magnus.) T\u00e4m\u00e4 h\u00f6p\u00f6-h\u00f6p\u00f6 ilmaisu on puhekieless\u00e4 yleistynyt jopa entisen Lapin l\u00e4\u00e4nin alueella olevien ihmisten kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tuota ilmaisuahan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ennen muuta ”etel\u00e4n varekset”, joiksi monet Pohjoisessa etel\u00e4n ihmisi\u00e4 nimitt\u00e4v\u00e4t. Min\u00e4 olen kotoisin Torniosta ja kysynkin, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmeen tekemist\u00e4 minulla ja esimerkiksi sodankyl\u00e4l\u00e4isell\u00e4 on?\u00a0 Siis, […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":6070,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6069"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6069"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6069\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6071,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6069\/revisions\/6071"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6070"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6069"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6069"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6069"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}