{"id":6007,"date":"2025-04-17T13:34:00","date_gmt":"2025-04-17T13:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6007"},"modified":"2025-04-17T13:34:00","modified_gmt":"2025-04-17T13:34:00","slug":"timo-vihavainen-jaahyvaiset-kulttuurille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/04\/17\/timo-vihavainen-jaahyvaiset-kulttuurille\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset kulttuurille"},"content":{"rendered":"

Pid\u00e4n kovasti kulttuurista<\/em>. Olen joskus saanut siit\u00e4 jopa leip\u00e4nikin ja tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 nyt kulttuuria sanan ahtaammassa mieless\u00e4, en kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 ihminen tekee maata ja muutakin myll\u00e4tess\u00e4\u00e4n eli kultivoidessaan<\/em>.<\/strong><\/p>\n

(Kuvaan k\u00e4ytetty Senaattikiinteist\u00f6jen aineistoa.)<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n kulttuuri on tapana m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 laajasti, tekem\u00e4tt\u00e4 eroa korkeakulttuurin ja inhimillisen toiminnan matalampien tasojen v\u00e4lill\u00e4. Kukapas olisi (en\u00e4\u00e4) oikeutettu sellaisia rajoja vet\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

\u201dUusrahvaanomaisuus<\/em>\u201d ei ollut pelkk\u00e4 1960-luvun vitsi, se sis\u00e4lsi olennaisen siit\u00e4 uudesta virtauksesta, joka oli tullut maailmaamme.<\/p>\n

Kulttuurin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 olen ennenkin kirjoittanut, en\u00e4\u00e4 viitsi en\u00e4\u00e4 vanhoja toistella. Totean vain, ett\u00e4 itse se muutos, joka on tapahtunut tavassa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuota k\u00e4sitett\u00e4, on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Ehdotan, ett\u00e4 se, joka liikkuu Helsingin aseman<\/strong> (steissin<\/em>, ks. my\u00f6s vanh. tatsuuna<\/em>) l\u00e4hell\u00e4, pys\u00e4htyy hetkeksi katsomaan Ateneum<\/strong>in julkisivua ja miettii v\u00e4h\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4. Rakennuksen julkisivua koristavat medaljongit eiv\u00e4t ole siell\u00e4 sattumalta. Ne eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro suoraan mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 on, mutta kyll\u00e4 koko joukon siit\u00e4, mit\u00e4 rakennus symbolisoi ja mit\u00e4 varten se on olemassa.<\/p>\n

Koko tuo mahtirakennus, joka aikoinaan vaati valtavasti uhrauksia, on muuan ilmaus siit\u00e4 kultista, johon ihmiskunnan l\u00e4ntinen etujoukko oli siirtynyt tai siirtym\u00e4ss\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun kristinusko<\/strong> oli hiipunut ja jumalihmisen mystinen kultti oli muuttunut puisevaksi muodollisuudeksi.<\/p>\n

Uusi kultti syntyi humanismin<\/strong> pohjalle. Se ammensi antiikista ja sen innoittamasta renessanssista ja kaiken keskell\u00e4 oli ihminen. Tai sanotaan nyt Ihminen isolla alkukirjaimella, kuten Maksim Gorki<\/strong> sitten 1900-luvun puolella asian ilmaisi ylist\u00e4ess\u00e4\u00e4n tuon kultin nimiss\u00e4 ihmisuhreja janoavaa barbariaa.<\/p><\/blockquote>\n

Olen k\u00e4ynyt maailman merkitt\u00e4vimmiss\u00e4 ns. modernin taiteen museoissa, New Yorkin MoMa<\/strong>sta Lontoon Tate Modern<\/strong>iin. Paljon on toki k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4kin, en min\u00e4 sill\u00e4, mutta luulen jo n\u00e4hneeni riitt\u00e4v\u00e4sti tiet\u00e4\u00e4kseni, mist\u00e4 niiss\u00e4 on kysymys.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majoitusmestarini, joka yleens\u00e4 aina suunnittelee ulkomaanmatkani, on alkanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 modernin taiteen museot pois ohjelmasta, enk\u00e4 ole vastaan harannut.<\/p>\n

Toki niiss\u00e4 on aina silloin t\u00e4ll\u00f6in jotakin nokkelaa ja katsomisen v\u00e4\u00e4rtti\u00e4kin. Yleens\u00e4 kyse kuitenkin on parhaimmillaankin vitseist\u00e4, eik\u00e4 sellaisia viitsi kuunnella monta kertaa, jos kerran v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 tajuaa.
\nT\u00e4m\u00e4 ei tarkoita vitsin arvon kielt\u00e4mist\u00e4, p\u00e4in vastoin: seh\u00e4n on parhaimmillaan tie tiedostamattomaan ja my\u00f6s siis sivilisaation salattujen henkisten kerrosten tajuamiseen. Ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin, ett\u00e4 my\u00f6s l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa vitsej\u00e4 vainotaan nyt kuin suurtakin rikosta. Siit\u00e4 lopultakin on kysymys.<\/p>\n

Mutta kulttuurin muutoksesta ja itse asiassa sen katoamisesta sanan vanhassa merkityksess\u00e4 piti puhumani. \u201dKulttuurin<\/em>\u201d rappiomuodoksi on usein nimetty \u201dsivilisaatio<\/em>\u201d, niinh\u00e4n teki erityisesti Oswald<\/strong> Spengler<\/strong>.<\/p>\n

N\u00e4in teki my\u00f6s nyky\u00e4\u00e4n liiankin usein unohdettu Nikolai<\/strong> Berdjajev<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 vanha blogi, jossa referoin h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n:
\ntiistai 30. kes\u00e4kuuta 2020
\nAjankohtainen Berdjajev<\/strong><\/a>
\nKiehtova profeetta
\nOdi profanum\u2026
\nHoratius
\nNikolai Berdjajev, Sudba Rossii. Eksmo-Press (Moskva), Folio (Harkov) 2000, 734 s.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on itse asiassa kyse kolme Berdjajevin teosta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 niteest\u00e4. Vapauden filosofia<\/strong> (Filosofija svobody) ilmestyi ennen maailmansotaa ja vallankumousta, vuonna 1911, Ven\u00e4j\u00e4n kohtalo<\/strong> (Sudba Rossii) viel\u00e4 maailmansodan aikana vuonna 1918 ja Eriarvoisuuden filosofia<\/strong> (Filosofija neravenstva) vuonna 1923, kun kirjoittaja jo oli karkotettu Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 ne tarjoavat kiinnostavan katsauksen siihen, miten suuri historiallinen ja yhteiskunnallinen mullistus vaikutti ajattelijan ja profeetan n\u00e4kemyksiin.<\/p>\n

Berdjajevhan on ennen muuta profeetta, joka katsoo niin menneisyyteen, nykyisyyteen kuin tulevaisuuteen. H\u00e4n ei ole uskollinen millek\u00e4\u00e4n metodille eik\u00e4 edes usko metodiin, joka h\u00e4nest\u00e4 on vain ajatuksen orjuuttamisen v\u00e4line. Berdjajev on moralisti ja mystikko, mutta pysyttelee tervej\u00e4rkisen\u00e4, h\u00e4n on my\u00f6s uskonnonfilosofi, mutta kauhistus kaikille puhdasoppisille.<\/p>\n

Berdjajevin henkil\u00f6historia johtaa ns. legaalisesta marxismista kuuluisan \u201dVehi<\/em>\u201d-kokoelman kautta yleiseen kerettil\u00e4isyyteen ja luovuuden ja vapauden korostukseen. Neuvostoliiton<\/strong> voitto toisessa maailmansodassa vaikutti my\u00f6s h\u00e4nen patrioottiseen sieluunsa, mutta toisin kuin monet muut, h\u00e4n ei koskaan palannut synnyinmaahansa.<\/p>\n

Kuten l\u00e4hes koko Ven\u00e4j\u00e4n johtava intelligentsija, Berdjajev karkotettiin synnyinmaastaan ns. filosofien laivassa vuonna 1922. Paluu kiellettiin ampumisen uhalla, mik\u00e4 hyvin kuvaa bol\u0161evikkien \u00e4lyllist\u00e4 tasoa.<\/p><\/blockquote>\n

Berdjajevin teokset ovat mielest\u00e4ni aina olleet jollakin tavalla kiehtovia ja usein omalla tavallaan vakuuttaviakin, vaikka yleens\u00e4 onkin mahdotonta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ns. kovia argumentteja suggestiivisten visioiden perusteeksi. H\u00e4n nyt vain on briljantti, vaikka varmasti usein my\u00f6s erehtyy. Ei lukijan ole pakko h\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n erehty\u00e4.<\/p>\n

Berdjajevin kirjoitukset Ven\u00e4j\u00e4n sielusta ja sen n\u00f6yr\u00e4st\u00e4 naisellisuudesta ovat hyvin tunnettuja. Sen mukaisesti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 (ven\u00e4l\u00e4isyydess\u00e4) ei ole l\u00e4ntisest\u00e4 ritarilaitoksesta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 miehist\u00e4 prinsiippi\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 osaa puolustautua, mutta sill\u00e4 ei ole hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vyytt\u00e4, arvelee kirjoittaja vanhojen slavofiilien tapaan.
\nVen\u00e4j\u00e4n olisi pit\u00e4nyt ja pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tuota naisellisuutta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 sulhanen, mutta Pietari Suuri<\/strong>kin oli vain raiskaaja ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 ilmaantui ylk\u00e4mieheksi saksalainen byrokraatti\u2026<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee vapauteen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, se on kaikista ulkoisista rajoituksista huolimatta todellinen sis\u00e4isen vapauden maa. Ranska<\/strong>, jota tuohon aikaan ihailtiin vapauden tyyssijana, oli sen sijaan henkisen orjuuden ja orjailun luvattu maa. T\u00e4m\u00e4nh\u00e4n oli todennut aikaisemmin jo Herzen<\/strong> ja my\u00f6s Dostojevski<\/strong>.<\/p>\n

Mutta ei n\u00e4ist\u00e4 niin usein jauhetuista pohdinnoista t\u00e4ss\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4. Totean vain, ett\u00e4 minusta ne ovat kiinnostavia ja usein tuntuu silt\u00e4, etteiv\u00e4t ne ole sadassa vuodessa menett\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n tuoreudestaan.
\nJuuri nyt viime p\u00e4ivin\u00e4 olen nauttinut siit\u00e4, miten mestari kuvaa sellaisia ilmi\u00f6it\u00e4 kuin kulttuuri, anarkismi, sivilisaatio ja konservatismi.<\/p>\n

Kulttuurissa sin\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n n\u00e4kee kunnioituksen ikuisuutta tavoittelevia arvoja ja ajan suurta jatkumoa kohtaan .<\/p>\n

Kaikki kulttuuri on konservatiivista ja vallankumouksellisuus ja anarkismi taas sille vihamielisi\u00e4. Kulttuurin ytimess\u00e4 on kultti, sellaisen palvominen, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n korkeammaksi kuin palvoja itse.<\/p><\/blockquote>\n

Kulttuuri l\u00e4htee alhaalta ja pyrkii korkeammalle, se taistelee kaaoksen el\u00e4imellisi\u00e4 ja pimeit\u00e4 voimia vastaan ja korkeampien arvojen puolesta. Konservatismi<\/strong> pyrkii s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvokkaan, mutta ei sellaisenaan suinkaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n kehityst\u00e4, mik\u00e4li se on terveell\u00e4 pohjalla. Silloin se ei edusta vain voimaa, vaan my\u00f6s totuutta (ja oikeutta, pravda<\/em>).<\/p>\n

Onneton on se maa, jossa ei ole sellaista tervett\u00e4 konservatismia, jolla on juurensa kansassa. Sellainen merkitsee my\u00f6s uskollisuutta menneelle ja yhteytt\u00e4 esi-isiin, mit\u00e4 kulttuuri juuri edustaa.<\/p>\n

Anarkismin<\/strong> p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on sen sijaan vain kaaos, mik\u00e4 ei suinkaan tarkoita vapautta. Sen l\u00e4hteen\u00e4 on kapinoiva pahantahtoisuus ja viha sit\u00e4 kohtaan, mik\u00e4 on omaa itse\u00e4 korkeammalla. Anarkisti ei tunne korkeampia arvoja omikseen eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutakaan. Ainoa, mit\u00e4 h\u00e4n kykenee niille tekem\u00e4\u00e4n, on tuhoaminen.<\/p>\n

Anarkismin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on tyhjyys, inhimillinen \u201dmin\u00e4<\/em>\u201d on todella olemassa vasta sitten, kun omaa itse\u00e4 korkeampia arvoja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja tunnustetaan. Anarkismi ei niit\u00e4 tunnusta ja se on viime k\u00e4dess\u00e4 my\u00f6s \u201dmin\u00e4n\u201d h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kaikki vallankumoukselliset ovat kulttuurin vihollisia (kulturobortsy<\/em>) ja kuvainraastajia (ikonobortsy<\/em>) kun taas (todellinen) kulttuuri on aina olemukseltaan konservatiivista.<\/p><\/blockquote>\n

Kulttuuri on pohjimmiltaan kulttia, esi-isien kulttia, hautojen ja monumenttien kunnioitusta, side vanhempien ja lasten v\u00e4lill\u00e4. Kulttuurissa ei ole h\u00e4vytt\u00f6myytt\u00e4 (hamizm), eik\u00e4 ep\u00e4kunnioitusta isien hautoja kohtaan.<\/p>\n

Toisin on sivilisaation laita. Kulttuuri ylpeilee vanhuudellaan, mutta sivilisaatio ylpeilee uutuudellaan eik\u00e4 etsi juuriaan menneisyydest\u00e4. Kulttuuri taistelee kuolemaa vastaan, mutta sivilisaatio ei sit\u00e4 tee, se on futuristista ja edustaa nousukkaan h\u00e4vytt\u00f6myytt\u00e4. P\u00e4invastoin kuin kulttuuri, sivilisaatio suuntautuu ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in. Kaiketi se my\u00f6s pyrkii niin matalalle kuin mahdollista.<\/p>\n

Vallankumoukselliset tuhosivat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 leikiten vanhoja muistomerkkej\u00e4 ja v\u00e4ittiv\u00e4t rakentavansa uutta kulttuuria, mutta sit\u00e4 he eiv\u00e4t pystyisi tekem\u00e4\u00e4n, v\u00e4itti Berdjajev ja oli oikeassa.<\/p><\/blockquote>\n

Niin sanotun proletaarisen kulttuurin<\/em> kausi kesti Neuvostoliitossa vain 1930-luvun puoliv\u00e4liin ja sitten samaan aikaan tehtiin loppu monesta muustakin vallankumouksellisesta suuntauksesta eri aloilla. Tutkijat ovat my\u00f6hemmin luonnehtineet niit\u00e4 yhteisnimell\u00e4 hare-brained schemes<\/em>.<\/p>\n

Futurismiin<\/strong> taipuvaisen uuskulttuurin ja sen johtavien edustajien tultua Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 nopeasti tuhotuiksi, oli kentt\u00e4 taas vapaana klassiselle kulttuurille, joka Neuvostoliitossa saavutti eritt\u00e4in korkean tason ja suuren arvostuksen.<\/p>\n

Klassisen kulttuurin<\/strong> arvomaailma oli kyll\u00e4 r\u00e4ike\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa bol\u0161evismin<\/strong> kanssa ja voidaan todeta, ett\u00e4 siit\u00e4 tuli yksi j\u00e4lkimm\u00e4isen haudankaivajista. Virallinen taho saattoi kyll\u00e4 vapaasti julistaa, ett\u00e4 sen edustamat arvot olivat kaiken sen parhaan \u2013eli klassisen kulttuurin- orgaanista jatkoa, mit\u00e4 aiemmat aikakaudet olivat kyenneet luomaan. Nyt soihtua vain kannettiin yh\u00e4 eteenp\u00e4in NKP:n soveltaman tieteellisen sosialismin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 mielivaltaista julistusta ei ajan mittaan ollut mahdollista puolustaa. Mutta kulttuuri sai joka tapauksessa Neuvostoliitossa el\u00e4\u00e4 suorastaan etuoikeutettuna, er\u00e4\u00e4nlaisessa ansarissa ja t\u00e4ll\u00e4 seikalla on t\u00e4m\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4n maailmassa suuri merkitys. Yksi nykyisenkin Ven\u00e4j\u00e4n erikoisuuksista on klassisen kulttuurin perinteen el\u00e4vyys.<\/p>\n

Mutta oli siis aika, kun kirkkoja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4kin r\u00e4j\u00e4yteltiin ja patsaita kaadettiin. Taistelu jaloa kulttuuria ja sen symboleja vastaan alkoi ikonoklasmista (ikonoborstva), kultin vastaisuudesta. – Siin\u00e4 on kulttuurin vastaisen taistelun henkinen alkul\u00e4hde, toteaa Berdjajev Eriarvoisuuden filosofiassaan.
\nMit\u00e4p\u00e4 tuohon lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pid\u00e4n kovasti kulttuurista. Olen joskus saanut siit\u00e4 jopa leip\u00e4nikin ja tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 nyt kulttuuria sanan ahtaammassa mieless\u00e4, en kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 ihminen tekee maata ja muutakin myll\u00e4tess\u00e4\u00e4n eli kultivoidessaan. (Kuvaan k\u00e4ytetty Senaattikiinteist\u00f6jen aineistoa.) Nyky\u00e4\u00e4n kulttuuri on tapana m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 laajasti, tekem\u00e4tt\u00e4 eroa korkeakulttuurin ja inhimillisen toiminnan matalampien tasojen v\u00e4lill\u00e4. Kukapas olisi (en\u00e4\u00e4) oikeutettu sellaisia rajoja vet\u00e4m\u00e4\u00e4n? […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6008,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6007"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6007"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6007\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6009,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6007\/revisions\/6009"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6008"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6007"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6007"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6007"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}