{"id":5467,"date":"2025-03-07T16:41:04","date_gmt":"2025-03-07T16:41:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5467"},"modified":"2025-03-07T17:59:59","modified_gmt":"2025-03-07T17:59:59","slug":"mita-me-olemme-unohtaneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/03\/07\/mita-me-olemme-unohtaneet\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 me olemme unohtaneet?"},"content":{"rendered":"<p><strong>&#8221;<em>Show me the country, where the bombs had to fall. Show me the ruins of the buildings, once so tall-<\/em><\/strong><br \/>\n<strong><em>And I&#8217;ll show you &#8230;<\/em>&#8221; Miss\u00e4, ja milloin, nuo lauseet on sanottu, -se ei en\u00e4\u00e4 merkitse. Se merkitsee, ettei mit\u00e4\u00e4n ole opittu.<\/strong><\/p>\n<p>(Kuvaan on k\u00e4ytetty aineistoa mm. Gazasta ja Ukrainasta, vuosilta 2024-2025.)<\/p>\n<p><strong>1900-luvulla<\/strong> k\u00e4ytiin kaksikin sotaa, joiden j\u00e4lkeen ihmiskunnan uskottiin j\u00e4rkiintyneen, -pakon edess\u00e4: Tuhot olivat niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, eik\u00e4 ihmishenkien menetyksi\u00e4 pystytty laskemaankaan. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa riehuu kaksi aktiivista sotaa, ja kolmisen v\u00e4ijyy nurkan takana. -Olemmeko me lajina siis v\u00e4kivaltaisia, emme muuta voi kuin tappaa toisiamme.<\/p>\n<p>Useimpiin uskontoihin kirjatut moraaliset normimme todistavat aivan muuta: Jos toisilleen et\u00e4isiss\u00e4 kulttuureissa kirjataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi, ettei kanssaihmisten tappaminen ole kunnioitettavaa ja sit\u00e4 tulee paheksua, ja sellaista tulee kunnon ihmisen v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, niin miksi toimimme toisin?<\/p>\n<p>Psykoanalyytikko <strong>Erich From<\/strong> nimesi ongelman &#8217;<em>ihmiskunnan kollektiiviseksi mielenh\u00e4iri\u00f6ksi<\/em>&#8217;: El\u00e4mme toisin, kuin ihmisluontomme edellytt\u00e4\u00e4, -ja siksi oireilemme. V\u00e4kivalta on yksi oireistamme. -T\u00e4m\u00e4 lienee totta, mutta ei anna meille v\u00e4lineit\u00e4 akuutin tilanteen selvitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>L\u00e4hestymme toista kautta: Ketk\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ongelmia -sotaa, v\u00e4kivaltaa, eriarvoisuutta- lietsovat? Joku el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkija asetti k\u00e4sitteen &#8217;<em>johtajapaviaanit<\/em>&#8217;: Joukossamme on henkisesti alamittaisia uroksia, jotka haluavat pullistella, -ja mik\u00e4s siihen paremmin sopiikaan, kuin muiden alistaminen valtaansa, -ja tappaminen.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 muistamme 1900-luvun sodista ensin <strong><em>etupiirien<\/em><\/strong> asettamisen, ja sitten verisen taistelun niiden rajojen s\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4. <strong>Suomi<\/strong>kin joutui jonkun etupiiriin, ja meille oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 huonosti.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n etupiirej\u00e4 vartioidaan, paalutetaan ja muutellaan, ja paviaaneilla on ydinaseita koko maailman muuttamiseen tuhkal\u00e4j\u00e4ksi. <em>Demonitko<\/em> noita paviaaneja riivaavat, vaiko <em>narsistinen<\/em> <em>persoonallisuush\u00e4iri\u00f6<\/em>?<\/p>\n<p>J\u00e4t\u00e4mmek\u00f6 kysymyksen tulevien arkeologien\u00a0 -1\u00bd miljoonan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4- ratkaistavaksi? -Vaiko ryhdymme ajattelemaan itse. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p>\n<p>Ajateltavaa:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/youtu.be\/pwnVXSw9Dsc?t=169\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>BBC Four<\/strong><\/a> 1965,<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Show me the country, where the bombs had to fall. Show me the ruins of the buildings, once so tall- And I&#8217;ll show you &#8230;&#8221; Miss\u00e4, ja milloin, nuo lauseet on sanottu, -se ei en\u00e4\u00e4 merkitse. Se merkitsee, ettei mit\u00e4\u00e4n ole opittu. (Kuvaan on k\u00e4ytetty aineistoa mm. Gazasta ja Ukrainasta, vuosilta 2024-2025.) 1900-luvulla k\u00e4ytiin kaksikin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5468,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[71],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5467"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5467"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5467\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5474,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5467\/revisions\/5474"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5468"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5467"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5467"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5467"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}