{"id":5333,"date":"2025-03-01T15:02:46","date_gmt":"2025-03-01T15:02:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5333"},"modified":"2025-03-01T15:02:46","modified_gmt":"2025-03-01T15:02:46","slug":"timo-vihavainen-barbaria-irrallaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/03\/01\/timo-vihavainen-barbaria-irrallaan\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Barbaria irrallaan"},"content":{"rendered":"

Erin\u00e4isi\u00e4 vuosia sitten luin taas er\u00e4\u00e4n ennusteen tulevaisuudesta ja jopa maailman poliittisesta historiasta etuk\u00e4teen estimoituna.<\/strong><\/p>\n

Sellaiset ovat joskus yht\u00e4 mit\u00e4\u00e4nsanomattomia kuin ilmatieteen laitoksen<\/em> pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ennusteet ja syyst\u00e4kin: ei turbulensseja kerta kaikkiaan voi ennustaa kauas eteenp\u00e4in. Joka tapauksessa, juuri nyt rupesi t\u00e4m\u00e4kin ennuste n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 kiinnostavammalta. Valitettavasti. Kas t\u00e4ss\u00e4:<\/p>\n

Tiistai 4. huhtikuuta 2017: Paluu barbariaan<\/h2>\n

En ole kovin hanakka uskomaan pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ennusteisiin. Ehk\u00e4 se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 olen ker\u00e4illyt niist\u00e4 kertovia kirjoja aika paljon. Uuden kirjani nimi on \u201dPaluu barbariaan<\/em>\u201d, mik\u00e4 saattaa panna luulemaan, ett\u00e4 ennustan jotakin tulevaisuudessa tapahtuvaa.<\/p>\n

Olen huomannut, ett\u00e4 ennustajankykyni ovat aika vaatimattomat, ja siksi yrit\u00e4n olla sit\u00e4 tointa julkisesti harjoittamatta. Toki minua lohduttaa se, ettei muilla n\u00e4yt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alalla olevan sen parempia ev\u00e4it\u00e4. Pakko toki ihmisell\u00e4, j\u00e4rjellisell\u00e4 olennolla on jonkinlaisia oletuksia my\u00f6s tulevaisuudesta olla.<\/p>\n

Joka tapauksessa ymm\u00e4rr\u00e4n, mik\u00e4li joku suhtautuu ivallisesti kirjan nimeen. Mist\u00e4 paluusta barbariaan voi olla kysymys, kun maailman v\u00e4est\u00f6 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valistuneempaa kuin koskaan. My\u00f6s Euroopassa ja omassa maassamme sivistystaso, joka nyt vallitsee, olisi ollut mahdotonta edes kuvitella viel\u00e4 sata vuotta sitten.<\/p>\n

Onhan se n\u00e4inkin. Sama koskee my\u00f6s ihmisten moraalia ja valtioiden v\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. On siirrytty yh\u00e4 kauemmas kohti rationaalisuutta aivan Auguste Comte<\/strong>n hengess\u00e4, h\u00e4nen mielisairaat n\u00e4kyns\u00e4 osittain kuitenkin pois lukien.<\/p>\n

Ajatelkaamme nyt 1900-luvun ensi puoliskoa. Primitiivinen militarismi<\/strong> kelpasi kansakunnan moraaliksi muuallakin kuin totalitaarisissa maissa. Eurooppa oli totaalisen hulluuden tilassa. Jos barbariasta t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 puhutaan, t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 siit\u00e4 nimenomaan on noustu pois.<\/p><\/blockquote>\n

’Sodan luonnollinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/em>’<\/h3>\n

No, mik\u00e4p\u00e4 ettei. T\u00e4t\u00e4kin on tapahtunut. Vaikka toki voidaankin huomata, ett\u00e4 ajatus sodan luonnollisesta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 on taas hiljaa hiipinyt joukkotiedotusv\u00e4lineiden normaaliksi olettamukseksi, ei sit\u00e4 sent\u00e4\u00e4n ylistet\u00e4 kuin joskus natsihallinnon Saksassa<\/strong>.<\/p>\n

Miss\u00e4 siis on tuo paluu barbariaan? Tyhj\u00e4\u00e4 puhetta ja vanhan ukon marinaa?<\/p>\n

Toivotaan n\u00e4in. Totean joka tapauksessa, ett\u00e4 en k\u00e4yt\u00e4 termi\u00e4 ennustaakseni jotakin, vaan kuvatakseni sit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4en ja olen n\u00e4hnyt.<\/p>\n

Metodi on t\u00e4ysin ep\u00e4tieteellinen eik\u00e4 muuta yrit\u00e4k\u00e4\u00e4n olla. Luulen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on esseelle my\u00f6nnetty erivapaus ja jokainen lukija ottanee asian huomioon.<\/p>\n

Olen kiinnitt\u00e4nyt huomioni ennen kaikkea siihen, mihin aikakausi \u2013ainakin er\u00e4iss\u00e4 edes jossakin m\u00e4\u00e4rin tuntemissani maissa- ilmoittaa pyrkiv\u00e4ns\u00e4 ja mist\u00e4 se toisaalta ilmeisesti ei ole kiinnostunut.<\/p>\n

Oleellista t\u00e4lle Euroopan aikakaudelle on, ettei se arvosta itse\u00e4\u00e4n, mihin saattaa olla p\u00e4tev\u00e4t syytkin, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4e mahdolliseksi edes osoittaa, millaisia asioita pit\u00e4isi arvostaa, sik\u00e4li kuin asia ei koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahaa ja toimeentuloa.<\/p>\n

Kulttuurisesti kysymys on siis nihilismist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 voi toki pit\u00e4\u00e4 parempana ja varmasti ainakin miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin petomaista militarismia, mutta tavoiteltujen arvojen suhteen kulttuuri on primitiivinen. N\u00e4in ymm\u00e4rr\u00e4n asian.<\/p>\n

Voihan sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisinkin. George Friedman<\/strong>, Stratfor-think tank<\/em>in perustaja julkaisi vuonna 2009 kirjan nimelt\u00e4 The Next 100 Years. A Forecast for the 21st Century<\/strong>. Doubleday, 2009, 253 s.<\/p>\n

En ole siit\u00e4 oikein jaksanut innostua, vaikka ehk\u00e4 olisi pit\u00e4nyt. Kirjoittaja nimitt\u00e4in on paneutunut tutkimaan nimenomaan nykyisten valtioiden tulevaisuuden mahdollisuuksia ja pit\u00e4\u00e4 erityisesti silm\u00e4ll\u00e4 \u201dgeopolitiikkaa<\/em>\u201d ja tulevia sotia. Sill\u00e4 niit\u00e4h\u00e4n on tulossa, totta kai.<\/p>\n

Sellainen sota on esimerkiksi vuonna 2050 USA<\/strong>:n ja Puolan ja toisaalta Turkin<\/strong> ja Japanin<\/strong> v\u00e4lill\u00e4, kuten tekij\u00e4 ennustaa jopa sen vaiheetkin kertoen. Vuonna 2100 taas Meksiko<\/strong> haastaa USA:n ja meinasi ihan unohtua, ett\u00e4 vuonna 2020 Kiina<\/strong> hajoaa osiinsa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tason fabulointia tukin kuitenkaan voi pit\u00e4\u00e4 kiinnostavana. Mielest\u00e4ni kirja on aika ep\u00e4kiinnostava siksi, ett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan mahdoton asia, tulevan poliittisen historian ennustaminen. Oikein kirjoittaja joka tapauksessa kuvaa Ven\u00e4j\u00e4n sotilasmahdin nousun.<\/p>\n

Toki ennusteiden pohjaksi voidaan ottaa ja otetaan my\u00f6s niin sanotusti kovia tosiasioita ja sellainen on ennen muuta syntyvyys. Luonnonrikkauksienkin merkitys on toisaalta aina ollut sidoksissa tekniikan kehitykseen enk\u00e4 n\u00e4e erityist\u00e4 syyt\u00e4 siihen, ett\u00e4 tilanne t\u00e4ss\u00e4 suhteessa muuttuisi.<\/p>\n

Tekniikan kehityst\u00e4 kirjoittaja joka tapauksessa ennakoi \u201dT\u00e4htien sodan<\/em>\u201d ratkaisevalla roolilla tulevaisuudessa. H\u00e4nen instituuttinsa ilmeisesti el\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 ennusteita, ett\u00e4 myym\u00e4ll\u00e4 tiedustelutietoa. Hinnat ovat varmaankin kalliita, joten otetaan nyt sitten puheet ainakin hiukan tosissaan, muistaen kuitenkin harhautuksen mahdollisuus n\u00e4iss\u00e4 ilmaisn\u00e4ytteiss\u00e4.<\/p>\n

Ent\u00e4 sitten kulttuuri ja sen mahdollinen rappio, jos nyt sellaista voidaan jollakin perusteella edes olettaa? Vanha sanonta kertoo, ett\u00e4 amerikkalainen kulttuuri on kehittynyt barbariasta rappioon ilman sivistyksen v\u00e4livaihetta. Mit\u00e4 sanoo Friedman?<\/p>\n

Friedman kertoo, ett\u00e4 kulttuureilla on kolme vaihetta. Miksi n\u00e4in on j\u00e4\u00e4 kertomatta, mutta \u00e4lk\u00e4\u00e4mme vaatiko liikoja, eiv\u00e4t ne muutkaan kerro.<\/p>\n

’Ensimm\u00e4inen vaihe on barbaria<\/em>’<\/h3>\n

Joka tapauksessa ensimm\u00e4inen vaihe on barbaria<\/em>. Barbaarit uskovat, ett\u00e4 heid\u00e4n kyl\u00e4ns\u00e4 lait ovat luonnon lakeja ja katsovat, ett\u00e4 kaikki toisin el\u00e4v\u00e4t ja ajattelevat ovat halveksunnankin alapuolella ja kelpaavat vain h\u00e4vitett\u00e4viksi.<\/p>\n

Kolmas vaihe on rappio, dekadenssi<\/em>. Sen vallassa oleva kulttuuri katsoo, ettei mik\u00e4\u00e4n voi olla parempaa kuin jokin muu. Jos he jotakin yleens\u00e4 halveksivat, ovat kohteena ne, jotka uskovat johonkin.<\/p>\n

N\u00e4iden kahden vaiheen v\u00e4liss\u00e4 on sivilisaation<\/em> vaihe. Sivistyneet ihmiset pystyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mieless\u00e4\u00e4n tasapainossa kaksi vastakkaista ajatusta. He uskovat, ett\u00e4 on olemassa totuuksia ja ett\u00e4 heid\u00e4n kulttuurinsa on l\u00e4hell\u00e4 n\u00e4it\u00e4 totuuksia. Samaan aikaan he my\u00f6s pit\u00e4v\u00e4t mahdollisena sit\u00e4, ett\u00e4 erehtyv\u00e4t.<\/p>\n

Friedman katsoo, ett\u00e4 kulttuurit kehittyv\u00e4t barbariasta sivilisaatioon ja sitten jatkavat siit\u00e4 rappioon, sit\u00e4 mukaa kun kasvava skeptisismi tuhoaa itsevarmuutta. Jokaisessa kulttuurissa on kaikkien n\u00e4iden vaiheiden edustajia, mutta sik\u00e4li kuin kyse on itse kulttuurista, se edustaa vain yht\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 vaiheista kerrallaan.<\/p>\n

Eurooppa<\/strong> oli kirjoittajan mukaan barbaarinen 1500-luvulla, jolloin se alkoi itsevarmasti valloittaa ulkomaita. Se saavutti sivilisaation vaiheen 1700- ja 1800- luvuilla ja romahti sitten rappioon 1900-luvulla.
\nKun nyt USA:sta on tulossa maailman napa, se on kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u201dbarbaarista kulttuuria\u201d. Se on itsevarma omista arvoistaan ja valmis taistelemaan niiden puolesta -toisin kuin Eurooppa.<\/p>\n

Friedman huomauttaa, ettei \u201dbarbaria\u201d, t\u00e4m\u00e4 melko ruma sana, ole mik\u00e4\u00e4n herjaus, sill\u00e4 eih\u00e4n murrosik\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n voi kritisoida siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on juuri siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4\u2026<\/p>\n

No, tapa n\u00e4hd\u00e4 ja luokitella se on t\u00e4m\u00e4kin. Ehk\u00e4 on mahdollista, ettei mit\u00e4\u00e4n sivilisaatiota voi kritisoida siit\u00e4, mit\u00e4 se on, ei edes sellaista, joka on ollut barbarian vaiheessa viimeiset puolitoista vuosituhatta.
\nItse kyll\u00e4 l\u00e4htisin siit\u00e4, ett\u00e4 kritiikki\u00e4 on syyt\u00e4 viljell\u00e4 kaikkiin sivilisaation ilmenemismuotoihin n\u00e4hden.<\/p>\n

Toki kukaan tuskin voi kiistattomasti osoittaa istuvansa sill\u00e4 armonistuimella, jolta k\u00e4sin voi tulla absoluuttisin mitoin tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita, mutta voihan sit\u00e4 nyt edes omien edellytystens\u00e4 pohjalta yritt\u00e4\u00e4, ellei ole joku metroseksuaali.<\/p><\/blockquote>\n

S\u00e4ilytt\u00e4k\u00e4\u00e4mme siis tietty ep\u00e4ilys kaikkiin niihin historiosofioihin n\u00e4hden, jotka selitt\u00e4v\u00e4t ihmiskunnan kehityst\u00e4, niin mennytt\u00e4 kuin tulevaa ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4mme kriittinen kykymme toiminnassa, olipa se nyt sitten huonompi tai parempi absoluuttisen j\u00e4rjen n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen. Viimemainittuhan j\u00e4\u00e4 joka tapauksessa pois ty\u00f6kalupakistamme.<\/p>\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sellaisten k\u00e4sitteiden kuin \u201dbarbaria<\/em>\u201d ja \u201drappio<\/em>\u201d k\u00e4ytt\u00e4minen on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n mielivaltaista. Olisi kuitenkin tarpeetonta itserajoitusta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Miten ne m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja miten niit\u00e4 sovelletaan, on sen sijaan sopiva aihe kiistelyille, jotka saattavat olla mielenkiintoisia.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erin\u00e4isi\u00e4 vuosia sitten luin taas er\u00e4\u00e4n ennusteen tulevaisuudesta ja jopa maailman poliittisesta historiasta etuk\u00e4teen estimoituna. Sellaiset ovat joskus yht\u00e4 mit\u00e4\u00e4nsanomattomia kuin ilmatieteen laitoksen pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ennusteet ja syyst\u00e4kin: ei turbulensseja kerta kaikkiaan voi ennustaa kauas eteenp\u00e4in. Joka tapauksessa, juuri nyt rupesi t\u00e4m\u00e4kin ennuste n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 kiinnostavammalta. Valitettavasti. Kas t\u00e4ss\u00e4: Tiistai 4. huhtikuuta 2017: Paluu barbariaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5334,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5333"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5333"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5335,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5333\/revisions\/5335"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}