{"id":5260,"date":"2025-02-26T12:39:01","date_gmt":"2025-02-26T12:39:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5260"},"modified":"2025-02-26T12:39:02","modified_gmt":"2025-02-26T12:39:02","slug":"miten-suomi-maksoi-saksalle-vuosien-1941-44-ase-avun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/26\/miten-suomi-maksoi-saksalle-vuosien-1941-44-ase-avun\/","title":{"rendered":"Miten Suomi maksoi Saksalle vuosien 1941-44 ase-avun"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suomi oli kev\u00e4\u00e4st\u00e4 1940 alkaen hyvin tiukassa paikassa: Meneill\u00e4\u00e4n oleva maailmansota sulki yhteydet l\u00e4nteen, ja id\u00e4ss\u00e4 uhkaava Ven\u00e4j\u00e4 hautoi jotakin. -Tilanne ratkaistiin sitten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleilla keinoilla, -ja Saksasta saatiin materiaalista ja sotilaallista tukea. -Mutta miten avusta maksettiin?<\/strong><\/p>\n<p>Kysymys tukalassa tilanteessa olleen\/olevan maan auttamisen tavoista on puhuttanut senkin j\u00e4lkeen, mutta pysymme historiassa. Poliittisesti l\u00e4nteen orientoitunut 1930-luvun Suomi oli saanut maailman jakamattoman my\u00f6t\u00e4tunnon <strong>Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 marraskuussa 1939. Sen j\u00e4lkeen aktiivinen sotiminen siirtyi <em>l\u00e4nnemm\u00e4s<\/em>, -mik\u00e4 ei j\u00e4\u00e4ne viimeiseksi tapaukseksi lajissaan- ja maailman huomio kohdistui muualle.<\/p>\n<blockquote><p>Erin\u00e4isist\u00e4 seikoista johtuen Suomessa oli <strong>Saksan<\/strong> joukkoja&#8230; -niin mit\u00e4 Saksa tekik\u00e4\u00e4n? Ettei tulisi j\u00e4lkipuheita, arvioimme <strong>Barbarossan<\/strong> moderniin <em><strong>YK<\/strong>-tapaan<\/em>: Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 ei saa nimet\u00e4!<\/p><\/blockquote>\n<p>Saksan (piip) tapahtuessa Suomessa oli siis <strong>Norjaan<\/strong> l\u00e4pikulkemassa saksalaisia, ja <strong>Hangossa<\/strong> -vuokra-alueella- <strong>ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4<\/strong> sotilaita. -Suomi ei siis ollut &#8221;<em>puolueeton<\/em>&#8221;, vaan maassa oli joukkoja kesken\u00e4\u00e4n sotaa k\u00e4yvist\u00e4 maista.<\/p>\n<h2>Erillissota<\/h2>\n<p>Suomen hallitus totesi -ven\u00e4l\u00e4isten pommitettua er\u00e4it\u00e4 kaupunkeja- maan olevan sodassa, ja puolustukseen ryhmitetty armeija keskitettiin uudelleen, liittym\u00e4\u00e4n Saksan aloittamaan (<em>piip<\/em>):een. Tilanne johti kev\u00e4\u00e4seen 1944 jatkuneeseen <em><strong>erityis<\/strong>tilanteeseen<\/em>, jossa Suomi n\u00e4ytti taistelevan Saksan rinnalla.<\/p>\n<p><strong>Aseveljeys<\/strong> ilman liittolais-suhdetta ei ollut ongelmatonta: Suomen hallitus kielt\u00e4ytyi poliittisista sopimuksista, ja katkaisemasta v\u00e4lej\u00e4 <strong>Englantiin<\/strong> ja <strong>Yhdysvaltoihin<\/strong>. mik\u00e4 aiheutti kr\u00e4n\u00e4\u00e4 <strong>Berliiniss\u00e4<\/strong>. Saksan apu Suomelle olikin useasti katkolla. -Viimeksi kes\u00e4kuuhun 1944 asti, jolloin rintamatilanne sai Berliinin nielem\u00e4\u00e4n kiukkunsa.<\/p>\n<p>Er\u00e4s Suomen erillisota-asenteen episodi oli liittoutuneiden hautoma -toteuttamatta j\u00e4\u00e4nyt- &#8217;<strong><em>Operaatio<\/em><\/strong> <em><strong>Jupiter<\/strong><\/em>&#8217;: Maihinnousu <strong>Pohjois-Norjaan<\/strong> \/ <strong>Ruijaan<\/strong>, josta k\u00e4sin avattaisiin uusi rintama Saksaa vastaan. Suomen hallitus ilmoitti briteille ja jenkeille, ett\u00e4 &#8221;<em>Suomi ei vastusta Pohjois-Norjaan mahdollisesti maihin nousevia liittoutuneiden joukkoja sotilaallisesti<\/em>&#8221;. -No, saihan sakut t\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ja lukija voi visualisoida mieless\u00e4\u00e4n, miten Berliiniss\u00e4 -ja varsinkin <strong>Berchtesgaden<\/strong>issa reagoitiin.<\/p>\n<blockquote><p>Kes\u00e4\u00e4n 1944 menness\u00e4 oli tultu tilanteeseen, jossa Suomen rintaman pit\u00e4minen nousi merkityksess\u00e4\u00e4n. Hitler kumosi aseidenvientikiellon Suomelle 12.06. 1944.<\/p><\/blockquote>\n<p>Saksan ulkoministeri <strong>Joachim Ribbentrop<\/strong>, jolla ei ollut juurikaan t\u00e4htihetki\u00e4 <em>Molotov-Ribbentrop<\/em> -sopparin j\u00e4lkeen, teki itse\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ksi viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen yll\u00e4tyslennolla <strong>Helsinkiin<\/strong>.\u00a0 Presidentti <strong>Risto Ryti<\/strong> hoiteli tilanteen taidolla: Saksan ulkoministeri sai kotiin viemisiksi kirjeen, jossa luvattiin pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 <strong><em>erillisrauha-<\/em><\/strong>neuvotteluista ilman Saksan hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n<p>Saksan elintarvike-apu -satoja tonneja ruista- varmistui, eik\u00e4 jo p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 sotilaallista apua voinut kukaan perua. Ribbentrop sai viimeisen ulkopoliittisen menestyksens\u00e4, -ja Suomi sai tarvikkeensa.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Taisteluosasto Kuhlmay<\/strong> koottiin it\u00e4rintamalta ja siirrettiin Suomeen, <strong>Kannakselle<\/strong>.<\/li>\n<li>Saksalaiset <strong>moottoritorpedoveneet<\/strong> toivat pikakyydill\u00e4 <strong>K\u00f6nigberg<\/strong>ist\u00e4 Suomeen 9000 panssarinyrkki\u00e4 ja 5000 panssarikauhua.<\/li>\n<li>Panssaripataljoona (<strong>Sturm<\/strong>-vaunuja, -kuvassa) ja vajaa divisioona saapui Suomeen. -N\u00e4ill\u00e4 oli merkityst\u00e4 mm. <strong>Viipurinlahdella<\/strong> ja <strong>Talissa ja Ihantalassa<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Suomi oli kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 1944 kirjaimellisesti &#8221;<em>veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em>&#8221; -kerta toisensa j\u00e4lkeen- kuten <strong>Koskimies<\/strong> osuvasti kirjansa otsikoi. -Jokainen apul\u00e4hetys saattoi olla se ratkaiseva.<\/p>\n<p>Samaan aikaan -miltei tunnilleen- kun tieto jo lentokoneessa istuvan Ribbentropin saapumisesta saatiin (22.6. klo 14.30) Helsinkiin, Ryti oli jo valmistautunut tapaamaan Ven\u00e4j\u00e4n viimeisimp\u00e4\u00e4n &#8221;<em>rauhan<\/em>&#8221;tarjoukseen vastaamista valmistelevia. Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4 vaati yh\u00e4 <strong><em>antautumiseen<\/em><\/strong> my\u00f6ntymist\u00e4 <strong><em>neuvottelukontaktin aloittamisen<\/em><\/strong> ehtona.<\/p>\n<blockquote><p>T\u00e4h\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isten ehtoon saatiin sitten syksyyn 1944 menness\u00e4 muutos, -ja juurikin kes\u00e4-hein\u00e4kuussa saaduilla aseilla. -Rytin kirje auttoi. Ulkoministeri <strong>Ramsay<\/strong> vastasi <strong>Yhdysvaltojen<\/strong> diplomaatin kysymykseen, &#8221;mit\u00e4 Suomi voitti allekirjoituksella&#8221;, yhdell\u00e4 sanalla: &#8221;<strong>Time<\/strong>.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<h2>Niin mit\u00e4 ne aseet maksoivat?<\/h2>\n<p>Suomi oli ostanut jatkosodan aikana saksalaista kalustoa, ja my\u00f6s saksalaisyen ottamaa sotasaalikalustoa, useaan otteeseen. Suurin osa toimituksista oli j\u00e4\u00e4nyt velaksi, -jota olikin kertynyt. Saksalle velkoja ei maksettu. (-Ellei <strong>Olli-Pekka Heinonen<\/strong> my\u00f6hemmin?)<\/p>\n<blockquote><p>Kun Suomi syyskuussa 1944 teki <strong>v\u00e4lirauhan<\/strong> Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, ehtojen mukaan Ven\u00e4j\u00e4 sai omistusoikeuden Suomessa olevaan saksalaiseen (yksityis)omaisuuteen -sinne meni lasten lelutkin- ja <strong>Saksan saataviin<\/strong> Suomessa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Suomessa asuva, ja Suomeen kotiutumista suunnitellut -h\u00e4n oli ostanut <strong>Rosenlew<\/strong>-suvulta er\u00e4\u00e4n kartanon <strong>H\u00e4meenlinna<\/strong>sta- asekauppias <strong>Willy Daugs<\/strong> oli muiden saksalaisten siviilien tavoin siirtynyt <strong>Tukholma<\/strong>an, -kartanonsa joutui sitten lopulta kommunisteille. Daugs ja Suomen l\u00e4hetyst\u00f6n sotilasattashea <strong>Martin Kasimir<\/strong> <strong>Stewen<\/strong> p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4tkin v\u00e4h\u00e4n kevent\u00e4\u00e4 Suomen valtion vastuita.<\/p>\n<p>Herroilla oli hyv\u00e4 tuntuma siihen, mit\u00e4 Saksan ja Suomen v\u00e4lill\u00e4 oli tehty kauppoja, ja Daugsilla oli oikeat leimasimet, ja blankoja kuittivihkojakin l\u00f6ytyi. Kerrotaan, ett\u00e4 Stewen ja Daugs istuivat ainakin yhden y\u00f6n hotellihuoneessa, ja &#8217;<em>maksettu, maksettu, kuitataan saaduksi&#8230;<\/em>&#8217; -lappuja kirjoitettiin hihat k\u00e4\u00e4rittyin\u00e4, kahvin ja tupakan voimalla aamuun asti, -toki v\u00e4lill\u00e4 simahdettiin mutta taas jatkettoon.<\/p>\n<p>-Se lienee ollut Suomen taloushistorian suurin velkojen moratorio. -Ja ainoaksi h\u00e4vi\u00e4j\u00e4ksi j\u00e4i ahne Ven\u00e4j\u00e4. (\u00c4h\u00e4kutti!)<\/p>\n<p>Suomen luonnonvarojen siirt\u00e4minen vieraisiin k\u00e4siin hoidettiin sitten aikanaan toisin keinoin. (Kaivoslaki) <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p>\n<p>Lukemista:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/vanhahistoria.blogspot.com\/2015\/04\/tribbentropin-rytin-sopimus.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Erkki Aho<\/strong><\/a>: Ribbentrop sopimus,<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomi oli kev\u00e4\u00e4st\u00e4 1940 alkaen hyvin tiukassa paikassa: Meneill\u00e4\u00e4n oleva maailmansota sulki yhteydet l\u00e4nteen, ja id\u00e4ss\u00e4 uhkaava Ven\u00e4j\u00e4 hautoi jotakin. -Tilanne ratkaistiin sitten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleilla keinoilla, -ja Saksasta saatiin materiaalista ja sotilaallista tukea. -Mutta miten avusta maksettiin? Kysymys tukalassa tilanteessa olleen\/olevan maan auttamisen tavoista on puhuttanut senkin j\u00e4lkeen, mutta pysymme historiassa. Poliittisesti l\u00e4nteen orientoitunut 1930-luvun [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5261,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,71],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5260"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5260"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5260\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5262,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5260\/revisions\/5262"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5261"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5260"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5260"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5260"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}