{"id":5203,"date":"2025-02-24T12:57:53","date_gmt":"2025-02-24T12:57:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5203"},"modified":"2025-02-24T12:59:27","modified_gmt":"2025-02-24T12:59:27","slug":"timo-vihavainen-pedon-ajan-alku-aikakausien-vaihtuessa-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/24\/timo-vihavainen-pedon-ajan-alku-aikakausien-vaihtuessa-ii\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Pedon ajan alku. Aikakausien vaihtuessa II"},"content":{"rendered":"<p>&#8221;<strong><em>Ja min\u00e4 n\u00e4in pedon nousevan merest\u00e4; sill\u00e4 oli kymmenen sarvea ja seitsem\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen p\u00e4ihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimi\u00e4. 2Ja peto, jonka min\u00e4 n\u00e4in, oli leopardin n\u00e4k\u00f6inen, ja sen jalat ik\u00e4\u00e4nkuin karhun, ja sen kita niinkuin leijonan kita. <\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Ja lohik\u00e4\u00e4rme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan \u2026 Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen h\u00e4nen nime\u00e4ns\u00e4 ja h\u00e4nen majaansa, niit\u00e4, jotka taivaassa asuvat. 7Ja sille annettiin valta k\u00e4yd\u00e4 sotaa pyhi\u00e4 vastaan ja voittaa heid\u00e4t<\/em>&#8221; (Ilmestyskirja 3:7).<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Mika Waltari<\/strong>, <em>Johannes Angelos<\/em>. H\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. WSOY 1978 (1952), 455 s.<\/li>\n<\/ul>\n<p><em>Kristuksen maailmanaika<\/em> siis p\u00e4\u00e4ttyi <strong>Konstantinopolin<\/strong> luhistuessa ja sen j\u00e4lkeen alkoi <em>Pedon aika<\/em>. Peto tarkoitti tietenkin <strong>Johanneksen ilmestyksess\u00e4<\/strong> kuvattua hirvi\u00f6t\u00e4, jolle annettiin valta hallita maailmaa jonkin aikaa ja jota kansat kumarsivat.<\/p>\n<p>Ilmestyskirjaa on tietenkin tulkittu ajasta aikaan yh\u00e4 uusilla tavoilla ja yritetty n\u00e4hd\u00e4 sen ennustusten tarkoittavan itse asiassa nykyaikaa. N\u00e4in teki esimerkiksi meid\u00e4nkin kuninkaamme <strong>Kustaa IV Adolf<\/strong>, joka uskoi <strong>Napoleonin<\/strong> olevan tuo ilmestyskirjan peto.<\/p>\n<p>Itse olen kuullut profetiaa sovellettavan kommunistiseen \u201d<em>it\u00e4blokkiin<\/em>\u201d -sellaisestahan saattoi puhua viel\u00e4 1960-luvun alussa ennen <strong>Neuvostoliiton<\/strong> ja <strong>Kiinan<\/strong> suurta skismaa.<\/p>\n<p>Waltari oli itse hyvin konkreettisesti kokenut it\u00e4isen vaaran sotavuosina, jolloin h\u00e4n palveli <strong>Valtion<\/strong> <strong>tiedoituslaitoksessa<\/strong> ja julkaisi mm. kirjan Neuvostovakoilu Suomessa.<\/p>\n<blockquote><p>H\u00e4nen kirjansa \u201d<strong>Antero ei en\u00e4\u00e4 palaa<\/strong>\u201d, joka kirjoitettiin talvisodan aikana, on poikkeuksellisen koskettava todistus siit\u00e4 hengest\u00e4, joka sai suomalaiset nousemaan \u201d<strong>maailman suurinta valhetta vastaan<\/strong>\u201d, kuten asia sen sivuilla tiivistettiin.<\/p><\/blockquote>\n<p>Waltari tuli aikoinaan sitten maamme ns. <em>edistyksellisille<\/em> piireille merkitsem\u00e4\u00e4n miest\u00e4, joka seisoi vihollisen leiriss\u00e4 ja suhtautuminen h\u00e4neen oli sen mukainen.<\/p>\n<h3>Oliko Waltari itse asiassa ollutkin sotavuosina oikeassa leiriss\u00e4 hirmuvaltaa vastustaessaan.<\/h3>\n<p>Vasta <em>perestroikan<\/em> aikoihin, kun totuutta Neuvostoliitosta alettiin meill\u00e4kin vaivalloisesti kyet\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kysyi <strong>Hannu Salama<\/strong> jossakin puheenvuorossaan retorisesti, eik\u00f6 Waltari itse asiassa ollutkin sotavuosina siin\u00e4 oikeassa leiriss\u00e4 hirmuvaltaa vastustaessaan. Ajasta ja maasta kertoo paljon, ett\u00e4 sellainen kysymys edes voitiin esitt\u00e4\u00e4. Se kuului aikanaan keskeisiin.<\/p>\n<p>Waltarilla tuskin oli tunnontuskia oman roolinsa takia. H\u00e4n pyrki ulottamaan n\u00e4k\u00f6kulmansa yli vuosituhansien takertumatta aikakausien p\u00e4iv\u00e4npolitiikan lillukanvarsiin. <em>Johannes Angelos<\/em> ei ole kuvaus <strong>Suomen<\/strong> jatkosodan defensiivisest\u00e4 vaiheesta, mutta toki siin\u00e4 asiat peilautuvat omaan aikaan ja maahankin. Suuri murros oli j\u00e4lleen tapahtunut.<\/p>\n<blockquote><p>Itse asiassa <strong>Bysantin<\/strong> tuhossa oli poliittisesti en\u00e4\u00e4 kyse l\u00e4hinn\u00e4 vain suurkaupunki Konstantinopolin herruudesta. Se oli kuitenkin symbolisesti t\u00e4rke\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4llekin se oli t\u00e4rke\u00e4 ennen muuta symbolina ja sit\u00e4h\u00e4n tavoiteltiin viel\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa.<\/p><\/blockquote>\n<p><em>Slavofiilit<\/em>, &#8211;<strong>Dostojevski<\/strong> tunnetuimpana- olivat puhuneet sen valloittamisesta suurella innostuksella. Jopa liberaali <strong>Miljukov<\/strong> tavoitteli kaupunkia Ven\u00e4j\u00e4lle palkintona osallistumisesta ensimm\u00e4iseen maailmansotaan ja sai pilkkanimen <em>Miljukov-Dardanellski<\/em>.<\/p>\n<p>On itse asiassa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ettei Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa yritt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n kaupunkia saada, mutta se lienee johtunut ennen muuta kyvyn puutteesta. Asiaa ei voinut priorisoida korkealle. <strong>\u017dirinovskin<\/strong> sittemmin p\u00e4\u00e4stelem\u00e4t t\u00e4h\u00e4n viittaavat puheet menev\u00e4t jo komiikan puolelle. Aika oli jo tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja <strong>Turkki<\/strong> on taas suurvalta, jonka imperialistisia ambitioita Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<h2>&#8221;<em>Kolmenkymmenen kirje&#8221;<\/em><\/h2>\n<p>Joka tapauksessa siis tuomitun kaupungin odottaessa kohtaloaan syntyi siell\u00e4 tietenkin my\u00f6s monenmoista yrityst\u00e4 valmistautua valloituksen j\u00e4lkeiseen aikaan. Waltari kertoo \u201d<em>kolmenkymmenen kirjeest\u00e4<\/em>\u201d, jonka l\u00e4hettiv\u00e4t sulttaanille huomattavat henkil\u00f6t, jotka halusivat sodan j\u00e4lkeen olla hyv\u00e4ss\u00e4 ja uskollisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 valloittajan kanssa.<\/p>\n<p><strong>Panu Rajala<\/strong> on kertonut, ett\u00e4 kirjan ruotsiksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt <strong>Thomas Warburton<\/strong> oli pyyt\u00e4nyt Waltaria ottamaan jonkin muun luvun kirjeen l\u00e4hett\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, kun tuo kolmekymment\u00e4 viittasi niin selv\u00e4sti tunnettuun \u201d<em>kolmenkymenenkolmen kirjeeseen<\/em>\u201d, jonka er\u00e4\u00e4t vastuunsa tuntevat suomalaiset olivat allekirjoittaneet jatkosodan aikana.<\/p>\n<p>Viidett\u00e4 kolonnaa ja ristiriitoja riitti Konstantinopolissa muutenkin ja suhteet latinalaisten ja kreikkalaisten sek\u00e4 <strong>venetsialaisten<\/strong> ja <strong>genovalaisten<\/strong> v\u00e4lill\u00e4 olivat hyvin v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 johtaa keskin\u00e4iseen teurastukseen. Keisari oli monen mielest\u00e4 luopio, <em>apostata,<\/em> suostuttuaan <strong>paavin<\/strong> yliherruuteen ja vihattavaan \u201d<em>filioque<\/em>\u201d-heresiaan, mutta paavin laivasto ei sit\u00e4 huolimatta vain ollut tullakseen kaupungin avuksi.<\/p>\n<blockquote><p><strong>Unkarikin<\/strong> esitti sulttaanille poliittisen uhkauksen, mutta pysytteli tosiasiassa poissa taisteluista. Huhut kertoivat yh\u00e4 uudelleen paavin laivastoista ja apuun rient\u00e4vist\u00e4 l\u00e4ntisen maailman joukoista, mutta tosiasiassa kukaan ei tullut tuomitun kaupungin avuksi paria vapaaehtoista palkkasoturiosastoa lukuun ottamatta.<\/p><\/blockquote>\n<p>Luopuminen oikeasta uskosta <em>Firenzen unionissa<\/em> oli itse asiassa aivan turha moraalinen taakka. Sotilaallisen tappion onnettomuuteen se vain lis\u00e4si uskonluopioiden h\u00e4pe\u00e4n.<\/p>\n<p>Monet ylh\u00e4isten perheiden vesat uskoivat silti itsell\u00e4\u00e4n olevan tulevaisuutta vanhassa valtakunnassa, kunhan he vain tunnustaisivat sulttaanin yliherruuden.<\/p>\n<blockquote><p>Sulttaani, klassinen sadistisen persoonallisuuden ruumiillistuma, huvitteli uhriensa avuttomuudella panemalla n\u00e4m\u00e4 ensin vannomaan t\u00e4ydellist\u00e4 uskollisuutta ja sitten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uskollisuus vaati p\u00e4\u00e4n ojentamista kauniisti py\u00f6velin miekan alle.<\/p><\/blockquote>\n<p>Ylh\u00e4inen polveutuminen oli ihmiselle nyt pelkk\u00e4 taakka ja sen perusteella tapettiin jokainen potentiaaliesti vaaralliseksi arvioitava. Yksil\u00f6n omalla toiminnalla tai pyrkimyksill\u00e4 ei ollut t\u00e4ss\u00e4 merkityst\u00e4.<br \/>\nNyt ei k\u00e4sitelty yksil\u00f6it\u00e4, vaan kokonaisia sosiaalisia kategorioita, kuten jo <strong>Lenin<\/strong> ja sittemmin <strong>Stalin<\/strong> tekiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Ennen heit\u00e4 <strong>Iivanat III<\/strong> ja <strong>IV<\/strong> olivat tehneet samoin <strong>Novgorod<\/strong>issa ja muuallakin. Leninin ja Stalinin mielest\u00e4 kyseess\u00e4 oli <em>tieteellinen l\u00e4hestymistapa<\/em> asioihin.<\/p>\n<p>Waltarille n\u00e4m\u00e4 puhdistukset olivat nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja l\u00e4hell\u00e4 oli viel\u00e4 <strong>Katyn<\/strong>in joukkomurhan paljastuminenkin.<br \/>\nSuomi oli pelastunut kuin ihmeen kautta, mink\u00e4 merkityst\u00e4 meill\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n yleisesti ymm\u00e4rret\u00e4. Onko sellaisella itse asiassa merkityst\u00e4k\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ei lainkaan tapahtunut?<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on hieman paradoksaalista, mutta n\u00e4ytt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 aikoinaan tunnetun uhan suuruus h\u00e4ipyy aivan erityisen helposti my\u00f6hempien sukupolvien mielest\u00e4 ja k\u00e4sityksemme asioista v\u00e4\u00e4ristyy oleellisesti, kun tuijotamme historiassa vain siihen, mik\u00e4 tapahtui.<\/p>\n<p>Joka tapauksessa siis on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 uusi aikakausi, \u201d<em>Pedon aika<\/em>\u201d oli koittanut my\u00f6s toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 raamattu voisi antaa vihjeen siit\u00e4, mit\u00e4 siihen t\u00e4ytyi tuon termin k\u00e4ytt\u00e4jien mielest\u00e4 kuulua? <em>Ilmestyskirjasta<\/em> Waltari ei kuitenkaan itse asiassa puhu mit\u00e4\u00e4n, vain tuo termi Pedon aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viittaavan siihen.<\/p>\n<p>Timo Vihavainen<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"U2pb7Lk1Uh\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/22\/timo-vihavainen-aikakausien-vaihtuessa\/\">Timo Vihavainen: Aikakausien vaihtuessa<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Timo Vihavainen: Aikakausien vaihtuessa&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/22\/timo-vihavainen-aikakausien-vaihtuessa\/embed\/#?secret=7pm87e6qBg#?secret=U2pb7Lk1Uh\" data-secret=\"U2pb7Lk1Uh\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Ja min\u00e4 n\u00e4in pedon nousevan merest\u00e4; sill\u00e4 oli kymmenen sarvea ja seitsem\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen p\u00e4ihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimi\u00e4. 2Ja peto, jonka min\u00e4 n\u00e4in, oli leopardin n\u00e4k\u00f6inen, ja sen jalat ik\u00e4\u00e4nkuin karhun, ja sen kita niinkuin leijonan kita. Ja lohik\u00e4\u00e4rme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan \u2026 Ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5204,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5203"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5203"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5203\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5206,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5203\/revisions\/5206"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5204"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5203"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5203"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5203"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}