{"id":5188,"date":"2025-02-23T15:54:46","date_gmt":"2025-02-23T15:54:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5188"},"modified":"2025-02-23T15:54:46","modified_gmt":"2025-02-23T15:54:46","slug":"keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-suomeen-asti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/23\/keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-suomeen-asti\/","title":{"rendered":"Keramiikan it\u00e4inen alkuper\u00e4, Japanista ja\u00a0Manchuriasta Suomeen asti"},"content":{"rendered":"

Jos autosi on ”riisikuppi<\/em>” -so. japski- ei ole syyt\u00e4 masennukseen: Sielt\u00e4 id\u00e4st\u00e4 omaksuimme savikupitkin.<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isen tutkijan ennallistamalla kampakeraamisen kauden esisuomalaisella (\u00c4\u00e4nisen Peurasaareen<\/strong> haudatulla, -kuvassa rekonstruktio ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4) olisi todella syyt\u00e4 h\u00e4mm\u00e4sty\u00e4, sill\u00e4 nykytietojen mukaan keramiikka, l. saviastioiden tekotaito, keksittiin yli 13 000 vuotta sitten It\u00e4-Aasia<\/strong>ssa, josta se levisi etel\u00e4isen Siperia<\/strong>n kautta Eurooppa<\/strong>an, my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4<\/strong>lle, \u00c4\u00e4nisen-Karjala<\/strong>an ja Suomeen<\/strong>.<\/p>\n

K\u00e4sityst\u00e4 tukee sekin, ett\u00e4 Anatolia<\/strong>n varhaisin maanviljelys ei tuntenut keramiikkaa. Suomeen<\/strong> keramiikan valmistustaito on tullut jo ennen maanviljelyst\u00e4<\/em><\/strong>, ja mahdollisesti suoraan id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Alla oleva\u00a0Peter Jordanin<\/strong>\u00a0ja\u00a0Marek Zvelebilin<\/strong>\u00a0laatima kartta perustuu varhaisimpien keramiikka-astioiden ajoituksiin. \u00a0Se ei mainitse\u00a0Saharan<\/strong>\u00a0j\u00e4\u00e4kauden-j\u00e4lkeisen kostean vaiheen\u00a0akvaliittista<\/strong>\u00a0kulttuuria, joka katosi ilmaston pian kuivuessa ja kulttuuritason taantuessa. Huomatkaapa keramiikattomat\u00a0Skandinavia<\/strong>\u00a0ja\u00a0Britannia<\/strong>. Niiss\u00e4 kulttuurikehitys oli #pys\u00e4hdyksiss\u00e4 aina maanviljelyn tuloon asti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

(Kuval\u00f6hde: Jordan & Zvelebil.)<\/p>\n

Jordanin ja Zvelebilin kartan vuosiluvut ovat\u00a0BP,<\/strong>\u00a0siis ennen nykyaikaa, Before Present<\/em>. Alempi, it\u00e4isen Euroopan esitys k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eKr. -ajoitusmerkint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta ei tunne Suomen ja It\u00e4-Karjalan varhaista maanviljelyst\u00e4, 6000 tai 5500 eKr, siis 8000 tai 7500 BP. Sit\u00e4 laadittaessa ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden tiedot maanviljelyn levi\u00e4misest\u00e4 eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja Suomen varhaiset radiohiili (C14) ajoitukset olivat viel\u00e4 julkaisukiellossa.<\/p>\n

Julkaisukielto murtui yksityisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoitettua tutkimukset Kouvolan\u00a0Huhdasj\u00e4rvell\u00e4<\/strong>. Ne osoittivat siis jo viisi ja puolituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua tapahtuneen noin tuhannen vuoden kestoisen \u201densimm\u00e4isen viljelykokeilun<\/em>\u201d Suomessa. Huhdasj\u00e4rvest\u00e4 meill\u00e4 on toinen artikkeli.<\/p>\n

Keramiikan tuntemus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edenneen etel\u00e4isen\u00a0Uralin<\/strong>\u00a0ja\u00a0Kaspianmeren<\/strong>\u00a0v\u00e4liselt\u00e4 seudulta,\u00a0Kelteminar<\/strong>-kulttuurista, Keski-Volgan kautta\u00a0Fennoskandiaan<\/strong>\u00a0ja\u00a0J\u00e4\u00e4merelle<\/strong> asti diffuusiona ilman suurempaa dramatiikkaa. Jordanin ja Zvelebilin julkaisun idea onkin tarkastella keramiikkaa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6ill\u00e4<\/em>, ennen murrosta maanviljely-elinkeinoon.<\/p>\n

Keramiikan omaksuminen n\u00e4in onkin ollut p\u00e4\u00e4hypoteesi nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n ja Fennoskandian alueiden suhteen, -kunnes\u00a0siitep\u00f6ly-j\u00e4\u00e4mien<\/strong>\u00a0tutkimus kairausn\u00e4ytteist\u00e4 radiohiiliajoitettuina muutti kuvan kokonaan.<\/p>\n

    \n
  • Pegrema<\/strong>, \u00c4\u00e4nisj\u00e4rvell\u00e4: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.<\/li>\n
  • Huhdasj\u00e4rvi<\/strong>, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkej\u00e4 maanmuokkauksesta.<\/li>\n
  • Huhdasj\u00e4rvi, Kouvola: 5400-5050 calBC, hiilt\u00e4 => kaskeamisen merkkej\u00e4.<\/li>\n
  • Lehmilammi<\/strong>, Nurmes: 3000 calBC, viljan siitep\u00f6ly\u00e4, ajoitus puu-aineksen vuosilustoista.<\/li>\n
  • Ahvenainen<\/strong>\u00a0(j\u00e4rvi), H\u00e4meenkoski: 4000 calBC.<\/li>\n
  • Puolanka, Kainuu: 2000 calBC.<\/li>\n
  • Akali.\u00a0<\/strong>It\u00e4-Viro: 5600 calBC, viljan siitep\u00f6ly\u00e4.<\/li>\n
  • M\u00e4larin\u00a0<\/strong>ja\u00a0Bergslagenin<\/strong>\u00a0tutkimuskohteet, Ruotsit: 3800 calBC.<\/li>\n<\/ul>\n

    Valitettavasti useimmat wikih\u00f6pin\u00e4-tasoiset julkaisut j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 huomioonottamatta yo. jo suhteelliset vanhat tutkimustulokset. My\u00f6s \u00c4\u00e4nisen-Karjalan hyvin varhainen, mesoliittinen,\u00a0kuparikulttuuri<\/strong>\u00a0j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 mainitsematta.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

      \n
    1. Sperringsin\u00a0<\/strong>kulttuuri,<\/li>\n
    2. Ka 1 keramiikkkaa (Sperrings),<\/li>\n
    3. Narvan\u00a0<\/strong>kulttuuri,<\/li>\n
    4. Valdain\u00a0<\/strong>kulttuuri,<\/li>\n
    5. Verkhnija Volga<\/strong>\u00a0-kulttuuri-ilmi\u00f6,<\/li>\n
    6. S\u00e4r\u00e4isniemi 1<\/strong>\u00a0-keramiikka.<\/li>\n<\/ol>\n

      (Kuva: Via Itzhi.karelia.ru)<\/p>\n

      Kartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin selv\u00e4sti, ett\u00e4 nykyiseen suomalaisuuteen johtavan etnogenesiksen tapahtuman\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ulottui\u00a0Pohjanlahdelta<\/strong>\u00a0ja Ahvenanmerelt\u00e4\u00a0Laatokan<\/strong>\u00a0ja \u00c4\u00e4nisen taakse.<\/p>\n

      Kaikki mainitut kulttuuri-ilmi\u00f6t ovat j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen Keski-Euroopaasta pohjoiseen levitt\u00e4ytyneen\u00a0Svidryn<\/strong>\u00a0kulttuurin j\u00e4lki-ilmi\u00f6t\u00e4, siis alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n eurooppalaisia.<\/p>\n

        \n
      • Veretje<\/strong>\u00a0(\u201dIt\u00e4inen Kunda\u201d): Ilmaantui Baltian it\u00e4puolelle Suomen ja Viron ollessa viel\u00e4 asumiskelvotonta (j\u00e4\u00e4tikk\u00f6).<\/li>\n
      • Kunda<\/strong>\u00a0(Suomusj\u00e4rvi): Ilmaantui edellisen levitt\u00e4ytyess\u00e4 l\u00e4nteen, Suomeen ja Viroon.<\/li>\n<\/ul>\n

        Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kartassa keramiikan l\u00e4nsiraja kulkee\u00a0Torniosta<\/strong>\u00a0Rovaniemen kautta\u00a0Varanginvuonoon<\/strong>. Per\u00e4meren pohjukassa keramiikan tuntemus p\u00e4\u00e4ttyi tuolloin kuitenkin hiukan l\u00e4nnemm\u00e4ksi, suurinpiirtein nykyiselle kielirajalle,\u00a0me\u00e4n-kielisen<\/em>\u00a0L\u00e4nsipohjan ja puhtaasti ruotsinkielisen Ruotsin v\u00e4liin:\u00a0Kainuunjoelle<\/strong>\u00a0(Kalix).<\/p>\n

        Keramiikattomuus p\u00e4\u00e4ttyi Pohjois-Ruotsissa vasta pronssikaudella,\u00a0Volgalta<\/strong>\u00a0levitt\u00e4ytyneen suomalais-ugrilaisen\u00a0tekstiilikeraamisen<\/strong>\u00a0(Net ware) kulttuurin ulottuessa\u00a0Pohjois-Norjaan<\/strong>\u00a0asti.<\/p>\n

        \"\"<\/p>\n

        Kartta yll\u00e4:<\/p>\n

          \n
        1. Imitoitu tekstiilikeramiikka (asbestisekoitteinen).<\/li>\n
        2. Tekstiilikeramiikan laajin levinn\u00e4isyys.<\/li>\n
        3. Tekstiilikeramiikan l\u00e4ht\u00f6alue.<\/li>\n<\/ol>\n

          Kuten nyt tied\u00e4mme, Etel\u00e4-Ruotsi sai keramiikan\u00a0Tanskasta<\/strong>, muu Ruotsi Suomesta. Huomatkaa erityisesti tekstiilikeramiikka\u00a0Uplannissa<\/strong>\u00a0ja\u00a0M\u00e4larin<\/strong>\u00a0seudulla. Suomesta on tunnistettu runsaasti tekstiilikeramiikan l\u00e4ht\u00f6alueella (kartaassa #3.) pronssikaudella puhuttuihin suomensukuisiin kieliin (merja, tsuudi, esi-veps\u00e4<\/strong>) yhdistett\u00e4viss\u00e4olevia\u00a0hydronyymej\u00e4<\/strong>\u00a0(vesist\u00f6ihin liittyvi\u00e4 paikannimi\u00e4) , joihin voimme ilmeisesti lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s muutaman Tukholman (Stokholm) seudulta:\u00a0J\u00e4rva<\/strong>.<\/p>\n

          Rahkosen<\/strong>\u00a0mukaan sanue\u00a0-jagr, iager, jauri, j\u00e4rvi<\/em><\/strong>\u00a0on levinn\u00e4isyydelt\u00e4\u00e4n Suomesta \u00a0\u00c4\u00e4nisen etel\u00e4puolelle ulottuva, ja liittyy alueella puhuttuun kieleen. H\u00e4n ei jostain syyst\u00e4 ota kantaa sen levinn\u00e4isyyteen Pohjanlahden l\u00e4nsipuolelle, joten olemme turvautuneet Tukholman puhelinluettelon karttaan, ja J\u00e4rvahan sielt\u00e4 l\u00f6ytyi.<\/p>\n

          Suomalais-ugrilais-taustainen kulttuurivaikutus Suomesta Ruotsiin on toisinaan tuottanut suomenmaalaiselle tiedeyhteis\u00f6lle kipupisteit\u00e4: Pronssikauden alun keski-ruotsalaisessa aineistossa esiintyv\u00e4 tyyppi \u201dM\u00e4larin kirves<\/em><\/strong>\u201d ei omaa esikuvia tai kehitysjatkumoa Skandinaviassa, mutta sensijaan suomalais-ugrilaisissa metallikulttuureissa\u00a0Keski-Volgan innovaatiokeskuksen<\/strong>\u00a0alueella, mist\u00e4 nykyiseenkin Suomeen on v\u00e4littynyt kulttuuria, geenej\u00e4 ja puhutun kielen p\u00e4ivityksi\u00e4 arkaaisesta uralista sellaiseen suomalais-ugrilaiseen, jota t\u00e4ss\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4mme.<\/p>\n

          Vaikutteen kulkusuuntaa p\u00e4hk\u00e4iltiin kuitenkin 2-3 sukupolvea. Toivottavasti hydronyymien suhteen ei edet\u00e4 samaan tahtiin, -ettei heitet\u00e4\u00a0kirvest\u00e4 j\u00e4rveen<\/em>.<\/p>\n

          \u201dM\u00e4larin kirveen<\/strong><\/em>\u201d alkuper\u00e4 ja levinn\u00e4isyys on l\u00e4hes yhtenev\u00e4 edell\u00e4 jo esitellyn tekstiilikeramiikan kanssa, joskaan ajoitus ei ihan t\u00e4sm\u00e4\u00e4. Tarkastelu kuitenkin osoittaa vaikutteiden tulosuunnan, ja etteiv\u00e4t ne pys\u00e4htyneet Suomen nykyiselle alueelle.<\/p>\n

          \"\"<\/p>\n

          Id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen -kulttuurivirta ei siis pys\u00e4htynyt Suomeen<\/h2>\n

          Suomeen asti tullakseen kampaleimaisen keramiikan, ja saviteknologian yleens\u00e4kin, on t\u00e4ytynyt kulkea melkoinen matka. Jordanin ja Zveledbilin tarkastelu tuo esille Euraasian arovy\u00f6hykkeen<\/strong>, -ennen sen kuivumista ja liikkuvan paimentolais-elinkeinon ilmaantumista.<\/p><\/blockquote>\n

          #Imastonmuutos<\/strong>\u00a0kuivempaan ja kylmemp\u00e4\u00e4n suuntaan kosketti my\u00f6s tuota nykyist\u00e4 aro-aluetta: Mets\u00e4t v\u00e4heniv\u00e4t, luonnon ihmiselle tarjoamien mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ker\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 saatavien hy\u00f6dykkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski. T\u00e4m\u00e4 kiristi olemassaolon taistelua, ja pakotti avoimeksi muualta kuuluville uutuuksille.<\/p>\n

          Alussa t\u00e4rkein oli maanviljelys:<\/h3>\n

          Kun luonnon spontaani tuotto heikkeni, innovatiivisimmat yksil\u00f6t alkoivat parannella villien hy\u00f6tykasvien kasvupaikkoja. T\u00e4m\u00e4 johti maanviljelyn ja puutarhaviljelyn ilmaantumiseen jossakin L\u00e4hi-Id\u00e4n alueella. Keksinn\u00f6lle oli kysynt\u00e4\u00e4, ja se levisi nopeasti. Ilmeisesti my\u00f6s aro-vy\u00f6hykkeelle, ja ilmeisesti my\u00f6s koko sen leveydelt\u00e4.<\/p>\n

          Maanviljelylle oli ominaista tuotannon tehokkuus suhteessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan maa-alueeseen. T\u00e4m\u00e4 aiheutti kaksi ratkaisevaa muutosta el\u00e4m\u00e4ntapaan:<\/p>\n