{"id":5184,"date":"2025-02-22T16:48:27","date_gmt":"2025-02-22T16:48:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5184"},"modified":"2025-02-22T16:48:27","modified_gmt":"2025-02-22T16:48:27","slug":"timo-vihavainen-aikakausien-vaihtuessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/22\/timo-vihavainen-aikakausien-vaihtuessa\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Aikakausien vaihtuessa"},"content":{"rendered":"<ul>\n<li><strong>Mika Waltari<\/strong>, <em>Johannes Angelos<\/em>. H\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. WSOY 1978 (1952), 455 s.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Luin t\u00e4m\u00e4n kirjan puoli vuosisataa sitten, mutta muistikuvat ovat k\u00e4yneet hatariksi ja ryhdyin kertaamaan. Nyt ole kohta p\u00e4\u00e4ssyt taas puoliv\u00e4liin.<\/strong><\/p>\n<p>Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt <strong>Waltarin<\/strong> mestarillinen, tragiikan ja v\u00e4lill\u00e4 komiikankin keinoja k\u00e4ytt\u00e4nyt el\u00e4ytyminen vuosatojen takaiseen murrokseen, jossa ei ollut kysymys vain id\u00e4n ja l\u00e4nnen taistelusta, vaikka siit\u00e4kin.<br \/>\nSuuremmat voimat olivat liikkeell\u00e4 ja <strong>Bysantin<\/strong> romahdus oli ennen muuta vain yksi oire tapahtuvasta muutoksesta, vaikka symboliarvoltaan ylivertainen: tuhatvuotisen <strong>Rooman<\/strong> tuhoutuminen. Maailmanajan muuttuessa muuttui kyll\u00e4 kaikki muukin.<\/p>\n<p>Uudessa maailmassa, joka no oli tulollaan, oli kauheampaa kaikkien varmuuksien horjuminen tai itse asiassa h\u00e4vi\u00e4minen. <strong>Nikolaus Cusanus<\/strong> oli tuhonnut j\u00e4rjen johtamalla sen <em>ad absurdum<\/em> ideallaan \u201d<em><strong>coincidentia oppositorum<\/strong><\/em>\u201d: vastakohtien yhteys.<\/p>\n<h2>&#8217;<em>Kaikki on vain suhteellista kesken\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rellisyyden maailmassa<\/em>&#8217;<\/h2>\n<p>P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Cusanuksen syllogismien edess\u00e4 kauhuissaan: mik\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ei siis ole varmaa eik\u00e4 varmasti oikeata:<\/p>\n<blockquote><p>\u201dKaikki on vapaata, toistin, k\u00e4sit\u00e4tk\u00f6 <strong>Giustiniani<\/strong> (juureva kondottieri, joka arvelee mystisen yhteyden syntyv\u00e4n sukupuoliyhteydess\u00e4). Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4, totuus ja valhe, hyv\u00e4 ja paha eiv\u00e4t sulje pois toisiaan. En\u00e4\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n ehdottoman oikeaa tai ehdottoman v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ei ehdottoman totta tai ehdottoman valheellista. Kaikki on vain suhteellista kesken\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rellisyyden maailmassa ja samaistuisi ajattomuudessa. Joko ymm\u00e4rr\u00e4t, miksi tohtori Cusanuksen oivallus iski minua kuin miekka syd\u00e4meen, vaikka meni vuosia, ennen kuin sen pelottavuuden pystyi t\u00e4ysin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleni.\u201d<\/p><\/blockquote>\n<p>Kelpo kondottieri ei ymm\u00e4rr\u00e4 filosofointia ja viittaa sille kintaalla. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ainakin sen, ett\u00e4 it\u00e4 on it\u00e4 ja l\u00e4nsi on l\u00e4nsi, ja etteiv\u00e4t ne voi kohdata toisiaan muuten kuin miekka kourassa.<\/p>\n<p><strong>Johannes Angelos<\/strong> nauraa t\u00e4t\u00e4 yksinkertaisuutta: h\u00e4n oli istunut <strong>Paolo Toscanelli<\/strong>n jalkojen juuressa kuuntelemassa t\u00e4m\u00e4n luentoja. Suuri oppinut oli osoittanut, ett\u00e4 oli mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 it\u00e4\u00e4n purjehtimalla vain tarpeeksi kauas l\u00e4nteen. Ei tarvittu muuta kuin kyllin rohkeat miehet, jotka uskaltaisivat t\u00e4m\u00e4n tehd\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 Giustiniania, joka on sopeutunut ajatukseen, ett\u00e4 kuoleminen ja sen j\u00e4lkeen maaksi muuttuminen olisi ainakin varmaa, toisin kuin pait v\u00e4ittiv\u00e4t. Nyt h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 tiennyt, mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4kin saattoi odottaa.<\/p>\n<p>Id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkot olivat muodollisesti sopineet kuuluisan tuhatvuotisen <em>filioque<\/em>-kiistansa <strong>Ferrara-Firenze<\/strong>n unionikokouksessa 1438-39, mik\u00e4 antoi <strong>Konstantinopolille<\/strong> toivoa l\u00e4nnen tuesta sulttaanin valmistautuessa valloittamaan Konstantinopolia.<\/p>\n<p>Itse asiassa unioni ei koskaan todella toteutunut. <strong>Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> ortodoksinen kirkko ei halunnut olla sen kanssa miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4, ja julistautui autokefaaliseksi ja katolisen kirkonkin piiriss\u00e4 se johti suureen skismaan, kun paaville valittiin vastapaavi ja molemmat kirosivat toisensa.<\/p>\n<blockquote><p>Waltarin fiktiossa Konstantinopolin kansa on my\u00f6s jyrk\u00e4sti kahtia jakautunut, latinalaisten toistellessa sanaa \u201dfilioque\u201d (pyh\u00e4 henki l\u00e4htee my\u00f6s pojasta) ja kreikkalaismielisten taas julistaessa mieluummin alistuvansa sulttaanin kuin latinalaisten alaisiksi.<\/p><\/blockquote>\n<p>J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 Konstantinopolilla oli synkki\u00e4 kokemuksia toisen ristiretken ajalta, jolloin kaupunki oli valloitettu ja ollut vuosia latinalaisten hallussa.<\/p>\n<blockquote><p>Konstantinopolin tuho l\u00e4henee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Unkarilainen tykkimestari <strong>Orban<\/strong> on valanut maailmanhistorian suurimman tykin, jota tuhannet hevoset ja miehet hitaasti kuljettavat kohti tuomittua kaupunkia.<\/p><\/blockquote>\n<p><strong>Dardanellit<\/strong> on suljettu ja vain poikkeusoloissa niiden l\u00e4pi p\u00e4\u00e4see pujahtamaan l\u00e4nteen.<br \/>\nSulttaani <strong>Muhammed<\/strong> (Mehmed) on uudenlainen ihminen. H\u00e4n ei ole mik\u00e4\u00e4n uskonnollinen fanaatikko, vaan kyynikko, jonka toimintaa ohjaavat lapsuuden ja nuoruuden traumat, jolloin h\u00e4nen koko arvokkuuttaan oli h\u00e4p\u00e4isty pahimmalla mahdillisella tavalla.<\/p>\n<p>Reaktiona siihen on demonstratiivinen julmuus: sulttaani tappaa rakastelemansa kaunottaren kauhistuneiden miesten silmien edess\u00e4 kuin <strong>Stenka Razin<\/strong> ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kansanlaulussa.<\/p>\n<p>Sulttaani on opillisesti hyvin sivistynyt ja tuntee hyvin l\u00e4nsimaisia kieli\u00e4 ja kulttuureita. H\u00e4n ei ole mik\u00e4\u00e4n uskon soturi, vaikka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin uskontoa aseenaan. Kaiken kaikkiaan, my\u00f6s sulttaanin <em>divaanissa<\/em>, kuten keisarin <em>hovissa<\/em> on erilaisia ihmisi\u00e4, ei mit\u00e4\u00e4n kasvottomia tyyppej\u00e4 ja pelkki\u00e4 lajinsa edustajia.<\/p>\n<p>Ja ainahan Waltarilla on kirjoissaan tuo mystinen dimensio. Sielun ekstaattinen yhtyminen korkeampaan todellisuuteen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llaisen asian todellisuuden osoittaa rakastumisen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n lumous, vaikka itse asiassa kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuvan niin yksinkertaisesti kuten Giustinianin ymm\u00e4rryksen mukaan terveell\u00e4 miehell\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin: on vain ment\u00e4v\u00e4 naisen kanssa vuoteeseen, ei niiss\u00e4 niin suuria eroja ole.<\/p>\n<p>Kondottieri on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 monessa suhteessa jo moderni ihminen, kun taas p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on tuskallisesti uuden ja vanhan maailman rajalla ja on saapunut Konstantinopoliin kuollakseen yhdess\u00e4 sen kanssa ja siis koko aikakautensa kanssa.<\/p>\n<blockquote><p>Bysanttihan oli <strong>toinen Rooma<\/strong> ja 1500-luvulla sitten munkki <strong>Filofei<\/strong> kehitti teorian, jonka mukaan <strong>kolmanneksi Roomaksi<\/strong> oli oikean polveutumisen mukaisesti nyt tullut <strong>Moskova<\/strong>. Nelj\u00e4tt\u00e4 Roomaa ei en\u00e4\u00e4 tulisi. Bysantin kukistumisen j\u00e4lkeinen aikakausi olisi viimeinen.<\/p><\/blockquote>\n<p>Mutta t\u00e4m\u00e4 ei nyt ole blogin aihe. Luenpa kirjan taas loppuun ja kerron sitten lis\u00e4\u00e4. Jo t\u00e4ss\u00e4 voi todeta, ett\u00e4 kirjoittamisen ajankohta sattuu niihin vuosiin, kun <em>kylm\u00e4 sota<\/em> oli alkanut ja <strong>Stalin<\/strong> oli saanut ydinpomminsa. My\u00f6s <em>suhteellisuusteoria<\/em> oli nyt suuressa huudossa.<\/p>\n<p>Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mika Waltari, Johannes Angelos. H\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. WSOY 1978 (1952), 455 s. Luin t\u00e4m\u00e4n kirjan puoli vuosisataa sitten, mutta muistikuvat ovat k\u00e4yneet hatariksi ja ryhdyin kertaamaan. Nyt ole kohta p\u00e4\u00e4ssyt taas puoliv\u00e4liin. Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt Waltarin mestarillinen, tragiikan ja v\u00e4lill\u00e4 komiikankin keinoja k\u00e4ytt\u00e4nyt el\u00e4ytyminen vuosatojen takaiseen murrokseen, jossa ei [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5185,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5184"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5184"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5184\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5186,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5184\/revisions\/5186"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5184"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5184"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5184"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}