{"id":5016,"date":"2025-02-13T17:23:44","date_gmt":"2025-02-13T17:23:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=5016"},"modified":"2025-03-02T20:18:35","modified_gmt":"2025-03-02T20:18:35","slug":"sanna-marin-tanaan-venajan-voitto-rohkaisisi-autoritaarisia-hallintoja-maailmanlaajuisesti-ja-murentaisi-turvallisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/13\/sanna-marin-tanaan-venajan-voitto-rohkaisisi-autoritaarisia-hallintoja-maailmanlaajuisesti-ja-murentaisi-turvallisuutta\/","title":{"rendered":"Sanna Marin t\u00e4n\u00e4\u00e4n: &#8221;Ven\u00e4j\u00e4n voitto rohkaisisi autoritaarisia hallintoja maailmanlaajuisesti ja murentaisi turvallisuutta"},"content":{"rendered":"<p><strong>Haemmekin Suomen edellisen p\u00e4\u00e4ministerin sanoille taustaa ajasta, jolloin &#8217;autoritaariset hallinnot&#8217; olivat rohkaistuneita, ja tekiv\u00e4t tahtonsa mukaan.<\/strong><\/p>\n<p>(Kuvan aineisto mm: Indochine, Iltalehti, Sota-arkisto.)<\/p>\n<p>Vieraillessaan toukokuussa 2022 <strong>Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> brutaalien sotarikosten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 <strong>Ukraina<\/strong>ssa, <strong>Bucha<\/strong>ssa ja <strong>Irpin<\/strong>iss\u00e4, Suomen silloinen p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Sanna Marin<\/strong> n\u00e4ki jotain, jota suomalaiset p\u00e4\u00e4ministerit eiv\u00e4t ole aiemmin n\u00e4hneet, -vaikka tilaisuuksia vierailla vihollissotilaiden tekemien joukkomurhien tapahtumapaikoilla olisi ollut kotimaassakin -32:lla paikkakunnalla pitkin <strong>Suomen it\u00e4rajaa<\/strong>&#8211; mutta niill\u00e4 ei ole valtionjohdon taholta vierailtu.. -ei ennen v.1991 eik\u00e4 sen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Tekij\u00e4kin on Suomen unohdetuissa joukkomurhissa sama, kuin Ukrainassa 2000-luvulla: <strong>Ven\u00e4j\u00e4n armeija<\/strong> tai partisaanit.\u00a0 Marinin vieraillessa Buchassa 2000-luvun sotarikosten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 j\u00e4ljet olivat viel\u00e4 tuoreita, aistittavissa. Harva meist\u00e4 on k\u00e4ynyt koskaan sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Voimme visualisoida mieless\u00e4mme, milt\u00e4 sellaisessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Palaneita rakennuksia, tuhoutuneita ajoneuvoja, -ja maassa tai asfaltilla l\u00e4ikki\u00e4 joiden alkuper\u00e4\u00e4 emme halua kuvitella, enk\u00e4 haluaisi teit\u00e4 siihen pakottaa.<\/p>\n<p><em>Taistelukent\u00e4n haju<\/em>, toiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, on mieleenpainuva, -sanon ett\u00e4 muistiin <em>sy\u00f6pyv\u00e4<\/em>: Maahan imeytyneen polttoaineen, matkustajineen palaneiden autojen ja asukkaineen tuhoutuneiden rakennusten, ja hautaamattomien vainajien haju, ruudink\u00e4ry\u00e4, ja n\u00e4kym\u00e4\u00e4 kattaa ihmisten ja kotien arkip\u00e4iv\u00e4isien esineiden j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kaaos, joka kertoo ry\u00f6stelyst\u00e4, piittaamattomasta r\u00f6yhkeydest\u00e4, ja &#8217;<em>rankaisemattomuuden<\/em> <em>kulttuurista<\/em>&#8217;.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4n perehtyneet tiet\u00e4v\u00e4t kliinisen <em>shokin<\/em> oireet? Kuvat Sanna Marinista -luotiliiviss\u00e4\u00e4n- Buchan kadulla, ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t meille hyvin vakavoituneen ihmisen: Veri on paennut kasvoilta, ilme kertoo varuillaanolosta, ja mielen myllerryksest\u00e4. Shokki ei ole l\u00e4sn\u00e4, muttei ole kaukana. Tuntevan ihmisen tuleekin shokeerautua n\u00e4it\u00e4 asioita n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n. -Ei riit\u00e4, ett\u00e4 toteamme etteiv\u00e4t ne kuulu l\u00e4nsimaisen sivistyksen maailmaan, -ne eiv\u00e4t kuulu inhimilliseen maailmaan lainkaan.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-5027 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/marin-bucha000X.png\" alt=\"\" width=\"483\" height=\"608\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/marin-bucha000X.png 483w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/marin-bucha000X-238x300.png 238w\" sizes=\"(max-width: 483px) 100vw, 483px\" \/><\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n <strong>Tony Blair Institute<\/strong>ssa ty\u00f6skentelev\u00e4 Sanna Marin kohtasi instituuttinsa asiakirjaa laatiessaan sen, mink\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti taakseen Buchassa, vaikkei l\u00e4htenyt h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n: Kysymyksen suhtautumisesta brutaaliin vallantavoitteluun ja sen seurauksiin. -Ja kysymyksen siihen reagoimisesta: Salliiko maailma jonkin valtion tavoitella etuja v\u00e4kivaltaa k\u00e4ytt\u00e4en, tukeutumalla her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 <strong>pelkoon<\/strong>.<\/p>\n<blockquote><p>If we once again want a peaceful Europe, we must act according to our strength and rise to the challenge Russia has presented us with \u2013 ensuring that its only reward for invading Ukraine is failure. And if we want the new peace to be a lasting one, we must deter future aggression by proving that we are willing to defend the values that bind us together.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: revert; color: initial;\"><a href=\"https:\/\/institute.global\/insights\/geopolitics-and-security\/a-secure-future-the-price-of-peace-in-ukraine-and-europe\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Sanna Marin<\/a> (13.02. 2025)<\/span><\/p><\/blockquote>\n<h2>&#8221;<em>Nyt ne ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4!<\/em>&#8221;<\/h2>\n<p><strong>Vain 80 vuotta sitten<\/strong> ne asiat, jotka j\u00e4rkyttiv\u00e4t Suomen silloista p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4 Buchassa ja Irpiniss\u00e4 toukokuussa 2022, tapahtuivat <strong>Suomen<\/strong> maaper\u00e4ll\u00e4, suomalaisten korpikylien asukkaille. 134 vainajaa, 32 poltettua kyl\u00e4\u00e4, useita kadonneita joiden kohtaloja l\u00e4hiomaiset saivat turhaan kysell\u00e4 vuosikymmenien ajan Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n viranomaisilta, -jopa <strong>Punainen Risti<\/strong> omaksui <strong><em>YYA-politiikan,<\/em><\/strong> ja omaiset j\u00e4iv\u00e4t vaille apua ja tukea.<\/p>\n<p>Tekij\u00e4t, joukkomurhaajat, vierailivat sodan j\u00e4lkeen useita kertoja Suomessa, -er\u00e4s partisaanikomentaja jopa <strong><em>id\u00e4nkaupan<\/em><\/strong> valtuuskunnissa- eik\u00e4 oikeusvaltio ollut kiinnostunut kansalaistensa murhaajista. Kun sotarikollinen, joukkomurhaaja, &#8221;<em>neuvostoliiton sankari<\/em>&#8221; <strong>Aleksandr Smirnov<\/strong> vieraili Suomessa v.2002, h\u00e4nen sanansa suomalaisille olivat: &#8221;<em>En tullut t\u00e4nne n\u00f6yristelem\u00e4\u00e4n&#8230;<\/em>&#8221; -N\u00f6yristelik\u00f6 joku muu? -Suomen oikeusvaltio?? En voi uskoa, ett\u00e4 tilaisuuden otsikko olisi ollut &#8221;<strong><em>sovintoseminaari<\/em><\/strong>&#8221;.<\/p>\n<p>Sotarikosten muisto -ja virallinen vaikeneminen siit\u00e4- jakoivat joskus\u00a0 korpikylien v\u00e4en kahteen leiriin: Kommunistit marssivat lippuineen vappuina kyl\u00e4n raittia -laulaen &#8221;<em>sorron y\u00f6st\u00e4 nouskaa!<\/em>&#8221;- ja omaisensa partisaanien murhaamina menett\u00e4nyt \u00e4iti saattoi puida heille nyrkki\u00e4 pihaltaan:<\/p>\n<blockquote><p>&#8221;<em>Mit\u00e4 te t\u00e4\u00e4ll\u00e4 marssitte? -Menk\u00e4\u00e4<\/em> <em>sinne Ven\u00e4j\u00e4lle marssimaan!<\/em>&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4nkin nimet &#8221;<em>Magga. Lokka, Seitaj\u00e4rvi, Hautaj\u00e4rvi, Tuppuri, Hyry, Malahvia, Viianki &#8230;<\/em>&#8221; -lappilaisia ja kuusamolaisia korpikyli\u00e4- on unohdettu, vaikka niist\u00e4 jo saa puhua. On unohdettu sekin, ettei niist\u00e4 saanut puhua.<\/p>\n<h2>&#8217;<em>Rajan kirot<\/em>&#8217; on se sana&#8230;<\/h2>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 sanonnalla oli fataali merkitys it\u00e4rajan yksin\u00e4isiss\u00e4 kyliss\u00e4. Sanat kuvasivat sen, mink\u00e4 kanssa joudutaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, -sukupolvesta toiseen. Rajaseudun kirous ymm\u00e4rrettiin my\u00f6s muuttumattomaksi, -sille ei voi mit\u00e4\u00e4n, mutta kuitenkin on jossain asuttava, teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja el\u00e4tett\u00e4v\u00e4 perhe. Optimismi ja sitkeys olivat osa rajaseutua.<\/p>\n<p><strong>Hyry<\/strong>n kahden talon piti kasvaa kyl\u00e4ksi, tulevaisuudessa. Sitten tulivat partisaanit, eik\u00e4 ollut ket\u00e4\u00e4n jatkamaan aloitettua raivaamista ja rakentamista. <em>Raja<\/em> voitti.<\/p>\n<blockquote><p>It\u00e4rajan takana on <strong>Ven\u00e4j\u00e4<\/strong>, ajoittain ep\u00e4vakaa ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jonkun hirmuvallan johtama. T\u00e4n\u00e4\u00e4n &#8221;<strong><em>ne<\/em><\/strong>&#8221; eiv\u00e4t tule t\u00e4nne. Ne ovat <strong>Ukrainassa<\/strong>. -Jos siell\u00e4 menestyv\u00e4t, jos niiden rikoksista ei tehd\u00e4 loppua, niin minne sitten? <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p><\/blockquote>\n<p>Luettavaa:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.is.fi\/politiikka\/art-2000011030783.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Iltasanomat<\/strong><\/a> 13.02. 2025: Sanna Marin jyr\u00e4ht\u00e4\u00e4 Ukrainasta: \u201dAnteeksi\u00adantamatonta\u201d Marinin mukaan Ukrainan sodan lopputulos on Euroopan poliittinen valinta.<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/ulkomaat\/a\/ffa300fd-62dd-4ecb-be33-0bc04f8c8989\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Iltalehti<\/strong><\/a> 13.02. 2025,<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/institute.global\/insights\/geopolitics-and-security\/a-secure-future-the-price-of-peace-in-ukraine-and-europe\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Tony Blair Institute for Global Change<\/strong><\/a> 13.02. 2025: Turvallinen tulevaisuus: rauhan hinta Ukrainassa ja Euroopassa,<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.lapinkansa.fi\/partisaaniasioissa-tiedot-valikoituvat-myos-asente\/11280591\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Lapin Kansa<\/strong><\/a> 05.08. 2024,<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20096365\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Yle<\/strong><\/a> 08.07. 2024: <strong>Seitaj\u00e4rven<\/strong> partisaani-isku on yh\u00e4 muistoissa \u2013 neuvostosotilaat teloittivat my\u00f6s naisia ja lapsia 80 vuotta sitten; <span style=\"font-size: revert; color: initial;\"><strong>Savukosken<\/strong> Seitaj\u00e4rvell\u00e4 hein\u00e4kuussa 1944 neuvostosotilaiden teloittamien kyl\u00e4l\u00e4isten kohtalot pysyv\u00e4t j\u00e4lkipolvien mieliss\u00e4. Kahden hy\u00f6kk\u00e4yksen uhrin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n yh\u00e4. (P\u00e4ivitys: Valtteri Ollila ja Eliisi Ollila on l\u00f6ydetty v.2006 etsinn\u00f6iss\u00e4.)<\/span><\/li>\n<li><strong>Veikko Erkkil\u00e4<\/strong>: &#8217;Viimeinen aamu, neuvostopartisaanien vaietut j\u00e4ljet&#8217;, Otava 2011.<\/li>\n<\/ul>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"KbmnbMgWwJ\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/01\/23\/vaino-ja-vaikeneminen-sanna-sur-la-croix\/\">Vaino ja vaikeneminen: &#8217;Sanna sur la croix&#8217;<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Vaino ja vaikeneminen: &#8217;Sanna sur la croix&#8217;&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/01\/23\/vaino-ja-vaikeneminen-sanna-sur-la-croix\/embed\/#?secret=2Z4f2Nhh17#?secret=KbmnbMgWwJ\" data-secret=\"KbmnbMgWwJ\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Haemmekin Suomen edellisen p\u00e4\u00e4ministerin sanoille taustaa ajasta, jolloin &#8217;autoritaariset hallinnot&#8217; olivat rohkaistuneita, ja tekiv\u00e4t tahtonsa mukaan. (Kuvan aineisto mm: Indochine, Iltalehti, Sota-arkisto.) Vieraillessaan toukokuussa 2022 Ven\u00e4j\u00e4n brutaalien sotarikosten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Ukrainassa, Buchassa ja Irpiniss\u00e4, Suomen silloinen p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin n\u00e4ki jotain, jota suomalaiset p\u00e4\u00e4ministerit eiv\u00e4t ole aiemmin n\u00e4hneet, -vaikka tilaisuuksia vierailla vihollissotilaiden tekemien joukkomurhien tapahtumapaikoilla olisi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5017,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,71,116,87,127],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5016"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5016"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5016\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11038,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5016\/revisions\/11038"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5017"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5016"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5016"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5016"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}