{"id":4874,"date":"2025-02-03T16:42:15","date_gmt":"2025-02-03T16:42:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=4874"},"modified":"2025-02-03T16:42:15","modified_gmt":"2025-02-03T16:42:15","slug":"deepseek-shokki-piilaaksossa-miksi-kiina-yllatti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/03\/deepseek-shokki-piilaaksossa-miksi-kiina-yllatti\/","title":{"rendered":"DeepSeek-shokki ’piilaaksossa’: Miksi Kiina yll\u00e4tti"},"content":{"rendered":"

Kiinalaisyritys julkaisi 20. tammikuuta tuotteen, joka yll\u00e4tti sek\u00e4 ’piilaakson<\/em>’ ett\u00e4 kuluttajat, eik\u00e4 tapahtuneen kaikki ulottuvuudet ole maailmanj\u00e4rjestykselle lainkaan suopeita. Seuraavassa japanilainen pohdinta tapahtuneesta: Miksi, miten oli mahdollista?<\/strong><\/p>\n

’Piilaaksossa<\/strong> ei ole pulaa keksij\u00f6ist\u00e4 tai paisuneista egoista. Yhdysvaltain<\/strong> teknologiajohtajat maalaavat itsens\u00e4 vision\u00e4\u00e4reiksi, jotka voivat ennustaa tulevaisuuden trendej\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 etuk\u00e4teen. Sijoittajat palkitsevat heid\u00e4t t\u00e4st\u00e4 komeasti, – toteutuivatpa heid\u00e4n ideansa tai eiv\u00e4t. -kirjoittaa japanilaislehti.<\/p><\/blockquote>\n

Ensin pari sanaa japanilaisista ja teknisist\u00e4 innovaatioista: Viime vuosisadalla Japanin kulttuurihistoriasta kirjoittanut l\u00e4nsimainen tutkija korosti ja muistutti er\u00e4\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4: Siihen aikaan (1800-1900-luvulla) kaikki tekninen ja kaupallinen edistys tapahtui Euroopassa<\/strong> ja Pohjois-Amerikassa<\/strong>, mutta monasti uudistusten ensimm\u00e4inen laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottaja olikin Japani<\/strong>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoittaja selitti seuraavasti: Esm. Yhdysvaltain tiedemaailmassa hierarkia vallitsee. Uutta teoriaa tai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei oteta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n heti, koska vanhentuneita ajatuksia kannattavilla on asemat ja arvovalta.<\/p><\/blockquote>\n

Japanissa on toisin: Kun\u00a0 kaikki (l\u00e4nsimais)tieteellinen tulee maailmalta, ei vanhentuvilla ajatuksillakaan ole takanaan arvovaltaista lobbya. Huolimatta japanilaisen tapakulttuurin vanhempien kunnioittamisesta, ei Japanin yliopistomaailma ollut niin t\u00e4ynn\u00e4 ”kalkinsuosimista<\/em>”, kuin edistyneemm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nness\u00e4. -Termi ’kalkinsuosiminen’ on lainattu kasvitieteest\u00e4, mutta viittaa ilmi\u00f6\u00f6n, jossa nuorempi tutkija\/opiskelija sovittaa n\u00e4kemyksens\u00e4 auktoriteettien -asemissa olevien vanhusten- ajatusten mukaisiksi. ’Kalkki<\/em>’ on n\u00e4iden auktoriteettien aivoverisuonistossa.<\/p>\n

Japani onnistui aloittamaan l\u00e4nsimaistumisensa, ja l\u00e4ntisten innovaatioiden t\u00e4yden hy\u00f6dynt\u00e4misen, ilman ett\u00e4 em. ilmi\u00f6t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4ntisten uutuuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa: Logiikka ja empiria meniv\u00e4t akateemisen maailman sis\u00e4isen koheesion ylitse.<\/p><\/blockquote>\n

Kerron miten t\u00e4m\u00e4 akateeminen jarru meill\u00e4 toimi: Otan esimerkiksi Alfred\u00a0 Wegener<\/strong>in havainnon, ett\u00e4 mantereet ovat liikkuneet, ja palaset sopivat toisiinsa. -Kesti 70 vuotta, ennen kuin t\u00e4m\u00e4 ”teoria<\/em>” (oikeasti havainto) p\u00e4\u00e4si hyv\u00e4ksytyksi, ja pois tietosanakirjojen sivun reunoista, harmaista laatikoista<\/em>. -Muutama suosittu kalkkipytty piti ensin saattaa kukkien alle, -ja voitiin ”keksi py\u00f6r\u00e4n keksimisen j\u00e4lkeen<\/em> nelikulmainen py\u00f6r\u00e4<\/em>”, so. laattatektoniikka-teoria.<\/p>\n

Koska me l\u00e4nsimaissa olimme sidottuja auktoriteetteihin<\/em>, ja hidastaneet itse kollektiivista ajatteluamme, Japani p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n: Kas, it\u00e4isen Aasian saarilla olikin moderni teollisuusvaltio, -jonka tuotteita tulvi maailmalle.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n japanilaiset kertovat meille, miksi piilaakson teknologiaj\u00e4tit yll\u00e4tettiin 2025, viikolla 4<\/h2>\n

DeepSeek<\/strong> ei tullut tyhj\u00e4st\u00e4. Mutta se n\u00e4ytti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n Piilaakson ja maailmanlaajuiset sijoittajat t\u00e4ll\u00e4 viikolla, miljardeja dollareita osakemarkkina-arvolla.<\/p><\/blockquote>\n

Hangzhou<\/strong>ssa Kiinassa toimiva DeepSeek julkaisi nimell\u00e4\u00e4n tunnetun ohjelman 20. tammikuuta, joka oli ollut olemassa jo vuodesta 2023, mutta yhdysvaltalaiset teknologiamiljard\u00f6\u00f6rit<\/em><\/strong> yll\u00e4tettiin: Omahyv\u00e4isyyden itse el\u00e4m\u00e4 palkitsee pettymyksell\u00e4. (Toivoa sopii, ett\u00e4 Trumpin tullisota on paremmin harkittua.)<\/p>\n

Tarvittiinko DeepSeek-shokki<\/em> ravistelemaan teknoj\u00e4tit pois itsetyytyv\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n, -vai riittik\u00f6 se edes? Kirjoittaa ottaa puheeksi er\u00e4\u00e4n -varsinkin amerikkalaisen tuotannon- ilmi\u00f6n:<\/p>\n

DeepSeek ei ainoastaan \u200b\u200bosoittanut teko\u00e4lyn l\u00e4pimurtoja tapahtuvan murto-osalla kustannuksista<\/strong>, vaan my\u00f6s huolimatta Kiinan hillitsemiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 vientirajoituksista.<\/p><\/blockquote>\n

Kolmas virhe oli Kiinassa tapahtuvien asioiden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys: Kiinalaisille tuotannolla on yh\u00e4 -joskus oikeutetusti, joskus liian paljon- ”kiinanmopo<\/em>’-maine. Estik\u00f6 l\u00e4nsimainen omahyv\u00e4isyys n\u00e4kem\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 Kiinassa tapahtuu? (Lukijahan tiet\u00e4\u00e4 toki, mit\u00e4 kiinalaiset tekev\u00e4t drooneilla<\/em><\/a>? -Jos et tied\u00e4, pid\u00e4h\u00e4n kiirett\u00e4!)<\/p>\n

Teknologia-gurut ovat l\u00e4nness\u00e4 kuin rock-t\u00e4hti\u00e4, mutta mit\u00e4 me tied\u00e4mme DeepSeekin perustajasta Liang<\/strong> Wenfeng<\/strong>ist\u00e4? Japan Timesin<\/em> kirjoittaja, Catherine Thorbecke<\/strong>, lopettaa:<\/p>\n

DeepSeek on viimeisin Kiinan l\u00e4pimurtojen tulva, joka j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 Yhdysvaltoja. Se ei ole viimeinen. Mit\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4nsi kielt\u00e4ytyy purkamasta omia esteit\u00e4\u00e4n Kiinan ymm\u00e4rt\u00e4miselle, sit\u00e4 enemm\u00e4n se j\u00e4\u00e4 kiinni tulevaisuudessa.<\/p><\/blockquote>\n

L\u00e4nsimaailma tarvinnee her\u00e4\u00e4misen uuteen innovatiivisuuteen selvit\u00e4kseen haasteestaan. Sputnik<\/strong>-shokista ei ilmeiseti opittu mit\u00e4\u00e4n, -tai keksittiin v\u00e4\u00e4r\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeet (surullisen kuuluisa ’joukko-oppi<\/em>’)? -L\u00e4nsi kyll\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, mutta kalkit<\/em> siin\u00e4 rapisee.\u00a0 \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n