{"id":4323,"date":"2024-12-20T13:28:48","date_gmt":"2024-12-20T13:28:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=4323"},"modified":"2024-12-20T13:28:48","modified_gmt":"2024-12-20T13:28:48","slug":"timo-vihavainen-taika-ja-sen-merkitykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/12\/20\/timo-vihavainen-taika-ja-sen-merkitykset\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Taika ja sen merkitykset"},"content":{"rendered":"

Max Weber kuuluu sosiologian<\/em> suuriin klassikoihin ja h\u00e4nt\u00e4 on pidetty Marxin veroisena ja my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kohtuuttomien liioittelujen vastapainona. Molempien ajattelussa on spekulatiivistakin ainesta, jolla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ainakaan mainittavaa arvoa, mutta on my\u00f6s pysyv\u00e4sti kiinnostavia, ter\u00e4vi\u00e4 havaintoja ihmisen ja ihmisyhteis\u00f6jen kehityksest\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Max Weberilt\u00e4<\/strong> on per\u00e4isin my\u00f6s k\u00e4site \u201dEntzauberung der Welt<\/em>\u201d -maailman demystifiointi. Primitiiviset yhteis\u00f6t kuvittelivat kaikissa olioissa olevan jonkinlaista henke\u00e4, \u201dmanaa<\/em>\u201d, joka saattoi k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 arvaamattomasti ja olla yst\u00e4v\u00e4llinen tai vihamielinen. Yleens\u00e4 se halusi lahjuksia ja lepytyksi\u00e4.
\nZauber<\/em> -taika ymp\u00e4r\u00f6i luonnonkansojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ajattelua kehdosta hautaan. Maailmansalaisuuden –Weltr\u00e4tsel<\/em>– tunsivat vain salaisuuksiin vihityt poppamiehet, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t henkien kanssa yhteyteen tiettyjen salaismenojen kautta.<\/p>\n

”Rituaaleihin oli turvauduttava, kun luonto kuritti yhteis\u00f6\u00e4<\/em>”<\/h3>\n

Sit\u00e4 tietoa ei voinut v\u00e4litt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle. Heid\u00e4n toimintaansa ja heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miins\u00e4 rituaaleihin oli turvauduttava, kun luonto kuritti yhteis\u00f6\u00e4, ja kun haluttiin vakuutusta siit\u00e4, ettei niin k\u00e4visi.
\nToki tied\u00e4n, ett\u00e4 nykyajan edistyksellisimm\u00e4n<\/em> v\u00e4en mielest\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n primitiivisi\u00e4 kansoja tai kulttuureita ole koskaan ollutkaan, ja ett\u00e4 luonnon kanssa sopusoinnussa el\u00e4v\u00e4t jalot villit eliv\u00e4t paratiisimaisissa oloissa siihen saakka, kun lihaa sy\u00f6v\u00e4 valkoinen heteromies saapui.<\/p>\n

Mutta j\u00e4t\u00e4n nyt t\u00e4m\u00e4n puolen asiasta k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Itse tuo taian –Zauber<\/em>– h\u00e4vi\u00e4minen on kiinnostava ja merkitt\u00e4v\u00e4 asia. Taian vallassa oleva maailma oli turvallinen vain sille, joka hallitsi tietyt rituaalit ja suoritti ne. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n varmasti sai huomata, ettei sek\u00e4\u00e4n riitt\u00e4nyt.<\/p>\n

Moderni k\u00e4sitys kausaalisuudesta ja kriittinen ymm\u00e4rrys asioiden olemuksesta puuttui primitiivisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Oli suuri vallankumous ajattelussa, kun opittiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 asiat noudattavat tiettyj\u00e4 lainomaisuuksia ja ett\u00e4 esimerkiksi aineella on tiettyj\u00e4 perusrakenteita, joiden tunteminen mahdollistaa jopa niiden hajottamisen alkutekij\u00f6ihins\u00e4, ja uusien aineiden -yhdisteiden- valmistamisen -eli siis luomisen.<\/p>\n

”Ihminen oli ottanut sen paikan, joka aikoinaan kuului erilaisille hengille ja jumaluuksille<\/em>”<\/h3>\n

Kemia oli selvimpi\u00e4 todistuksia siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oli ottanut sen paikan, joka aikoinaan kuului erilaisille hengille ja jumaluuksille. Nyt ihminen itse ja nimenomaan valkoinen mies oli ottanut luojan ja kaiken ymm\u00e4rt\u00e4j\u00e4n paikan.<\/p>\n

Jo antiikin aikana Lucretius<\/strong> oli runoillut: \u201dFelix, qui potuit\/rerum cognoscere causas<\/em>\u201d -onnellinen on se, joka on oppinut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioiden syyt. Nyt ei tarvinnut en\u00e4\u00e4 pohtia sit\u00e4, mit\u00e4 tarkoitusta varten ja milloin minkin olion henki teki, mit\u00e4 se teki.<\/p>\n

Luonnon k\u00e4ytt\u00e4ytyminen osoittautui noudattavan tiettyj\u00e4 ankaria s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia, joista ei ollut poikkeuksia. Se oli lakiensa vanki eik\u00e4 sill\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n salaisuuksia. Viimeisetkin kiristettiin silt\u00e4 erilaisilla kokeilla.<\/p>\n

Modernin ihmisen suhteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ymm\u00e4rrettiin n\u00e4in muuttuvan rationaaliseksi ja pohjautuvan luonnonlakien tuntemukseen. Kun tiedettiin, mik\u00e4 oli minkin seurausta, lakattiin ihmettelem\u00e4st\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 tarkkailija ett\u00e4 kohde ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olivat olemassa.<\/p><\/blockquote>\n

Ihme<\/em> alettiin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 asiaksi, joka olisi rikkonut luonnonlakeja, eik\u00e4 se taas ollut mahdollista. Ihmeest\u00e4 ja olemattomasta tai valheesta tuli synonyymej\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 seuraus universaalisen kausaalisuuden olettamisesta, vaikka se itse asiassa kuului aivan toiseen kategoriaan. Wittgenstein<\/strong> ei sattumalta sanonut: \u201dNicht wie die Welt ist, ist das Mystische, sondern dass sie ist<\/em>\u201d. -Ihmeellist\u00e4 ei ole se, millainen maailma on, vaan se, ett\u00e4 se on olemassa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 oli jo pitk\u00e4 harppaus kohti maailman taianomaisuuden palauttamista Wiederverzauberung der Welt<\/em>.
\nK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sellainen on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt harvojen ja valittujen filosofien ja toisaalta erilaisten h\u00f6rh\u00f6jen<\/em> harrastukseksi.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4iseth\u00e4n ne nyky\u00e4\u00e4n hallitsevat, ja \u201dtieteellisyys\u201d merkitsee heille vain sellaisia metodeja, joiden avulla voi ajaa omaa asiaansa.<\/p><\/blockquote>\n

Uustaikauskoisuus<\/strong> kukoistaa n\u00e4iss\u00e4 piireiss\u00e4 ja sen kannattajat ovat halunneet mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 my\u00f6s luonnontieteen perusteet ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja palata esitieteelliseen mumbojumboon<\/em>. Esimerkkej\u00e4 ei taritse kauankaan etsi\u00e4 (vrt. Vihavainen: Haun noituus tulokset).<\/p>\n

Se on nykyajan mystiikkaa sanan kehnoimmassa merkityksess\u00e4 ja paluuta keskiaikaan tai kauemmas.
\nAjattelun mystist\u00e4 puolta ei rationaalisuus kuitenkaan sellaisenaan korvaa tai kumoa. Vaikka pysyisimme tiukasti niin sanotun normaalij\u00e4rjen piiriss\u00e4, emmek\u00e4 ep\u00e4ilisi luonnontieteen saavutuksia, voisimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajattelussamme Wittgensteinin tapaan tilaa mystiikan perustavimmille kysymyksille. Eiv\u00e4t rationaalisuus ja mystiikka sein\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 sulje pois toisiaan.<\/p>\n

”Uskoessamme sokeasti omaan rationaalisuuteemme saatamme kovin helposti joutua typeryyksiin ja tolkuttomuuksiin<\/em>”<\/h3>\n

Toisaalta, uskoessamme sokeasti omaan rationaalisuuteemme saatamme kovin helposti joutua typeryyksiin ja tolkuttomuuksiin, mik\u00e4li alamme pit\u00e4\u00e4 sovinnaisia yleisk\u00e4sitteit\u00e4mme yksinkertaisesti totuutena, joiden totuusarvo on aritmetiikan yht\u00e4l\u00f6iden tasoa eli siis itse asiassa loputtomien tautologioiden tapaan ikuista totuutta.<\/p>\n

Moderni ihminen on koulutettu matemaattiseen ajatteluun ja soveltaa sit\u00e4 luonnostaan kaikkialle. Sen p\u00e4tevyysalue on kuitenkin varsin rajallinen.<\/p>\n

Seppo Oikkonen<\/strong> on t\u00e4ll\u00e4 palstalla yh\u00e4 uudelleen viitannut siihen, miten modernilla ihmisell\u00e4 on taipumus ajatella yleisk\u00e4sitteill\u00e4, ja tehd\u00e4 niiden perusteella johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 konkreettisesta todellisuudesta, ik\u00e4\u00e4n kuin nuo ideamme olisivat jotakin todellista.<\/p>\n

Itse asiassahan tieteellinen ajattelu edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimitaan aivan p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Yleisk\u00e4sitteiden pit\u00e4minen todellisena on yht\u00e4 kuin keskiaikainen k\u00e4siterealismi. Toki vastaava ilmi\u00f6 oli olemassa my\u00f6s antiikissa, puhuttihan ideoiden suhde todellisuuteen filosofeja kovin paljon jo silloinkin.
\nMutta nyt ei kysymys ole filosofeista, vaan arkiajattelusta, jossa rationaalisuudellaan ja j\u00e4rkevyydell\u00e4\u00e4n p\u00f6yhkeilev\u00e4t ihmiset \u201dnoituvat ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n<\/em>\u201d yleisk\u00e4sitteiden avulla koskemaan asioita, joista he ev\u00e4t itse asiassa tied\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ja joiden suhteen nuo yleisk\u00e4sitteet saattavat olla vain hyvin rajoitetussa m\u00e4\u00e4rin tai ei lainkaan relevantteja.<\/p>\n

Oikkonen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perehtyneen t\u00e4h\u00e4n asiaan enemm\u00e4nkin, nimenomaan \u00c9mile Durkheim<\/strong>in ajattelun kautta. Itse en ole, mutta itse perusidea n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varsin vakuuttavalta ilman erityist\u00e4 todistelua. Sen merkityksen voi havaita empiirisesti ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 tietenkin varmaan kannattaisi jatkaa konkreettisiin esimerkkeihin, mutta n\u00e4in joulun taian alkaessa vaikuttaa, voi ehk\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 osin lopettaa toivotukseen: Joulun taikaa kaikille!<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 koskee sitten tosiaan my\u00f6s niit\u00e4 aikamme roope-seti\u00e4, jotka tarinan mukaan kielsiv\u00e4t koko joulun olemassaolon. On se kuitenkin olemassa, todellisena, kollektiiisena ilmi\u00f6n\u00e4. Tutkikoot sit\u00e4 sosiologit edustavan otannan avulla, kuten vakavassa sosiologisessa tutkimuksessa on tapana.<\/p>\n

Joulun taikaa kaikille!<\/em><\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Max Weber kuuluu sosiologian suuriin klassikoihin ja h\u00e4nt\u00e4 on pidetty Marxin veroisena ja my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kohtuuttomien liioittelujen vastapainona. Molempien ajattelussa on spekulatiivistakin ainesta, jolla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ainakaan mainittavaa arvoa, mutta on my\u00f6s pysyv\u00e4sti kiinnostavia, ter\u00e4vi\u00e4 havaintoja ihmisen ja ihmisyhteis\u00f6jen kehityksest\u00e4. Max Weberilt\u00e4 on per\u00e4isin my\u00f6s k\u00e4site \u201dEntzauberung der Welt\u201d -maailman demystifiointi. Primitiiviset yhteis\u00f6t kuvittelivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4324,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4323"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4323"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4325,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4323\/revisions\/4325"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}