Kirja-arvostelu<\/p>\n
Serhii Plokhy<\/strong>, Historian paluu. Ven\u00e4j\u00e4n sota Ukrainassa<\/em>. Suomentaneet Ilkka Rekiaro<\/strong> ja Tapio Kokko<\/strong>. Docendo 2024, 458 s.<\/p><\/blockquote>\n
Serhii Plokhy<\/strong> on Neuvostoliitossa<\/strong> syntynyt ja kasvanut ukrainalainen historioitsija, joka 1990-luvun alussa muutti l\u00e4nteen. H\u00e4nen tieteellinen ty\u00f6ns\u00e4 on suuntautunut etenkin Ukrainan<\/strong> vanhempaan historiaan.
\nT\u00e4m\u00e4n kirjan otsikko viittaa tietenkin siihen tunnettuun ajatukseen \u201dhistorian lopusta<\/em>\u201d eli liberaalien arvojen lopullisesta voitosta, josta Francis Fukuyama<\/strong> kirjoitti 1990-luvun alussa.<\/p>\nUkrainan sota, yhdess\u00e4 monien muiden ilmi\u00f6iden kanssa, on osoitus siit\u00e4, miten nuo arvot ovat nyt joutuneet yh\u00e4 useampien tahojen hylk\u00e4\u00e4miksi ja jopa aseellisen taistelun kohteiksi.<\/p>\n
Kirjoittaja esitt\u00e4\u00e4 ensin lyhyen historiallisen katsauksen Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> kehitykseen ja Ukrainan sek\u00e4 Ukrainan kysymyksen syntyyn, erityisesti Neuvostoliiton hajoamisvaiheessa. Sen j\u00e4lkeen kuvataan ukrainalais-ven\u00e4l\u00e4isen konfliktin synty\u00e4 ja syvenemist\u00e4 ja lopulta varsin yksityiskohtaisesti sotatoimia ja yrityksi\u00e4 rauhan saavuttamiseksi.<\/p>\n
Euromaidan<\/strong>in \u201darvokkuuden vallankumous<\/em>\u201d, Krim<\/strong>in kaappaaminen ja It\u00e4-Ukrainassa masinoitu aseellinen konflikti selostetaan suhteellisen laajasti.<\/p>\n
Monet asiathan j\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 avoimiksi, kuten esimerkiksi Maidanin murhat, joissa tarkka-ampujien uhreina kuoli yli sata ihmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n \u201dtaivaallisen sotnian<\/em>\u201d merkitys Ukrainan henkiselle ilmastolle ei tule erityisemmin esiin, vaikka se ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oli. valtava.<\/p>\n
Joka tapauksessa ukrainalais-ven\u00e4l\u00e4inen konflikti vuosikymmenen ajan eskaloituessaan muutti yh\u00e4 rajummin my\u00f6s kansojen v\u00e4lisi\u00e4 suhteita, jotka mielipidetutkimusten mukaan olivat aikaisemmin sangen hyv\u00e4t.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n aloittama hy\u00f6kk\u00e4yssota ja ehk\u00e4p\u00e4 erityisesti sen perusteluiden valheellisuus tekiv\u00e4t sitten Ukrainasta ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n yhten\u00e4isen.<\/p><\/blockquote>\n
Suomessa<\/strong> on puhuttu talvisodan ihmeest\u00e4,<\/em> ja kaikin mokomin voitaisiin my\u00f6s puhua Ukrainan ihmeest\u00e4<\/em>. Asiat, jotka monesta n\u00e4yttiv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4nselvyyksilt\u00e4, osoittautuivatkin olevan jotakin aivan muuta. Nyth\u00e4n tuo uusi k\u00e4sitys taas vuorostaan alkaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyydelt\u00e4.<\/p>\n
Talvisodan historiaa tuntevalle paralleeleja tulee vastaan jatkuvasti. Kuten tunnettua, Neuvostoliitto ilmoitti aikoinaan, ett\u00e4 puna-armeija<\/strong> tulee Suomeen sen kansan yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja vapauttajana<\/em> eik\u00e4 suinkaan vihollisena.<\/p>\n
Suomi kuvattiin valkokaartilaiseksi helvetiksi<\/em><\/h3>\n
Propagandassa Suomi kuvattiin valkokaartilaiseksi helvetiksi<\/em>, jossa ty\u00f6l\u00e4iset ja k\u00f6yh\u00e4t talonpojat olivat armottoman sorron alaisina. Cajanderin punamultahallitusta kuvattiin l\u00e4nsiliittoutuneiden marionetiksi, joka tahallaan provosoi sodan is\u00e4ntiens\u00e4 iloksi.<\/p>\n
Talvisodassa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n argumentaation kivijalka oli Kuusisen hallitus<\/strong><\/em>, jonka selitettiin perustetun kapinaan nousseen kansan ja sotilasosastojen toimesta.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 hallitus solmi sitten v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti avunanto- ja yst\u00e4vyyssopimuksen<\/em> Neuvostoliiton kanssa ja pyysi puna-armeijan apua entist\u00e4 hallitusta kannattavien joukkioiden kukistamiseksi ja rauhan palauttamiseksi.
\nSuuren yst\u00e4vyyden kunniaksi uuden hallituksen johtamalle Suomelle jopa lahjoitettiin koko kansallisesti karjalainen It\u00e4-Karjala<\/strong>, joka oli alueeltaan 20 kertaa suurempi, kuin kannaksella Neuvostoliitolle luovutettu alue.<\/p>\nUkrainassa ei vastaavaa nukkehallitusta perustettu Kiovaan<\/strong>, vaikka sellaisia oli kyll\u00e4 vallatuilla alueilla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vastaavaa huomenlahjaa ei annettu. Eih\u00e4n sellaista ollut saatavissakaan.<\/p>\n
Muuten tarinassa on tavattomasti yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4. Yksi niist\u00e4 oli, ettei hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 saanut kutsua sodaksi. Kyseess\u00e4h\u00e4n oli vain sotilaallinen erikoisoperaatio<\/em>, jolla oli rajoitettu kohde ja tavoite: se oli maan hallitus ja sen muodostama sotilaallinen uhka. Ukrainan kansan oletettiin kannattavan erikoisoperaatiota ainakin ven\u00e4l\u00e4isenemmist\u00f6isill\u00e4 alueilla ja asevoimien halua ja kyky\u00e4 turhaan vastarintaan ep\u00e4iltiin.<\/p>\n
Selv\u00e4n\u00e4 joka tapauksessa pidettiin, ettei Ukrainasta ollut hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 vastustamaan. N\u00e4in uskottiin my\u00f6s l\u00e4nness\u00e4 ja varauduttiin sissisotaan, jota olisi voitu k\u00e4yd\u00e4 maan miehitt\u00e4misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Hy\u00f6kk\u00e4ys oli tarkoitettu lamauttavaksi iskuksi, joka samaan aikaan tulisi monelta suunnalta. Sellaisen torjumiseen ei v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisell\u00e4 vastustajalla arvioitu olevan mit\u00e4\u00e4n edellytyksi\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 Suomessa vuonna 1939 kuin Ukrainassa vuonna 2022.<\/p><\/blockquote>\n
Toisin k\u00e4vi. Kirjoittaja ei pys\u00e4hdy miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 sai ihmeen aikaan. Tosiasia joka tapauksessa on, ettei mist\u00e4\u00e4n kansannoususta tai hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n tukemisesta ollut merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 talvisodassa kuin Ukrainan sodassa.<\/p>\n
”Totuus oli puolustajan puolella”<\/em><\/h3>\n
Luulen, ett\u00e4 presidentti Volodymyr Zelenski<\/strong> osui asian ytimeen korostaessaan er\u00e4\u00e4ss\u00e4 puheessaan, ett\u00e4 totuus oli puolustajan puolella. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n selitykset sille, mit\u00e4 se oli tekem\u00e4ss\u00e4, poikkesivat siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin jokaisen n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 totuudesta, ettei se voinut olla raivostuttamatta sen uhreja.<\/p>\n
Ukraina oli ollut poliittisesti jakaantunut maa Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeen. Kuitenkin my\u00f6s it\u00e4osissa tunnettiin huomattavan suurta solidaarisuutta Kiovan hallitukselle siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 se typer\u00e4sti julisti ukrainan maan ainoaksi viralliseksi kieleksi, mik\u00e4 loukkasi monimiljoonaisen ven\u00e4j\u00e4nkielisen v\u00e4est\u00f6n oikeuksia.<\/p>\n
Konflikti Ven\u00e4j\u00e4n kanssa ja aivan erityisesti sen aloittama sota hitsasivat hajanaisen v\u00e4est\u00f6n yhteen, kuten sodissa yleens\u00e4kin tapahtuu. Ei tosin ole viel\u00e4 tiedossa, miten kauan t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 kest\u00e4\u00e4 sodan j\u00e4lkeen, onhan sotienkin joskus p\u00e4\u00e4tytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Miksi pyrkimykset sopimukseen ovat kerta toisensa j\u00e4lkeen ep\u00e4onnistuneet, on kysymys, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 intohimoja ja villej\u00e4 teorioita ulkomaillakin. Plokhy tulkitsee asiaa ukrainalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja viittaa niihin vaaroihin, joita maan federalisointi toisi tullessaan.<\/p>\n
Ne voi ottaa vakavasti, sen sijaan kielt\u00e4ytyminen neuvottelujen jatkamisesta But\u0161a<\/strong>n julmuuksiin viitaten ei ole vakuuttavaa. Sodissa tapahtuu raakuuksia, jotka saattavat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa kansanmurhan tunnusmerkit.
\nNiit\u00e4 ei voi pyyhki\u00e4 olemattomiin korottamalla tekij\u00e4t kaartinjoukkojen sotilaiksi, kuten Putin<\/strong> But\u0161assa teki, mutta niiden k\u00e4ytt\u00e4minen rauhanneuvottelujen keskeytt\u00e4misen perusteena on liian naiivia vakuuttaakseen ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\nTalvisodan yksimielisyys ei ollut ikuista<\/h3>\n
Kaikki kest\u00e4\u00e4 aikansa. Talvisodan yksimielisyys ei ollut ikuista. Jatkosodan j\u00e4lkeen sill\u00e4 oli yh\u00e4 vaikutusta, mutta se oli jo 1940-luvulla saanut valtakunnallisessa politiikassa pahan s\u00e4r\u00f6n. Stalin<\/strong>in ja Molotov<\/strong>in valheet nieli kuitenkin sitten suomalainen \u00e4lymyst\u00f6<\/em><\/strong> viel\u00e4 niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin1970-luvulla. Tragedia oli saanut j\u00e4lkin\u00e4yt\u00f6kseksi farssin.<\/p>\n
Plokhyn kirja on kirjoitettu sodan yh\u00e4 kest\u00e4ess\u00e4. Se tarjoaa yh\u00e4 ajanmukaisen katsauksen siihen, mit\u00e4 Ukrainassa tapahtui ja sen perusteella voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nykyisyytt\u00e4.<\/p>\n
Tulee olemaan kiinnostavaa, miten Ukraina kehittyy sodan j\u00e4lkeen. Joka tapauksessa voimme olla varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 suureksi kansalliseksi tarinaksi, jonka merkityst\u00e4 ei voida yksipuolisilla julistuksilla tai edes sotilasmahdilla h\u00e4vitt\u00e4\u00e4. Kilpailevia tulkintoja toki tulee riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirja-arvostelu Serhii Plokhy, Historian paluu. Ven\u00e4j\u00e4n sota Ukrainassa. Suomentaneet Ilkka Rekiaro ja Tapio Kokko. Docendo 2024, 458 s. Serhii Plokhy on Neuvostoliitossa syntynyt ja kasvanut ukrainalainen historioitsija, joka 1990-luvun alussa muutti l\u00e4nteen. H\u00e4nen tieteellinen ty\u00f6ns\u00e4 on suuntautunut etenkin Ukrainan vanhempaan historiaan. T\u00e4m\u00e4n kirjan otsikko viittaa tietenkin siihen tunnettuun ajatukseen \u201dhistorian lopusta\u201d eli liberaalien arvojen lopullisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4259,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4257"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4257"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4258,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4257\/revisions\/4258"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}