{"id":3983,"date":"2024-11-30T16:56:58","date_gmt":"2024-11-30T16:56:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3983"},"modified":"2024-11-30T16:56:58","modified_gmt":"2024-11-30T16:56:58","slug":"30-11-1939-rinnastuu-tahan-paivaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/11\/30\/30-11-1939-rinnastuu-tahan-paivaan\/","title":{"rendered":"30.11. 1939 rinnastuu t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Suomi joutui marraskuun 30. v.1939, -vain 85 vuotta sitten- yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 oli sama, kuin Ukrainassa helmikuussa 2022. -Yht\u00e4l\u00e4isyydet eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n.<\/strong><\/p>\n

(Kuval\u00e4hteet: Helsingin Sanomat, SA.)<\/p>\n

1930-luvun maailmassa vallitsi luottamus hyviin kansainv\u00e4lisiin tapoihin, ja sopimusj\u00e4rjestelmiin, -kuten 2020-luvullakin, -ainakin parisen vuotta sitten. Koko 30-luvun Suomessakin oli vastustettu puolustusm\u00e4\u00e4r\u00e4tahoja, koska ”ne aseet kuitenkin j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ja vanhenevat k\u00e4siin<\/em>”. Cajander<\/strong>in punamultahallitus<\/em><\/strong> j\u00e4ttikin k\u00e4sitteen ”malli-Cajander<\/em>”. -Se tarkoittaa sotilaan puutteellista varustusta, joka minimiss\u00e4\u00e4n oli kokardi siviilihatussa, -toki my\u00f6s kiv\u00e4\u00e4ri. (-Voit l\u00f6yt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 otsikkokuvan taustasta.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Suomen turvallisuuspoliittinen suuntautuminen oli v.1918 j\u00e4lkeen kohdistunut l\u00e4nsivaltoihin<\/strong>, ja -ns. reunavaltio-yhteisty\u00f6n<\/em> (Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> uhkaamien valtioiden keskin\u00e4isten puolustusj\u00e4rjestelyiden) j\u00e4\u00e4ty\u00e4 toteutumatta- tukeuduttiin Kansainliittoon<\/strong>, ja uskoon sopimusper\u00e4isest\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa.\u00a0 Mainio esimerkki hyv\u00e4ntahtoisesta sinisilm\u00e4isyydest\u00e4 on er\u00e4\u00e4n silloisen ministerin sanomaksi v\u00e4itetty tokaisu, ett\u00e4 ”eih\u00e4n nykyaikana kukaan aloita sotaa! -Ihmiseth\u00e4n ovat j\u00e4rkevi\u00e4.<\/em>” H\u00e4n sanoi tuon Ven\u00e4j\u00e4n ultimaatumin -sotauhkauksen- tultua jo luetuksi Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Rinnastus hetkeen ennen helmikuuta 2022 on ilmeinen. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli ollut sotilaallista h\u00e4r\u00f6ily\u00e4 muiden mailla jo Ukrainassa <\/strong>(2014<), ja Georgiassa<\/strong>, ja vaikka miss\u00e4, ”sotahan on vanhanaikaista!<\/em>” sanotaan, kuten 30-luvullakin. -Ei tarvita kuin yksi valtionp\u00e4\u00e4mies, joka on edell\u00e4 kirjoitetusta eri mielt\u00e4, niin sodan vanhentuminen keinona tulee uudelleenarvioiduksi.<\/p>\n

Kansainliitto kykeni sent\u00e4\u00e4n erottamaan h\u00e4irik\u00f6n j\u00e4senyydest\u00e4\u00e4n, -mihin YK<\/strong> ei ole ainakaan viel\u00e4 kyennyt. -Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 rajojen siirtely asevoimin on j\u00e4lleen legaalia, ’uusi normaali<\/em>’ kansainv\u00e4lisess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4?<\/p><\/blockquote>\n

Jouduttuaan raakalaismaisen hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi 30.11. 1939 Suomi sai kosolti my\u00f6t\u00e4tuntoa koko maailmasta. -Paljon muuta ei saatukaan, sill\u00e4 Saksa<\/strong> oli lojaali sopimuskumppanilleen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle, ja esti avun toimittamisen Suomeen. Bai t\u00f6 vei, mik\u00e4 siell\u00e4 Saksassa oikein kummittelee, kun ”sama kaiku<\/em> on askelten<\/em>”, mit\u00e4 tulee Ukrainan<\/strong> tukemiseen t\u00e4n\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Toisen maailmansodan (1939-1945) k\u00e4ynnistimen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti Saksan ulkoministerin Joachim<\/strong> Ribbentrop<\/strong>in ja ven\u00e4l\u00e4isen kollagansa Vjatseslav Molotov<\/strong>in allekirjoittamaa sopimusta etupiireist\u00e4<\/em><\/strong> Euroopassa:<\/p>\n

Maailma jaettiin niiden kesken, jotka olivat kyllin r\u00f6yhkeit\u00e4 ja sivistym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ottamaan saamansa reviirit haltuunsa v\u00e4kivalloin.<\/p><\/blockquote>\n

Molotov ja Ribbentrop sopivat, ottivat mit\u00e4 saivat, ja rikkoivat sopimuksensa. Sota ei p\u00e4\u00e4ttynyt ihan suunnitellusti, mutta voittajat s\u00e4ilyttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n saman periaatteen: Koko it\u00e4inen Eurooppa luovutettiin diktaattori Josef V. Stalin<\/strong>ille, -50 vuodeksi kommunismin<\/em> orjuuteen, -huolimatta ’Atlantin julistuksesta<\/em>’, jossa luvattiin mm. pienille(kin) kansoille vapaus.<\/p>\n

Diktatuurit sitten kaatuivat 80-luvulta alkaen omaan mahdottomuuteensa -yksi toisensa j\u00e4lkeen- eik\u00e4 sit\u00e4 kukaan pystynyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomalaiselle vasemmistosivistyneist\u00f6lle kovin keskeinen It\u00e4-Saksa<\/strong> (”DDR”) katosi kartalta, kun rajavartijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t olla ampumatta l\u00e4nteen pyrkivi\u00e4 saksalaisia. Neuvostoliiton<\/strong> palauttaminen -koko suomalaiselle establishmentille tutun ja turvallisen Gennadi Janajev<\/strong>in kommarijuntan yritt\u00e4ess\u00e4 kaappausta- kellistyi siihen, etteiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset panssarimiehet halunneet ampua oman maansa kansalaisia. (Toki, -oli viinallakin osuus ep\u00e4onnistumiseen, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kun oltiin.)<\/p>\n

Koko maailma, -my\u00f6s suomalaiset- luulivat ett\u00e4 nyt paha on poissa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 erehdyimme: Stalinistinen imperialismi<\/em> on hiipinyt takaisin, kuristaa kotimaassaan kansalaisvapauksia, ja hamuilee vieraita maita ry\u00f6stett\u00e4v\u00e4kseen. -Mitenk\u00e4s n\u00e4in p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Ehk\u00e4 vastaus on alussa mainittujen Molotovin ja Ribbentropin haamuissa: -Ne kummittelevat -kukin omassa ministeri\u00f6ss\u00e4\u00e4n, Moskovassa<\/strong> ja Berliiniss\u00e4<\/strong>– ja kuiskivat neuvojaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien olan yli?<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n ei ole muuttunut.<\/p><\/blockquote>\n

-Mutta t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on sit\u00e4 samaa ruljanssia, mik\u00e4 johti 1900-luvulla tuhoisaan maailmansotaan!? -Alkaako kaikki taas alusta?<\/p>\n

Viel\u00e4 voimme est\u00e4\u00e4 uuden kierroksen, jos emme anna Putinin saada hy\u00f6ty\u00e4 sotaretkist\u00e4\u00e4n. \"\"<\/p>\n

P.S.<\/p>\n

Onneksi Suomi ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa j\u00e4\u00e4 yksin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi joutui marraskuun 30. v.1939, -vain 85 vuotta sitten- yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 oli sama, kuin Ukrainassa helmikuussa 2022. -Yht\u00e4l\u00e4isyydet eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. (Kuval\u00e4hteet: Helsingin Sanomat, SA.) 1930-luvun maailmassa vallitsi luottamus hyviin kansainv\u00e4lisiin tapoihin, ja sopimusj\u00e4rjestelmiin, -kuten 2020-luvullakin, -ainakin parisen vuotta sitten. Koko 30-luvun Suomessakin oli vastustettu puolustusm\u00e4\u00e4r\u00e4tahoja, koska ”ne aseet kuitenkin j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ja vanhenevat […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":3985,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,71],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3983"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3983"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3983\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3988,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3983\/revisions\/3988"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3985"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3983"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3983"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3983"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}