{"id":3929,"date":"2024-11-27T14:38:41","date_gmt":"2024-11-27T14:38:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3929"},"modified":"2024-11-27T14:38:42","modified_gmt":"2024-11-27T14:38:42","slug":"timo-vihavainen-se-venajan-kansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/11\/27\/timo-vihavainen-se-venajan-kansa\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Se Ven\u00e4j\u00e4n kansa"},"content":{"rendered":"

Jokainen sivistynyt ven\u00e4l\u00e4inen tuntee Mihail Lermontovin runon, jossa \u201dpesem\u00e4t\u00f6nt\u00e4<\/em>\u201d Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n orjien ja herrojen maaksi<\/em>, jossa kansa on uskollista sinisi\u00e4 univormujaan kantaville urkkijoille:<\/strong><\/p>\n

\u041f\u0440\u043e\u0449\u0430\u0439, \u043d\u0435\u043c\u044b\u0442\u0430\u044f \u0420\u043e\u0441\u0441\u0438\u044f,
\n\u0421\u0442\u0440\u0430\u043d\u0430 \u0440\u0430\u0431\u043e\u0432, \u0441\u0442\u0440\u0430\u043d\u0430 \u0433\u043e\u0441\u043f\u043e\u0434,
\n\u0418 \u0432\u044b, \u043c\u0443\u043d\u0434\u0438\u0440\u044b \u0433\u043e\u043b\u0443\u0431\u044b\u0435,
\n\u0418 \u0442\u044b, \u0438\u043c \u043f\u0440\u0435\u0434\u0430\u043d\u043d\u044b\u0439 \u043d\u0430\u0440\u043e\u0434.
\n\u0411\u044b\u0442\u044c \u043c\u043e\u0436\u0435\u0442, \u0437\u0430 \u0441\u0442\u0435\u043d\u043e\u0439 \u041a\u0430\u0432\u043a\u0430\u0437\u0430
\n\u0423\u043a\u0440\u043e\u044e\u0441\u044c \u043e\u0442 \u0442\u0432\u043e\u0438\u0445 \u043f\u0430\u0448\u0435\u0439,
\n\u041e\u0442 \u0438\u0445 \u0432\u0441\u0435\u0432\u0438\u0434\u044f\u0449\u0435\u0433\u043e \u0433\u043b\u0430\u0437\u0430,
\n\u041e\u0442 \u0438\u0445 \u0432\u0441\u0435\u0441\u043b\u044b\u0448\u0430\u0449\u0438\u0445 \u0443\u0448\u0435\u0439.<\/p><\/blockquote>\n

Kun laiskuus vaivaa, pist\u00e4n t\u00e4h\u00e4n vain konek\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen:<\/p>\n

Hyv\u00e4sti, pesem\u00e4t\u00f6n Ven\u00e4j\u00e4,<\/em>
\nOrjien maa, is\u00e4ntien maa,<\/em>
\nJa te, siniset univormut,<\/em>
\nJa sin\u00e4, heille omistautunut kansa.<\/em>
\nEhk\u00e4 Kaukasuksen muurin ulkopuolella<\/em>
\nMin\u00e4 piiloudun pashoiltasi,<\/em>
\nHeid\u00e4n kaikkin\u00e4kev\u00e4st\u00e4 silm\u00e4st\u00e4\u00e4n,<\/em>
\nHeid\u00e4n kaikki kuulevista korvistaan.<\/em><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n se p\u00e4\u00e4asia tuli. Siis muuan Ven\u00e4j\u00e4n kansallisrunoilija nimitteli tuota omaa rakasta ja niin usein palvottua kansaansa orjiksi ja urkkijoiden halunkeiksi.<\/p>\n

H\u00e4n ei ollut yksin. Tuosta ven\u00e4l\u00e4isten v\u00e4itetyst\u00e4 orjaluonteesta on tullut locus classicus<\/em>, joka juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on suuressa suosiossa my\u00f6s l\u00e4nness\u00e4. Viel\u00e4 \u00e4skett\u00e4in kukaan ei kehdannut sellaista esitell\u00e4.
\nAsiaa pidet\u00e4\u00e4n jo usein truismina ja sen selityksi\u00e4 haetaan laiskasti aina mongolivallan<\/strong><\/em> ajoista ja perinteisesti my\u00f6s genetiikasta<\/em><\/strong>: isoven\u00e4l\u00e4iset ovat perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa suomalaisia eiv\u00e4tk\u00e4 oikeita slaaveja ja on heiss\u00e4 tataarivertakin. T\u00e4m\u00e4 on ollut etenkin puolalaisten ja ukrainalaisten n\u00e4kemys.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 suomalaisen orjaluonteen<\/em> ajatus oli my\u00f6s kanadalaisen Rancour-Laferri\u00e9r<\/strong>in k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kun h\u00e4n kirjoitti kirjansa Ven\u00e4l\u00e4inen orjasielu<\/em>. Siin\u00e4 muuan argumentti oli saunan ilment\u00e4m\u00e4 masokismi: ven\u00e4l\u00e4inen l\u00f6i l\u00f6yly\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 tunsi suoranaista fyysist\u00e4 kipua ja sy\u00f6ksyi sen j\u00e4lkeen kylm\u00e4\u00e4n veteen tai hankeen\u2026 Tuntuuko tutulta?<\/p>\n

My\u00f6s ruotsinkieliset<\/em><\/strong> passiivisen vastarinnan kannattajat selittiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n yli sata vuotta sitten suomalaista my\u00f6ntyvyyslinjaa suomalaisten it\u00e4isell\u00e4 orjaluonteella, joka mielell\u00e4\u00e4n \u201dtaipui\u201d eik\u00e4 taittunut ja viel\u00e4p\u00e4 sill\u00e4 kehuskeli. Sankarilliset germaanit olivat toista maata.<\/p><\/blockquote>\n

Primitiivisiin selityksiin tyytyv\u00e4t hyv\u00e4ksyv\u00e4t ilman muuta ajatuksen erityisest\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen ihmisen orjamaisuudesta, joka on kehittynyt yht\u00e4jaksoisesti keskiajalta l\u00e4htien ja varmaan jo kauan sit\u00e4 ennen.
\nSe on kovin valikoivaa historian luentaa ja sivuuttaa kokonaan esimerkiksi ven\u00e4l\u00e4isen intelligentsijan<\/em><\/strong> \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen radikaalin vastarinnan, joka toki meni liiallisuuksiin ja toimi lopultakin kansan etuja vastaan, mutta oli ainakin mahdollisimman kaukana orjailusta.<\/p>\n

Itse asiassa meill\u00e4 on hyvinkin paljon tietoa Ven\u00e4j\u00e4n kansan ajattelutavasta ja sen kehityksest\u00e4 neuvostovallan kukistumisen j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 ennen saatu tieto on hajanaisempaa, eik\u00e4 edustavia otoksia k\u00e4ytetty ennen toista maailmansotaa miss\u00e4\u00e4n. Kuitenkin erikoispalveluiden mielipidetarkkailu antoi sielt\u00e4 tietoa hyvinkin paljon. Vastaavaa ei l\u00e4nness\u00e4 rauhan aikana ollut.<\/p>\n

1900-luvun viime vuosikymmenill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 oli kymmenien muiden maiden tavoin mukana valtavassa projektissa World Values Survey<\/strong>. Siin\u00e4 on tutkittu kansojen tunnustamien arvojen keskeisten piirteiden ja rakenteiden kehittymist\u00e4 usean vuosikymmenen aikana ja jopa piirretty arvojen maailmankartta, jota jatkuvasti p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n. Siihen olen usein viitannut (ks. Vihavainen<\/a>: Haun wvs tulokset). Ei se Ven\u00e4j\u00e4 meist\u00e4 ihan niin mahdottoman kaukana ole.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 oli matkalla kohti l\u00e4ntist\u00e4 maailmank\u00e4sityst\u00e4, -sota keskeytti kehityksen<\/h3>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n huomaan jopa hesarin kommentoineen ven\u00e4l\u00e4isten mielipideilmastoa. Jussi Konttisen<\/strong> ansiokkaassa jutussa on viitattu my\u00f6s tuon mainitun WVS:n k\u00e4ytt\u00e4miin k\u00e4sitteisiin. Ven\u00e4j\u00e4 oli hyv\u00e4\u00e4 vauhtia matkalla kohti l\u00e4ntist\u00e4 maailmank\u00e4sityst\u00e4 ennen kuin sota keskeytti kehityksen.<\/p>\n

Jotta v\u00e4ltett\u00e4isiin primitiiviset yksinkertaistukset, on syyt\u00e4 antaa t\u00e4ysi arvo my\u00f6s olemassa olevalle suurelle sosiologisten tutkimisten korpukselle. Ei ven\u00e4l\u00e4inen ihminen ole mik\u00e4\u00e4n kummallinen el\u00e4in, joka on niin omituinen siksi, ett\u00e4 silt\u00e4 joskus satoja vuosia sitten(!) j\u00e4i syntym\u00e4tt\u00e4 yksil\u00f6llisyyden idea.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4llaisilla asioilla on kyll\u00e4 ollut merkityksens\u00e4 poliittisen tradition kehityksess\u00e4, mutta mit\u00e4 ihmisiin tulee, selityksi\u00e4 on aina etsitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 ja viime k\u00e4dess\u00e4 vasta reaaliaikaiset asiat ratkaisevat.
\nSota on asia, joka vei Ven\u00e4j\u00e4n lopullisesti tai ainakin v\u00e4liaikaisesti kohti suurta regressiota. Sielt\u00e4 on kuitenkin mahdollista my\u00f6s tulla takaisin, vaikka suuri muutos poliittiseen tilanteeseen onkin monen mutkan takana.<\/p>\n

Suuri inhimillinen kysymys kaikkialla l\u00e4nsimaissa -ja nyt lasken t\u00e4h\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4nkin (anteeksi!)- on kysymys arvokkuudesta, dignitas<\/em> (ks. Vihavainen<\/a>: Haun dignity tulokset). Siihen liittyy tunne el\u00e4m\u00e4n tarkoituksellisuudesta tai tarkoituksettomuudesta, lyhyesti sanoen ihmisarvosta.<\/p>\n

Kun tunne omasta ihmisarvosta on menetetty, seuraavat ep\u00e4toivokuolemat, itsemurhat, alkoholismi ja vastaavat (ks. Vihavainen<\/a>: Haun despair tulokset). Ne eiv\u00e4t ole suinkaan vieraita enemp\u00e4\u00e4 Amerikassa<\/strong>, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, kuin Suomessakaan<\/strong>. Yleens\u00e4 ne paradoksaalisesti v\u00e4henev\u00e4t sotien aikana kuten jo Durkheim<\/strong> kuuluisassa tutkimuksessaan havaitsi.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yneen toisin, kuten hesari t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 numerossaan toteaa. Se kertoo paljon nykyisest\u00e4 sodasta. Mit\u00e4 tulee lehden kuvituskuvaan Nevski prospekt<\/strong>illa istuvasta kerj\u00e4l\u00e4isest\u00e4, se on kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 huvittava.<\/p>\n

Jokainen, joka on k\u00e4ynyt amerikkalaisissa suurkaupungeissa tai vaikkapa mallikaupungiksikin julistetussa Kanadan Toronto<\/strong>ssa, tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kodittomia asustelee niiden kaduilla valtavasti enemm\u00e4n kuin Pietarissa tai Moskovassa.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4inenkin muistuttaa suuresti kaikkia muita ihmisi\u00e4 ja t\u00e4h\u00e4n voisi ottaa halutessaan otteen Shakespeare<\/strong>n Venetsian kauppiaasta<\/em>, jossa juutalainen Schylock<\/em> todistelee olevansa my\u00f6s ihminen ja juuri sill\u00e4h\u00e4n perustelee inhottavaa yrityst\u00e4\u00e4n kostaa sille, jonka takia tuntee k\u00e4rsineens\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. No, ehk\u00e4 jokainen halullinen voi etsi\u00e4 sen kohdan itse.<\/p>\n

Ihmisyyteen nyt joka tapauksessa aina kuuluu sek\u00e4 hyveit\u00e4 ett\u00e4 paheita, niin heikkouksia kuin vahvuuksia. L\u00e4hes ennen mit\u00e4\u00e4n muuta siihen kuuluu laumavietti: kun omaa joukkoa koetaan ahdistettavan, syntyy solidaarisuus, joka ylitt\u00e4\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4t rajat ja muuttuu helposti pedonulvonnaksi (ks. Vihavainen<\/a>: Haun my country tulokset).<\/p><\/blockquote>\n

Se on syv\u00e4sti irrationaalista, mutta ei juuri kansallisesti erityist\u00e4. Sellaisia ilmi\u00f6it\u00e4, kuten muitakin, on syyt\u00e4 pyrki\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rationaalisesti ja jopa positivistisesti C. Wright Mills<\/strong>in hengess\u00e4 ennen kuin l\u00e4htee etsim\u00e4\u00e4n niin sanottuja historiallisia selityksi\u00e4, joilla kovin usein on heikko selitysarvo.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jokainen sivistynyt ven\u00e4l\u00e4inen tuntee Mihail Lermontovin runon, jossa \u201dpesem\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n orjien ja herrojen maaksi, jossa kansa on uskollista sinisi\u00e4 univormujaan kantaville urkkijoille: \u041f\u0440\u043e\u0449\u0430\u0439, \u043d\u0435\u043c\u044b\u0442\u0430\u044f \u0420\u043e\u0441\u0441\u0438\u044f, \u0421\u0442\u0440\u0430\u043d\u0430 \u0440\u0430\u0431\u043e\u0432, \u0441\u0442\u0440\u0430\u043d\u0430 \u0433\u043e\u0441\u043f\u043e\u0434, \u0418 \u0432\u044b, \u043c\u0443\u043d\u0434\u0438\u0440\u044b \u0433\u043e\u043b\u0443\u0431\u044b\u0435, \u0418 \u0442\u044b, \u0438\u043c \u043f\u0440\u0435\u0434\u0430\u043d\u043d\u044b\u0439 \u043d\u0430\u0440\u043e\u0434. \u0411\u044b\u0442\u044c \u043c\u043e\u0436\u0435\u0442, \u0437\u0430 \u0441\u0442\u0435\u043d\u043e\u0439 \u041a\u0430\u0432\u043a\u0430\u0437\u0430 \u0423\u043a\u0440\u043e\u044e\u0441\u044c \u043e\u0442 \u0442\u0432\u043e\u0438\u0445 \u043f\u0430\u0448\u0435\u0439, \u041e\u0442 \u0438\u0445 \u0432\u0441\u0435\u0432\u0438\u0434\u044f\u0449\u0435\u0433\u043e \u0433\u043b\u0430\u0437\u0430, \u041e\u0442 \u0438\u0445 \u0432\u0441\u0435\u0441\u043b\u044b\u0448\u0430\u0449\u0438\u0445 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3930,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3929"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3929"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3931,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3929\/revisions\/3931"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3930"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3929"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3929"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}