{"id":3742,"date":"2024-11-11T13:42:34","date_gmt":"2024-11-11T13:42:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3742"},"modified":"2024-11-11T13:42:34","modified_gmt":"2024-11-11T13:42:34","slug":"timo-vihavainen-arvostelee-herman-lindqvist-axel-von-fersen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/11\/11\/timo-vihavainen-arvostelee-herman-lindqvist-axel-von-fersen\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen arvostelee: ’Herman Lindqvist: Axel von Fersen’"},"content":{"rendered":"

Grand seigneur<\/em><\/h2>\n

Herman Lindqvist: Axel von Fersen. Lind&Co 2024, 275 s.<\/p><\/blockquote>\n

Herman Lindqvist<\/strong> on siit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ruotsalainen historioitsija, ett\u00e4 h\u00e4n osaa my\u00f6s suomea. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa sit\u00e4 taitoa ei ole hy\u00f6dynnetty, mutta kyll\u00e4 sen sijaan esimerkiksi kirjassa N\u00e4r Finland var Sverige<\/em>. Sill\u00e4 voi h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ruotsinmaalaisia tuttavia tarvittaessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirja ilmestyi alun perin vuonna 1991 ja silloin alaotsikkona oli Kvinnof\u00f6rtjusare och herreman<\/em>. Syyst\u00e4, jota ehk\u00e4 kannattaa arvailla, on koko alaotsikko nyt j\u00e4tetty pois. Kirja perustuu Pitk\u00e4lti Fersenin p\u00e4iv\u00e4kirjoihin, joita h\u00e4n piti s\u00e4ntillisesti kymmenien vuosien ajan, mutta lopetti t\u00e4m\u00e4n tavan Suomen sodan aikoihin.<\/p>\n

Joka tapauksessa edellisen laitoksen alaotsikko oli erinomaisen sopiva. Naistenmies Fersen oli my\u00f6s muuan Ruotsin suurista kosmopoliiteista ja maan rikkaimmista miehist\u00e4 ja kuului ylh\u00e4iseen sukuun.
\nSuurelle herralle sopivat vain upseerin ja hallintomiehen virat ja my\u00f6s Axel alkoi saada upseerinarvoja jo lapsena. Ne oli ostettava. Kyll\u00e4 h\u00e4n sai alan koulutustakin, mutta ei palvellut rivimiehen\u00e4, kuten jotkut tekiv\u00e4t.<\/p>\n

H\u00e4nen kasvatukseensa kuului pitk\u00e4 ulkomaanmatka, grand tour<\/em>, jonka aikana h\u00e4net otettiin vastaan hoveissa ja seurapiireiss\u00e4. Jokainen ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oli muuan tulevaisuuden dignit\u00e4\u00e4reist\u00e4.
\nGrand tour vei Saksan<\/strong> ja Italian<\/strong> ohella erityisesti Ranskaan<\/strong> ja my\u00f6s Englantiin,<\/strong> ja Axel oppi jopa englannin kielt\u00e4, mik\u00e4 ei suinkaan ollut yleinen taito. H\u00e4n toimi tarvittaessa tulkkinakin.<\/p>\n

Ranskasta tuli h\u00e4nen varsinainen ykk\u00f6skielens\u00e4 ja ruotsi, etenkin kirjoitettuna tuotti h\u00e4nelle hieman vaikeuksia sitten, kun h\u00e4n varttuneessa i\u00e4ss\u00e4 palasi Ruotsiin. Ruotsia h\u00e4n puhui ranskalaisella aksentilla.
\nSotilasuralla yleneminen oli nopeaa. Viisivuotiaana korpraaliksi, 18-vuotiaana luutnantiksi ja 27-vuotiaana everstiksi. 28-vuotiaana h\u00e4n oli Royal Su\u00e9dois<\/strong> -rykmentin eversti ja omistaja ja Amerikan vapaussodan<\/strong> veteraani. Kustaa III<\/strong>:n sodassa h\u00e4n osallistui Suursaaren<\/strong> meritaisteluun, joka oli poikkeuksellisen ankara, mutta p\u00e4\u00e4ttyi ratkaisemattomana.<\/p>\n

Kiinnostavampaa kuin sota, joka pitk\u00e4lti oli loputonta odotusta ja kurjia oloja, oli seurael\u00e4m\u00e4, jossa rikas, komea ja sulavak\u00e4yt\u00f6ksinen von Fersen loisti t\u00e4hten\u00e4 ja valloitti lukemattomia naissyd\u00e4mi\u00e4.
\nFerseniss\u00e4 oli casanovan vikaa ja h\u00e4nell\u00e4 oli usein paralleelisia naissuhteita, usein naineisiin naisiin. Kauan aikaa h\u00e4n my\u00f6s osallistui tuolloin melko muodikkaaseen kolmen kimppaan, jonka keskipisteen\u00e4 oli palvottu kaunotar.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 oli suhde naiseen, joka asui niin sanoakseni avoliitossa er\u00e4\u00e4n toisen rikkaan ja ylh\u00e4isen miehen kanssa. Mustasukkaisuudeltakaan ei voitu v\u00e4ltty\u00e4. Pikanttina lis\u00e4n\u00e4 voi mainita, ett\u00e4 kyseisen naisen rakastajiin oli aiemmin kuulunut Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hettil\u00e4s, suomalaissyntyinen vapaahera Simolin, joka oli Fersenin l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 ja seurasi t\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen matkoillaan.<\/p>\n

Fersen oli mit\u00e4 ilmeisimmin syv\u00e4sti rakastuvaa tyyppi\u00e4 ja h\u00e4nen suurkesi intohimokseen koitui Ranskan kuningatar Maria Antoinette<\/strong>, jonka h\u00e4n sitten yrtti pelastaa vallankumouksen kynsist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Kuten muistetaan, kuningasperhe j\u00e4i pakoyrityksest\u00e4\u00e4n kiinni Varennes<\/strong>\u2019issa ja kun kuningattaren kirjeenvaihto paljastui, sai koko Ranska tiet\u00e4\u00e4 kuningasparin vehkeilleen is\u00e4nmaan vihollisten, emigranttien ja ulkovaltojen kanssa. T\u00e4m\u00e4 oli perusteena kuolemantuomiolle.<\/p>\n

Fersenin nimi tuli tutuksi koko Ranskalle ja kun Ruotsi l\u00e4hetti h\u00e4net edustajanaan Rastatt<\/strong>in konferenssiin valvomaan maan etuja, karkotti Napoleon<\/strong> h\u00e4net karkeasti ulos ovesta: mies, joka oli sekaantunut vieraan vallan agenttina Ranskan asioihin ei voinut olla Ranskan neuvottelukumppani.<\/p>\n

Kuningasparin mestaus ja kuningasperheen lasten kohtelu katkeroittivat Fersenin. H\u00e4n lienee sit\u00e4 paitsi ollut kruununperij\u00e4n, Normandian herttuan<\/strong> is\u00e4. Kymmenvuotiaana kuollut herttua laskettiin rojalistien taholla hallitsijaksi nimell\u00e4 Ludvig XVII<\/strong>, vaikka h\u00e4n ei hallinnut p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun Napoleon oli ly\u00f6ty ja restauraatio palautti kuningasvallan, tuli seuraavaksi hallitsijaksi Ludvig XVIII<\/strong>. H\u00e4nkin kuului Fersenin tuttavapiiriin ja vieraili Ruotsissakin, kun Kustaa IV Adolf<\/strong> suunnitteli Napoleonin kukistamista, joko koalition avulla tai sitten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Ruotsin voimin\u2026<\/p>\n

Kuten tunnettua, Ranskan vallankumouksen kukistaminen oli sek\u00e4 Kustaa III:n ett\u00e4 h\u00e4nen poikansa suuri intohimo.<\/p>\n

Kustaa III alkoi neuvotella asiasta Ven\u00e4j\u00e4<\/strong>n kanssa heti samaan aikaan, kun solmittiin V\u00e4r\u00e4l\u00e4n rauha<\/strong> ja Katariina II<\/strong> antoikin h\u00e4nelle aluksi toivoa. \u00c4skeiset viholliset saisivatkin nyt heti alkaa yhdess\u00e4 valmistautua \u00e4killiseen iskuun Ranskan syd\u00e4meen.<\/p>\n

Haapaniemen sotakoulun<\/strong> kasvatti Carl Otto von Fieandt<\/strong> k\u00e4vi jo valepukuisena tiedustelemassa hy\u00f6kk\u00e4ysreitti\u00e4, joka kulkisi Seinen vartta pitkin Pariisiin.<\/p>\n

Tuolloin oli olemassa viel\u00e4 mahdollisuus pelastaa kuningasperhe. Kustaa IV Adolf, jonka mainetta n\u00e4kyy koetun viel\u00e4 puhdistella, oli puolestaan fanaattinen Napoleonin vihollinen, jonka ep\u00e4realistisia k\u00e4skyj\u00e4 Ruotsiin palannut Fersen ymm\u00e4rsi usein olevan mahdotonta toteuttaa.<\/p>\n

Kun sotilaat suomalaisen Adlercreutz<\/strong>in johdolla sy\u00f6ksiv\u00e4t Kustaa IV Adolfin vallasta, ei Fersenill\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut erityisi\u00e4 vaikeuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tapahtunutta. Se mies ei sopinut hallitsijaksi.<\/p>\n

Hallitsijaksi tuli nyt 60-vuotias, lapseton S\u00f6dermanland<\/strong>in herttua Kaarle<\/strong>, joka vanhastaan oli Fersenin vihamies, lieneek\u00f6 vastenmielisyys ollut perua Kustaa III:n sodan ajalta, jolloin herttua komensi avomerilaivastoa.<\/p>\n

Uusi kruununperillinen saatiin sitten Tanskasta<\/strong>, mutta kuoli pian tapaturmaisesti. Kansan keskuuteen levitettiin huhua, jonka mukaan Fersen oli myrkytt\u00e4nyt kruununperillisen ja kun t\u00e4m\u00e4n ruumista oltiin juhlallisessa kulkueessa viem\u00e4ss\u00e4 Ritarisaliin, hy\u00f6kk\u00e4si roskajoukko (ks. Vihavainen: Haun roskav\u00e4en valta tulokset) Ferseni\u00e4 vastaan ja hakkasi t\u00e4m\u00e4n kuoliaaksi.<\/p>\n

Lynkkaus oli j\u00e4rjestetty, eik\u00e4 Lindqvist siekaile esitt\u00e4\u00e4 syyllisi\u00e4: p\u00e4\u00e4syyllinen oli vartioinnista vastannut Isaac<\/strong> Lars Silversparre<\/strong>, mutta moraalisen vastuun kantoi kuningas Kaarle XIII<\/strong>, entinen S\u00f6dermanlandin herttua.
\nVarsinainen murhaaja, armoniskun antajana oli suomalainen aatelismies Otto Johan Tandefelt<\/strong>, joka oli saapunut seuramaan kulkuetta merimieheksi pukeutuneena ja lopulta tappoi Fersenin hyppim\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rintakeh\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in dramaattisesti ja loistottomasti p\u00e4\u00e4ttyi er\u00e4\u00e4n aikansa t\u00e4hden, Ruotsin merkitt\u00e4vimm\u00e4n ja kenties ainoankin grand seigneurin<\/em> el\u00e4m\u00e4. Sen j\u00e4lkeen Adlercreutz toi sotilaat kaduille ja mellakointi, joka oli alkanut Fersenin murhasta tukahdutettiin. Sotilaat ampuivat kovilla ja kuolonuhreja tuli. Niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on erimielisyytt\u00e4.<\/p>\n

Murhaajat saivat sittemmin tuomioita, mutta ne olivat kovin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Fersenin kunnia joka tapauksessa palautettiin ja h\u00e4net serafiimi<\/strong>-ritarina haudattiin asianmukaisin seremonioin Riddarholm<\/strong>in kirkkoon, vain musketinkantaman p\u00e4\u00e4h\u00e4n murhapaikasta.<\/p>\n

Nyt j\u00e4rjestys oli moitteeton. Kruununperij\u00e4ksi oli tullut viel\u00e4 \u00e4sken Tanskasta k\u00e4sin Ruotsia uhannut Napoleonin marsalkka Bernadotte<\/strong>, joka oli ottanut nimekseen Karl Johan<\/strong>.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Grand seigneur Herman Lindqvist: Axel von Fersen. Lind&Co 2024, 275 s. Herman Lindqvist on siit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ruotsalainen historioitsija, ett\u00e4 h\u00e4n osaa my\u00f6s suomea. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa sit\u00e4 taitoa ei ole hy\u00f6dynnetty, mutta kyll\u00e4 sen sijaan esimerkiksi kirjassa N\u00e4r Finland var Sverige. Sill\u00e4 voi h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ruotsinmaalaisia tuttavia tarvittaessa. T\u00e4m\u00e4 kirja ilmestyi alun perin vuonna 1991 ja silloin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3743,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3742"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3742"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3744,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3742\/revisions\/3744"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3743"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}