{"id":3563,"date":"2024-11-01T11:02:34","date_gmt":"2024-11-01T11:02:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3563"},"modified":"2024-11-01T11:02:34","modified_gmt":"2024-11-01T11:02:34","slug":"timo-vihavainen-ihmemaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/11\/01\/timo-vihavainen-ihmemaita\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Ihmemaita"},"content":{"rendered":"

Pohjois-Amerikan Yhdysvalloilla, joita yleens\u00e4 sanotaan vain Amerikaksi<\/em>, menee aina vain hyvin, siis taloudessa. Referoin t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 The Economistin viime viikon numeron ajatuksia.<\/strong><\/p>\n

Putin<\/strong> ja kumppanit ovat nyt ristiretkell\u00e4 yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kammeta Amerikkaa<\/strong> pois maailmantalouden keskuksen paikalta, mutta se ei vain tunnu onnistuvan. Varantovaluuttana dollari<\/strong> on yli muiden, eik\u00e4 sit\u00e4 uhkaa mik\u00e4\u00e4n, vaikka Putin jo kymmenisen vuotta sitten innostui kuvittelemaan, ett\u00e4 nyt sen aika olisi lopussa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4omamarkkinoiden arvon suhteen (market capitalisation<\/em>) USA:lla on johtoasema, eik\u00e4 sit\u00e4 tunnu uhkaavan mik\u00e4\u00e4n. Vain kerran, 1980-luvulla n\u00e4ytti hetken silt\u00e4, ett\u00e4 Japani jyr\u00e4\u00e4 kaikki muut ja kauppakamarinulikat kaikkialla alkoivat opetella japania ja sen kulttuuria.<\/p>\n

Mutta se kesti vain hetken. Japani<\/strong> on nyt hyvin harmaantunut eli keski-ik\u00e4 on korkea, mutta se ei vain haali maahansa vierasty\u00f6l\u00e4isi\u00e4, saati maahanmuuttajia. Sen velkaantumisaste on maailman huippua, mutta silti sen arvopaperit ovat kova sana. Siin\u00e4 on maa, johon luotetaan sen kulttuurin takia.<\/p>\n

’Yhdysvallat luottaa dollariinsa, jossa taas kerrotaan luotettavan Jumalaan<\/em>’<\/h3>\n

Yhdysvallat luottaa dollariinsa, jossa taas kerrotaan luotettavan Jumalaan, mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n lieneekin sama asia. Yhdysvaltain valtionvelka ei ole viel\u00e4 huimaa japanilaista tasoa, mutta sinne ollaan menossa, eik\u00e4 kumpikaan presidenttiehdokas lupaa leikkauksia. Miten voisikaan.<\/p>\n

Japani harmaantui yhdess\u00e4 hujauksessa ja joutuu nyt el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vanhuksia, jotka kykenev\u00e4t vain nauttimaan palveluita. Mutta itse asiassa kulutus onkin tuotannon veroinen asia taloudessa ja viime k\u00e4dess\u00e4 koko talousel\u00e4m\u00e4n ja saman tein koko nykyisen muunkin el\u00e4m\u00e4n suuri tarkoitus.<\/p>\n

Muistakaa t\u00e4m\u00e4, nuoret!
\nMy\u00f6s Kiina<\/strong>, Amerikan suuri haastaja, harmaantuu l\u00e4hivuosina eritt\u00e4in nopeasti. Ennusteen mukaan sen v\u00e4est\u00f6n mediaani-ik\u00e4, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt olevan suunnilleen USA:n luokkaa (noin 40) sy\u00f6ksyy parissa vuosikymmeness\u00e4 50:een ja ennen vuosisadan loppua 60:een.<\/p>\n

Ei siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, kaikkihan me vanhenemme, vai kuinka? Vauhti on t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin taas se olennainen tekij\u00e4. Economistin k\u00e4yrien mukaan USA:n v\u00e4est\u00f6n mediaani-ik\u00e4 on noin 45 vuotta viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuosisadan lopulla, kun se Kiinassa on silloin jo 60 ja EU:ssakin 50.<\/p>\n

Yhdysvallat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis pystyv\u00e4n mahdottomaan t\u00e4ss\u00e4kin asiassa. Se on kuin ampiainen, jonka ei pit\u00e4isi pysty\u00e4 lent\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta joka siit\u00e4 huolimatta vain lent\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Strategisesti suuri ongelma on maailman suurimmalla energian tuottajalla ja tuhlaajalla (USA) ollut riippuvuus ulkomaista, mutta nyt sekin on voitettu s\u00e4r\u00f6tyksen avulla. USA tuottaa enemm\u00e4n kuin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuhlaa, eik\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 tarvitse kiusata energian hinnan korotuksilla. Varmemmaksi vakuudeksi ainakin Trump on viel\u00e4 ilmoittanut eroavansa koko ilmastosopimuksesta.<\/p>\n

Toki USA:n suhteellinen rooli maailmantaloudessa on jatkuvasti kutistunut ja se johtuu nousevan id\u00e4n ja etel\u00e4n kasvusta.<\/p>\n

Mutta ei siell\u00e4k\u00e4\u00e4n kaikki tasaisesti kasva: USA:n osuus maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on nyt 4% ja vuonna 2100 sen ennustetaan olevan suunnilleen sama. Kiinan osuus on nyt 18%, mutta vuonna 2100 vain 6%. Euroopan unionin osuus laskee 6%:sta 3,5%:een. Tulevaisuus on musta.<\/p>\n

USA:n osuus maailman tuotannosta oli vuonna 2000 23%<\/h3>\n

Mit\u00e4 talouteen tulee, USA:n osuus maailman tuotannosta laskettuna ostovoimakorjatulla BKT:ll\u00e4 (PPP)oli vuonna 2000 23%. Nyt se on en\u00e4\u00e4 16% ja suunta on laskeva. Markkina-arvolla mitaten USA:n talous muodostaa silti yh\u00e4 nelj\u00e4nneksen maailmantaloudesta.<\/p>\n

Kiinakaan ei ole tasaisesti ollut ohittamassa Amerikkaa, jonka ohi sen jo taannoin ajateltiin p\u00e4\u00e4sseenkin. Sen tuotanto itse asiassa oli vuonna 2021 75% USA:n vastaavasta, mutta nyt vain 65%. Asiaa ei mainita, mutta kyseess\u00e4 t\u00e4ytyy olla markkina-arvoinen BKT.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kuulostaa l\u00e4nnen kannalta kovin lohdulliselta ja on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Economist<\/em> on t\u00e4ss\u00e4 numerossaan keskittynyt kaivamaan esille nimenomaan argumentteja, jotka horjuttavat kuvaa tasaisen varmasti taantuvasta Amerikasta.<\/p>\n

Itse asiassa se on nyt maailman rikkain maa, vaikka rikkaus jakaantuukin ep\u00e4tasaisesti, GINI-indeksi on pysytellyt samoissa lukemissa Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> kanssa<\/p>\n

USA:ta voidaan verrata Saksaan<\/strong> jonka talouden kehityst\u00e4 Economist luonnehtii lakonisesti: \u201dfrom bad to<\/em> worse<\/em>\u201d. Taustalla on niin tuon maan v\u00e4est\u00f6kehitys -mit\u00e4 ei voi korvata h\u00f6lm\u00f6l\u00e4isten tapaan maahanmuutolla, v\u00e4h\u00e4-\u00e4lyinen energiapolitiikka ja keskeisen tuotannon j\u00e4\u00e4minen uusien aasialaisten kilpailijoiden, erityisesti Kiinan jalkoihin. Kustannuksistahan se on kiinni.<\/p><\/blockquote>\n

Sama perusongelmahan on my\u00f6s koko Euroopalla ja USA:llakin. Kirjoitus sein\u00e4ll\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n salakielt\u00e4. Globaali vapaa kilpailu on valtavasti hy\u00f6dytt\u00e4nyt \u00b4maapallon entist\u00e4 k\u00f6yh\u00e4list\u00f6\u00e4, kuten se on hy\u00f6dytt\u00e4nyt my\u00f6s sen talouden moottoreita, Amerikkaa ja Eurooppaa. Mutta nyt on ohitettu kulminaatiopiste.<\/p>\n

Tarina on samanlainen kuin 1800-luvulla, kun Britannia<\/strong> siirtyi kannattamaan vapaakauppaa, joka tuotti sille valtavan hy\u00f6dyn pioneeriasemasta johtuen.<\/p>\n

Se menetettiin sitten aikanaan ja sata vuonna my\u00f6hemmin koko maa oli konkurssikyps\u00e4, kunnes se kovalla sokkiterapialla pelastettiin. Rahaa on taas, mutta ihmisten onnellisuudessa ja viihtyvyydess\u00e4 taitaa olla puutteita. Kulttuuri on, mit\u00e4 on.<\/p>\n

Samahan se on Amerikassakin. Kyll\u00e4 rahaa l\u00f6ytyy ja jopa kuluttajiakin. Tuottajat sen sijaan kohtaavat rakenteellisen ongelman yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kilpailla Aasian kanssa. T\u00e4m\u00e4 huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 kotimaisen ty\u00f6voiman kulut pidet\u00e4\u00e4n kurissa.<\/p>\n

’Ihmiset ovat menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6n mukana arvokkuutensa ja itsekunnioituksensa<\/em>’<\/h3>\n

Hyvinvoinnin ja rikkauksien ep\u00e4tasainen jakaantuminen on silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4. Ihmiset ovat menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6n mukana arvokkuutensa ja itsekunnioituksensa (vrt. Vihavainen: Haun dignity tulokset). Amerikka on slummien maa. Siell\u00e4 onnellisuus on vain v\u00e4hentynyt 1950-luvulta l\u00e4htien. Aasiassa se muistaakseni on merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntynyt.<\/p>\n

Suomen<\/strong> kehityst\u00e4h\u00e4n voi verrata Saksaan. Olemme innokkaita vannomaan arvojen nimiin ja kehtaamme jopa ajatella, ett\u00e4 velatkin pit\u00e4isi maksaa, pieni maa kun olemme. Meille ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pakko antaa lainaa.<\/p>\n

Mutta Saksaa en sanoisi ihmemaaksi, se on itse valinnut sellaisen tien, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 voi olla vain onnettomuuksia koko kansakunnalle, joka ilmeisesti katsoo ne ansainneensakin. No, Jedem das Seine<\/em>, sanottiin ennen Preussissa. En\u00e4\u00e4h\u00e4n ei uskalleta.<\/p>\n

Suomi sen sijaan in ihmemaa. Meill\u00e4 tulojen ja varallisuuden jakaantuminen on kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa hyvin tasaista (googlaa GINI) ja pid\u00e4mme kunnia-asiana tehd\u00e4 koko maapallonkin hyv\u00e4ksi enemm\u00e4n kuin kukaan muu.<\/p>\n

Ja ihmeiden ihme: olemme maailman onnellisin kansa. Toki t\u00e4m\u00e4 on vain oma kuvitelmamme, mutta kukapa pystyisi moista kuvittelemaan toisten puolesta.<\/p>\n

Kenties t\u00e4m\u00e4 perustuu h\u00f6lm\u00f6yteen, kuten jotkut muutkin saavutuksemme? Ent\u00e4 sitten? Kuten ns. taloustieteess\u00e4 yleens\u00e4kin, kuvitelmatkin ovat tosiasioita ja usein jopa niist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4.
\nT\u00e4m\u00e4 tosiasia on hyvin t\u00e4rke\u00e4 sellainen. Sit\u00e4 vaalikaamme.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Amerikan Yhdysvalloilla, joita yleens\u00e4 sanotaan vain Amerikaksi, menee aina vain hyvin, siis taloudessa. Referoin t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 The Economistin viime viikon numeron ajatuksia. Putin ja kumppanit ovat nyt ristiretkell\u00e4 yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kammeta Amerikkaa pois maailmantalouden keskuksen paikalta, mutta se ei vain tunnu onnistuvan. Varantovaluuttana dollari on yli muiden, eik\u00e4 sit\u00e4 uhkaa mik\u00e4\u00e4n, vaikka Putin jo kymmenisen vuotta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3564,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3563"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3563"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3565,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3563\/revisions\/3565"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}