{"id":3492,"date":"2024-10-24T12:00:31","date_gmt":"2024-10-24T12:00:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3492"},"modified":"2024-10-24T16:06:37","modified_gmt":"2024-10-24T16:06:37","slug":"ykta-paivaa-miten-on-mennyt-rauhan-turvaaminen-niinkuin-omasta-mielesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/10\/24\/ykta-paivaa-miten-on-mennyt-rauhan-turvaaminen-niinkuin-omasta-mielesta\/","title":{"rendered":"YK:ta p\u00e4iv\u00e4\u00e4! -Miten on mennyt rauhan-turvaaminen, niinkuin omasta mielest\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Yhdistyneet kansankunnat perustettiin edellisen maailmansodan j\u00e4lkeen, silloisessa mielipideilmastossa, turvaamaan vakaata rauhaa maailmassa. Tarkastelemme, kuin onnistui.<\/strong><\/p>\n

Juuri p\u00e4\u00e4ttyneen maailmansodan j\u00e4lkeen oli luontevaa toivoa, ettei mik\u00e4\u00e4n sen kaltainen en\u00e4\u00e4 koskaan toistu. Sodan voittaneet liittoutuneet olivat k\u00e4ytt\u00e4neet itsest\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 ”yhdistyneet kansakunnat<\/em>”. mik\u00e4 rubriikki periytyikin sitten maailmanj\u00e4rjest\u00f6lle. Kunnianhimoisen nimikkeen takana oli kaikkien pienten kansjen oikeudet ja olemassaolon takaava ’Atlantin julistus<\/strong>’, jonka olivat allekirjoittaneet Yhdysvallat<\/strong>, Englanti<\/strong> ja Ven\u00e4j\u00e4<\/strong> (silloin ’Neuvostoliitto<\/em>’). -T\u00e4m\u00e4n ultimaatumin nimiss\u00e4 k\u00e4ytiin sitten sotaa.<\/p>\n

Suomen<\/strong> silloinen presidentti -yksi historiamme parhaista- Risto Ryti<\/strong> olikin ilmoittanut (ainakin Washington<\/strong>iin) tuoreeltaan, ett\u00e4 Suomikin voisi t\u00e4m\u00e4n julistuksen allekirjoittaa. -Ehk\u00e4 presidentti ei osannut erottaa retoriikkaa poliittisista aikeista?<\/p>\n

Pienten kansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus<\/em> sitten sodan j\u00e4lkeen toteutuikin valikoivasti, -mink\u00e4 mm. virolaiset ja it\u00e4eurooppalaiset hyvin muistavat, mutta se olinkin ’eri asia<\/em>’.<\/p>\n

Sodanj\u00e4lkeen fraasi muuttui maailmanj\u00e4rjest\u00f6ksi, johon liittymist\u00e4 viiv\u00e4stytettiin Suomen kohdalla: Olihan Suomi taistellut ”v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella<\/em>”. -T\u00e4m\u00e4 1940-luvulla yleinen k\u00e4sitys on sitten t\u00e4ysin katteeton ja osoittaa lausujansa asiantuntemattomuutta:<\/p>\n

Suomi suhtautui vuosien 1939-1944 v\u00e4liseen viholliseensa aivan oikein: Yhdysvallat -mm.- omaksui t\u00e4m\u00e4n saman n\u00e4kemyksen vasta 40-luvun lopulla, -aina 1991 asti. Olimme siis ’amerikkalaisella kannalla’ jo ennen jenkkej\u00e4. (Turha sielt\u00e4 Atlantin takaa on keulia!)<\/p><\/blockquote>\n

Suomi siis p\u00e4\u00e4si YK<\/strong>:n j\u00e4seneksi, ja ryhtyikin mallioppilaaksi<\/em>: Rauhanturvaajia<\/strong> annettiin ’pakanamaiden<\/em>’ kiistoja vahtimaan, sininen kyp\u00e4ri p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n rauhanturvaajat ottavat Israelin<\/strong> tykkitulta niskaansa Litani<\/strong>-joella, -kun Hezbollah<\/strong>in jihadistien raketinheittimet ovat asemissa n\u00e4k\u00f6et\u00e4isyydell\u00e4 YK:n bunkkereista. (Aina roiskuu, kun rapataan.)<\/p>\n

YK ja sen lukemattomat j\u00e4rjest\u00f6t muodostuivat my\u00f6s kasvualustaksi ja maalliseksi paratiisiksi sukupolvelle suomalaisia poliittisia broilereita. Saattoi verkostoitua, ja oppia juomaan latt\u00e9<\/em>:n oikeaoppisesti. Unesco<\/strong>ssako Kalevi Sorsa<\/strong>kin haudottiin?<\/p>\n

YK:n kirjanpitokin tais olla l\u00e4hell\u00e4 Vahteran (pedantin kirjanpito- ja budjetti-spesialistin) painajaisunta? Vinkki: #tarzanologia<\/em><\/a>.\u00a0 YK:n apparaatti<\/em> oli suomalaisten ja kehitysmaalaisten virka-intellektuaalien<\/em> taivas, sano.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on k\u00e4sill\u00e4 ainakin kaksi huomattavaa kuumaa sotaa (Ukraina<\/strong>, Gaza<\/strong>), ja kolme kiristyv\u00e4\u00e4 tilannetta (Korean niemimaa<\/strong>, Taiwaninsalmi<\/strong>, Venezuela<\/strong>n ja Guyana<\/strong>n raja), ja Israel<\/strong>in ja pappisjohtoisen Iran<\/strong>in ohjus-nokittelu saattaa k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 maailmansodan.<\/p>\n

YK:ta tarvitaan nyt enemm\u00e4n kuin koskaan, mutta onko YK:sta mihink\u00e4\u00e4n? \"\"<\/p>\n

Mutta mik\u00e4 ihme on UNRWA<\/h2>\n

Tohtori Einat Wilf<\/strong> selostaa UNRWA<\/strong>:n ydint\u00e4 YK:n valtuuskunnille j\u00e4rjestetyss\u00e4 tiedotustilaisuudessa YK:n p\u00e4\u00e4majassa New York<\/strong>issa, jonka is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 toimi Israel<\/strong>in YK-suurl\u00e4hettil\u00e4s. T\u00e4ss\u00e4 tiedotustilaisuudessa esitet\u00e4\u00e4n yhteenveto UNRWA:n historiasta ja siit\u00e4, miten siit\u00e4 tuli ideologinen palestiinalaisten v\u00e4kivaltaisen ”paluun” ideologialle, joka ilmeni 7. lokakuuta, ja miten UNRWA on synnytt\u00e4nyt kaikki terroristij\u00e4rjest\u00f6t Mustasta syyskuusta<\/strong> Hamasiin<\/strong>.<\/p><\/blockquote>\n

Einat Wilf on valtiotieteen tohtori Cambridge<\/strong>n yliopistosta. H\u00e4n syntyi ja kasvoi Israelissa ja on muun muassa toiminut Israelin Knesset<\/strong>iss\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enpuolueessa. Tri Wilf on 15 vuotta tutkinut UNRWA:aa .<\/p>\n

Vide on on tekstitetty suomeksi.<\/p>\n