{"id":3489,"date":"2024-10-23T08:06:50","date_gmt":"2024-10-23T08:06:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3489"},"modified":"2024-10-23T08:06:50","modified_gmt":"2024-10-23T08:06:50","slug":"timo-vihavainen-maapallo-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/10\/23\/timo-vihavainen-maapallo-kirkossa\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Maapallo kirkossa"},"content":{"rendered":"

Helsingin Tuomikirkossa on kuulemma valtavan kokoinen maapallo katosta roikkumassa. Siin\u00e4 kuuluu olevan itse Gaia, maata edustava naispuolinen jumaluus (ellei sitten ole vaihtanut genderi\u00e4\u00e4n, kukapa sit\u00e4 voisi est\u00e4\u00e4). T\u00e4ytyyp\u00e4 menn\u00e4 tuota ihmett\u00e4 katsomaan.<\/strong><\/p>\n

Onhan kirkkoihin ollut tapana tuoda jo miltei mit\u00e4 tahansa, ja t\u00e4m\u00e4nkin idolin sinne tuomista voi varmasti perustella monenlaisilla ajatuksenjuoksuilla. Selv\u00e4\u00e4 joka tapauksessa on, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on pakanallinen<\/em> jumaluus<\/em>, ja ett\u00e4 sen palvominen tuntuu kovin monesta paljon mielekk\u00e4\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin Israelin<\/strong> kiivaan ja k\u00e4rttyis\u00e4n patriarkan<\/em> kunnioittaminen.<\/p>\n

”Pakanallisen kulttiesineen tuonti kirkkoon<\/em> her\u00e4tti tuskin mit\u00e4\u00e4n reaktioita<\/em>”<\/h3>\n

Itse asiassa tuon pakanallisen kulttiesineen tuonti kirkkoon her\u00e4tti tuskin mit\u00e4\u00e4n reaktioita. Kirkon puolelta se oli hyv\u00e4 veto, kun saatiin ihmiset kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n siihen edes jotakin huomiota, ja kukapa voisi kiist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 asiassa on voimakas edistyksellisyyden tuoksahdus. Ellemme uhraa kaikkeamme tuon jumaluuden hyv\u00e4ksi, se kostaa meille.<\/p>\n

Usko yliluonnolliseen, joka viel\u00e4 hiljattain kuului l\u00e4hinn\u00e4 vanhoille akoille, on nyt vallannut nuoret naiset. Itse asiassa kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4 taikauskosta, vaan on syntynyt suoranaisia kultteja, joihin usein liittyy huomattavan primitiivisi\u00e4 uhrimenoja ja noituutta. Uskonnollisuuden alkeismuotojahan ne nyt n\u00e4emme aikamme heimoilla.<\/p>\n

Paradoksaalisesti n\u00e4ihin kultteihin osallistuvat yleens\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 korkeakoulutuksen saaneet naiset. Luultavasti kyseess\u00e4 on sama aines, joka kansoittaa elokapinan<\/strong> happeningeja, ja kunnioittaa syv\u00e4sti woke<\/strong><\/em>-aatteita syv\u00e4llisen\u00e4 viisautena. Noituuden<\/strong> on jopa tulkittu olevan feminismin<\/em> uusi vaihe.<\/p>\n

”\u00c4lymyst\u00f6 el\u00e4\u00e4 nyt j\u00e4rjen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa<\/em>”<\/h3>\n

\u00c4\u00e4rivasemmallakin<\/em><\/strong> on jo silloin t\u00e4ll\u00f6in ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 se radikaali joukko, joka nimitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n \u00e4lymyst\u00f6ksi, el\u00e4\u00e4 nyt j\u00e4rjen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa. J\u00e4rjen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nimenomaan radikaalina<\/em>, eli siis hyv\u00e4n\u00e4 ja tavoiteltavana asiana. Sit\u00e4 paitsi se on helppoa (ks. Vihavainen: Haun j\u00e4rjett\u00f6myyden viettelys tulokset).<\/p>\n

Tuleepa mieleen kysy\u00e4, mit\u00e4 vanha kunnon Dostojevski<\/strong> olisi kirjoittanut nykymenon n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n. Itse asiassa h\u00e4nen maailmaansa kuuluivat jo radikaalit aatteet, jotka saivat jo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 muotoja ja joiden nimiss\u00e4 tapettiin ihmisi\u00e4 suuren uskonvarmuuden vallassa.<\/p>\n

Dostojevskin mielest\u00e4 kaiken takana oli Jumalan kielt\u00e4minen ja ihmisen tunkeutuminen h\u00e4nen paikalleen. T\u00e4ll\u00e4 Homo Deuksen<\/em> aikakaudella asia kuulostaa taas mit\u00e4 ajankohtaisimmalta.<\/p>\n

Dostojevskin tunnetuin aikansa radikalismia k\u00e4sittelev\u00e4 teos on Riivaajat<\/em>, joka perustuu pitk\u00e4lti er\u00e4\u00e4seen aikansa sensaatiomaiseen murhaan, jonka radikaalit tekiv\u00e4t aatteensa suuruutta todistaakseen ja sit\u00e4 luodakseen.<\/p>\n

’Fanaattisten radikaalien naisvaltaisuus<\/em> ei ole menoa h\u00e4irinnyt<\/em>’<\/h3>\n

Olen hieman ihmetellyt, ett\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei vastaavia tapahtumia n\u00e4y esiintyv\u00e4n. Viel\u00e4 1970-luvulla ne olivat jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 leip\u00e4\u00e4. Fanaattisten radikaalien naisvaltaisuus ei menoa h\u00e4irinnyt mill\u00e4\u00e4n tavalla. Tuskin t\u00e4ss\u00e4 kyse on muusta kuin pienest\u00e4 taoista.<\/p>\n

Dostojevski itse oli uskonnollinen persoonallisuus ja otti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakavasti my\u00f6s ajatuksen ihmisjumaluudesta, joka kummittelee my\u00f6s Riivaajissa. T\u00e4ss\u00e4 muuan parin vuosikymmenen takainen blogi, jonka ajankohtaisuus tuskin on h\u00e4vinnyt:<\/p>\n

Homo homini Deus<\/em><\/h3>\n

Mihail Buta\u0161evit\u0161-Petra\u0161evski<\/strong>n piiri, johon Dostojevski nuoruudessaan kuului ja mink\u00e4 johdosta h\u00e4n sai kuolemantuomionsa, tutki ranskalaisia utopistisosialisteja, erityisesti Fourier<\/strong>ia. Petra\u0161evski yritti jopa perustaa fourierilaisen ihanneyhteiskunnan, falanster<\/strong>in, mutta talonpojat polttivat sen rakennukset.<\/p>\n

Ihmisjumaluuden<\/em> ajatus, joka kiusasi Dostojevskia koko h\u00e4nen ik\u00e4ns\u00e4, oli alun perin l\u00e4ht\u00f6isin Ludwig<\/strong> Feuerbach<\/strong>ilta, joka oli tulkinnut uskonnot ihmisen oman jumaluuden projektioksi. Homo homini Deus<\/em>, kiteytti Petra\u0161evskin piirin radikaali j\u00e4sen Nikolai Spe\u0161nev<\/strong> 1840-luvulla.<\/p>\n

Feuerbachin antropoteismi<\/em> halusi Fourierin tavoin \u201drehabilitoida<\/em>\u201d luonnon ja aistillisuuden. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaisi ihmisyyden puhkeamisen kukkaan, sen kaikkien mahdollisuuksien vapauttamisen. Kun ihminen vapautettaisiin niist\u00e4 keinotekoisista kahleista, jotka h\u00e4nt\u00e4 kammitsoivat, voisivat ihmiset ensi kertaa historiassa el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuului petra\u0161evskilaisten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s Andrzej Walick<\/strong>in formuloimana.<\/p>\n

’Ihmisten tuleminen jumaliksi edellytti kaikkien viimeistenkin ennakkoluulojen ja illuusioiden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4<\/em>’<\/h3>\n

Petra\u0161evskilaisten ajatuksena oli, ett\u00e4 ihmisten tuleminen jumaliksi edellytti kaikkien viimeistenkin ennakkoluulojen ja illuusioiden hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Niinp\u00e4 ajattelun oli perustuttava ankaraan tieteelliseen p\u00e4\u00e4ttelyyn ja luonnontieteen tuloksiin.<\/p>\n

\u201dIhmisyyden uskonto<\/em>\u201d ei kuitenkaan ollut kaikille ajan radikaaleille viel\u00e4 kyllin lupaava tie vapauteen. Yksil\u00f6anarkisti Max Stirner<\/strong> haistoi siin\u00e4 pyrkimyst\u00e4 alistaa ainutkertainen yksil\u00f6 universaalin Ihmisen alaisuuteen. Ollakseen vapaa ihmisen oli Jumalan lis\u00e4ksi tapettava my\u00f6s Ihminen. Itse asiassa t\u00e4m\u00e4 saattoi radikaalin tulkinnan mukaan todella tapahtua tappamalla joku ihminen. Tehdess\u00e4\u00e4n mielivaltaisesti rikoksen ihminen voitti ne moraalilait, jotka abstraktin ihmisyyden nimiss\u00e4 rajoittivat h\u00e4nen ainutkertaisen yksil\u00f6llisen ihmisyytens\u00e4 oikeuksia.<\/p>\n

Tunnetussa esseess\u00e4\u00e4n Isaiah Berlin<\/strong> osoittaa, ettei Leo Tolstoi<\/strong> ollut vain yhden aatteen valtaama ajattelija, siili, vaan sen sijaan kettu, joka osasi monta asiaa. Dostojevskin teokset saattavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saman asian jauhamiselta yh\u00e4 uudelleen, mutta kyll\u00e4 h\u00e4ness\u00e4kin on paljon kettumaisuutta. H\u00e4nen kritiikkins\u00e4 intelligentsijan turhamaisuutta ja pinnallisuutta kohtaan on viilt\u00e4v\u00e4\u00e4, sanoisinko, kettuilua<\/em>.<\/p>\n

’Intelligentsija<\/em>, tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isten saarnamiesten joukkio<\/h3>\n

Samoin kuin sittemmin Tolstoi, Dostojevski kuului siihen intellektuellien ryhm\u00e4\u00e4n, joka suorastaan vihasi intelligentsijaa<\/em>, tuota tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isten saarnamiesten joukkiota, jolla ei ollut todellista sanomaa kerrottavanaan, vain oman t\u00e4rkeytens\u00e4 osoittaminen ja ihailun ja itseihailun her\u00e4tt\u00e4minen hinnalla mill\u00e4 tahansa. Entisen intelligentin ruoska osuukin kohteeseensa tarkasti ja kipe\u00e4sti, h\u00e4n tuntee uhrinsa ja tiet\u00e4\u00e4 satuttavansa my\u00f6s entist\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Dostojevskin teokset ovat tulvillaan tyyppej\u00e4, jotka ovat her\u00e4nneet huomaamaan vapautensa ja yritt\u00e4v\u00e4t hallita maailmaa \u00e4lyll\u00e4\u00e4n. Feminismin<\/em> aate el\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 monia jaloja sieluja. Muuankin kertoo arvostavansa morsiamensa naisellista suloa, joka on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4omaa ja ajattelee, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi ehdottomasti realisoida t\u00e4m\u00e4 aarteensa myym\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4. L\u00f6ytyy tyyppej\u00e4, joiden mielest\u00e4 maailma todellisuudessa on vain lantakasa ja suurin viisaus on t\u00e4m\u00e4n tosiasian tunnustaminen.<\/p>\n

Kirjailija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kirkkaasti \u00e4lymyst\u00f6n itsest\u00e4\u00e4n tekem\u00e4n parodian ja v\u00e4ritt\u00e4\u00e4 todellisuutta vain hiukan saadakseen muutkin sen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Sokrateen<\/strong> manttelinperij\u00e4 1800-luvun Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 julistaa: \u201dOlen h\u00f6lm\u00f6, mutta tied\u00e4n sen itse ja siksi lakkaan olemasta h\u00f6lm\u00f6\u201d.<\/p><\/blockquote>\n

’Ajattelu ei puolentoista vuosisadan mittaan n\u00e4yt\u00e4 hiukkaakaan edistyneen<\/em>’<\/h3>\n

T\u00e4m\u00e4 syv\u00e4llisyysh\u00e4n on t\u00e4ysin postmodernia<\/em>. Maailma on kuitenkin kehittynyt. Feuerbachilaine<\/em>n hartaus t\u00e4m\u00e4npuolisen pyh\u00e4n edess\u00e4 on jo kauan sitten j\u00e4\u00e4nyt pois muodista, ja toteutuu korkeintaan zen<\/strong>-buddhismin harjoittajien piireiss\u00e4. Dostojevski saattaisi h\u00e4mm\u00e4sty\u00e4 tavatessaan suomalaiset 2000-luvun ateistit. Ajattelu ei puolentoista vuosisadan mittaan n\u00e4yt\u00e4 hiukkaakaan edistyneen, mit\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 kannata ihmetell\u00e4. Kummallisempaa on, ett\u00e4 se on typer\u00e4sti latistunut.<\/p>\n

Dostojevskilla oli, my\u00f6nn\u00e4n, tietty\u00e4 taipumusta siilim\u00e4iseen monomaniaan. Keskeinen oli h\u00e4nell\u00e4, kuten aikanaan pyh\u00e4ll\u00e4 Augustinuksella<\/strong>, Jumalan ja ihmisen tunteminen, mik\u00e4 saattoi olla sama asia. 2000-luvun suomalainen \u00e4lymyst\u00f6 on yksinkertaisesti unohtanut t\u00e4llaiset kysymykset eik\u00e4 n\u00e4e niiss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 tai kiinnostavuutta.<\/p>\n

Syyn\u00e4 voi olla se, ettei ihmisen elinymp\u00e4rist\u00f6 en\u00e4\u00e4 tai viel\u00e4 ole yht\u00e4 arvaamattoman ahdistava kuin se oli mennein\u00e4 vuosisatoina. Kuolema ei kiinnosta meit\u00e4 muuten kuin j\u00e4nnityskertomuksissa, joissa se onkin l\u00e4hes ainoa kiinnostava seikka. El\u00e4m\u00e4 on aivan liian t\u00e4ynn\u00e4 virikkeit\u00e4, kulutusta ja ajanvietett\u00e4, jotta sit\u00e4 sellaisenaan viitsisi tai tarvitsisi ruveta ajattelemaan. Todella kiinnostavia kysymyksi\u00e4 \u00e4lymyst\u00f6lle ovat tasa-arvon kysymykset: miten maailma olisi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4, jotta jokainen el\u00e4v\u00e4 olento olisi tasa-arvoinen? Mit\u00e4 olisi teht\u00e4v\u00e4, jotta ihmiskunta viimein voisi el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Ent\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 voidaan maksaa? Ivan Karamazov<\/strong>in mielest\u00e4 maailman onni ei ollut mink\u00e4\u00e4n arvoinen, mik\u00e4li se oli ostettava viattoman lapsen kyyneleill\u00e4. Oliko t\u00e4m\u00e4 demonista maksimalismia<\/em>, jumalkapinaa? Oliko Jumala v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja saattoiko intellektuelli asettua h\u00e4nen yl\u00e4puolelleen tuomitsemaan, mik\u00e4li Jumala osoittautuikin poliittisesti ep\u00e4korrektiksi?<\/p>\n

2000-luvun \u00e4lymyst\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 askartelevan n\u00e4iden kysymysten parissa sik\u00e4li kuin uskonnollinen mielenkiinto ei rajoitu suvivirren kielt\u00e4miseen kouluissa.<\/p><\/blockquote>\n

Toisaalta kuitenkin on olemassa, kuten meille on kerrottu, uususkontoja, aina lent\u00e4v\u00e4st\u00e4 spagettijumalasta l\u00e4htien. Naispuoliset \u00e4lymyst\u00f6n edustajat, jotka nyky\u00e4\u00e4n ovat kehityksen k\u00e4rjess\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan erityisen kiinnostuneita niist\u00e4. Luonnonuskonnot, \u00e4iti Maa, noituus, wicca<\/em>\u2026<\/p>\n

Muodikasta kuuluu nyky\u00e4\u00e4n olevan harjoittaa jotakin kulttia tiettyn\u00e4 viikonp\u00e4ivin\u00e4 tai muuten sopivina annoksina ja sitten vaihtaa johonkin toiseen. N\u00e4in ihminen kunnioittaa itse\u00e4\u00e4n ja maailmaansa. \u201dPyh\u00e4<\/em>\u201d liittyy nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 pyh\u00e4p\u00e4iviin, jolloin on tavallista enemm\u00e4n aikaa kulutukselle\u2026
\nWie herrlich weit wir es gebracht!<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Tuomikirkossa on kuulemma valtavan kokoinen maapallo katosta roikkumassa. Siin\u00e4 kuuluu olevan itse Gaia, maata edustava naispuolinen jumaluus (ellei sitten ole vaihtanut genderi\u00e4\u00e4n, kukapa sit\u00e4 voisi est\u00e4\u00e4). T\u00e4ytyyp\u00e4 menn\u00e4 tuota ihmett\u00e4 katsomaan. Onhan kirkkoihin ollut tapana tuoda jo miltei mit\u00e4 tahansa, ja t\u00e4m\u00e4nkin idolin sinne tuomista voi varmasti perustella monenlaisilla ajatuksenjuoksuilla. Selv\u00e4\u00e4 joka tapauksessa on, […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":3490,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3489"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3489"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3489\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3491,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3489\/revisions\/3491"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}