{"id":3377,"date":"2024-10-04T22:11:57","date_gmt":"2024-10-04T22:11:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3377"},"modified":"2024-10-04T22:12:40","modified_gmt":"2024-10-04T22:12:40","slug":"kurjet-lentavat-mutta-maasta-nekin-ponnistaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/10\/04\/kurjet-lentavat-mutta-maasta-nekin-ponnistaa\/","title":{"rendered":"Kurjet lent\u00e4v\u00e4t, mutta maasta nekin ponnistaa"},"content":{"rendered":"

Kansallisteatterin pienell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 Kurjet<\/em> on sukellus Krohnin tunnetun sivistyssuvun kirjalijasisarusten kyps\u00e4\u00e4n aikaan, eli 1930 -lukuun.<\/strong><\/p>\n

(Kuva: Kansallisteatteri.)<\/p>\n

Minulle se oli ylistyslaulu joka hymisi koko ajan taustalla, ylistyslaulu suomalaiselle sivistykselle ja suomalaisille eteville naisille.<\/p>\n

Mutta totta on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin niin kuin usein varsinkin tuohon aikaan taustalla oli jarrumiehen\u00e4 velimies, -tosin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 vainajana.<\/p>\n

Ja olihan se aikaa varsinkin viel\u00e4 1920-luvun alussa ja sen j\u00e4lkeenkin, kun naisen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen opiskelemaan piti hakea ”vapautus sukupuolestaan<\/em>”, siis maassa joka oli antanut naisille \u00e4\u00e4nioikeuden jo vuonna 1906. Jos sallitaan niin vertaus nykyaikaan: Voit saada ”vapautuksen sukupuolesta” vaihtamalla sit\u00e4 ja esimerkiksi Feministi-puolueen mukaan sukupuolia on kahden sijasta 36 !<\/p>\n

Mutta viel\u00e4 tuon ajan maailmasta, joka oli kuitenkin vahvasti miesten maailma: Vasta vuonna 1929 naiset saivat oikeuden p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaisuudestaan. Siihen saakka naimisissa olevan naisen varoista p\u00e4\u00e4tti mies-yksiselitteisesti-.<\/p>\n

Helpottaa, kun tuntee historiaa<\/h3>\n

Vaikka Kurjet<\/em> lent\u00e4\u00e4 korkealla, toisaalta se on kuitenkin \u00e4iti maan<\/em> mullassa kiinni, eli n\u00e4ytelm\u00e4 pureutuu siskosten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, tai oikeastaan suurelta osin muistoihin ja perheen sis\u00e4isiin suhteisiin.<\/p>\n

Kyll\u00e4 sit\u00e4 voivat menn\u00e4 kaikki katsomaan, mutta ennen muuta kulttuurin yst\u00e4ville ,joita Suomessa on paljon, paljon enemm\u00e4n kuin arkipuheessa uskommekaan, se sopii. Ainakin opillisesti sivistynytt\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, vaikka nimittelemme tuon tuostakin toisimme ”junteiksi<\/em>”. Esimerkiksi Espoon<\/strong> aikuisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 52%:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Tosin kaupunkiin vy\u00f6ryv\u00e4 maahanmuutto kolmansista maista saattaa -ainankin v\u00e4liaikaisesti- muuttaa tuota prosenttilukua pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n

Kurjissa muistojen keskeinen satulinna on Viipurinlahdella<\/strong> sijainnut Kiiskil\u00e4n hovi<\/strong>, siis yksi aikansa loistavista kartanoista, jossa perhe vietti kesi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Olkoonkin, ett\u00e4 sisarukset ja suku ovat kiinni menestyneiss\u00e4 urissaan, niin Kiiskil\u00e4 on paikka jossa he olivat onnellisimmillaan.<\/p>\n

N\u00e4ytelm\u00e4n keskeiset hahmot ovat siis sisarukset Aino Kallas<\/strong>, Aune Krohn<\/strong> ja Helmi Krohn<\/strong>.<\/p>\n

He olivat tuolloin 100 vuotta sitten -ja ovat kyll\u00e4 viel\u00e4kin- poikkeuksellinen siskoskolmikko, jotka kirjoittavat hyvin laaja-alaisesti. He olivat kirjailijoita, runoilijoita, k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4 ja toimittajia.<\/p>\n

Rohkenen ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 he ikuvat omana aikanaan -ihan maailmanlaajuisestikin- ”ly\u00f6m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t” siskokset, eik\u00e4 tuollaista kolmikkoa ole nytk\u00e4\u00e4n, ei ainakaan Suomessa, -liek\u00f6 muuallakaan.<\/p>\n

Siskosten meno vaikuttaa likimain maaniselta, ”on kuin eiv\u00e4t uskaltaisi pys\u00e4hty\u00e4, koska mit\u00e4 min\u00e4 sitte<\/em>n teen?<\/em>”, sanoo Kurjet upeasti ohjannut Tiina Puumalainen<\/strong>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on niin tuttua, tuolta minustakin tuntuu, en osaa,enk\u00e4 halua lopettaa kirjoittamista, koska todellakin ”mit\u00e4 min\u00e4 sitten teen<\/em>”.<\/p>\n

Kaikki on kohdallaan<\/h3>\n

N\u00e4yttelij\u00e4ty\u00f6t ovat upeita, uskottavia. Katriina Kaitue<\/strong>, jonka karisma ei koskaan j\u00e4t\u00e4 kylm\u00e4ksi, vetosi j\u00e4lleen ainakin minuun.<\/p>\n

Tykk\u00e4sin my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanosta.<\/p>\n

No, tykk\u00e4sin itse asiassa kaikesta.<\/p>\n

Ja ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 useimmiten ei ole ehk\u00e4 aikaa tutustua esitysten aihepiiriin etuk\u00e4teen, mutta Kurkien<\/em> siivill\u00e4 n\u00e4kee kauemmaksi ja tarkemmin jos tutustuu etuk\u00e4teen edes hieman noihin sisaruksiin.<\/p>\n

Minusta t\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s ”kansansivityksellist\u00e4 arvoa<\/em>”, eli voisin kuvitella t\u00e4m\u00e4n toimivan kirjoittajaksi haluavien nuorten -ja etenkin tytt\u00f6jen kohdalla- voimaannuttavana kokemuksena.<\/p>\n

Motto:<\/p>\n

MIKSI KURJET LENT\u00c4V\u00c4T ?
\nKOSKA NE VOIVAT
\nKOSKA NE HALUAVAT
\nKOSKA NE OSAAVAT<\/p>\n

Seppo Huhta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansallisteatterin pienell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 Kurjet on sukellus Krohnin tunnetun sivistyssuvun kirjalijasisarusten kyps\u00e4\u00e4n aikaan, eli 1930 -lukuun. (Kuva: Kansallisteatteri.) Minulle se oli ylistyslaulu joka hymisi koko ajan taustalla, ylistyslaulu suomalaiselle sivistykselle ja suomalaisille eteville naisille. Mutta totta on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin niin kuin usein varsinkin tuohon aikaan taustalla oli jarrumiehen\u00e4 velimies, -tosin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 vainajana. Ja olihan se […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":3378,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3377"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3377"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3377\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3380,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3377\/revisions\/3380"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3377"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3377"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3377"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}