{"id":335,"date":"2023-12-05T15:32:42","date_gmt":"2023-12-05T15:32:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=335"},"modified":"2023-12-05T17:21:26","modified_gmt":"2023-12-05T17:21:26","slug":"kiina-yha-aggressiivisempi-maailman-merilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2023\/12\/05\/kiina-yha-aggressiivisempi-maailman-merilla\/","title":{"rendered":"Kiina yh\u00e4 aggressiivisempi maailman merill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kommunistisen Kiinan levitt\u00e4ytyminen Etel\u00e4-Kiinanmerell\u00e4 muiden talousvy\u00f6hykkeille alkoi jo 1990-luvulla, ja kiihtyy kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 kiinalaisten aggression huomiotta. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n

Kiinan<\/strong> ensimm\u00e4inen siirto oli Mischief Reef<\/strong> -riutalle asettuminen, joka sattui olemaan Filippiinien talousvy\u00f6hykkeell\u00e4 Etel\u00e4-Kiinanmerell\u00e4 <\/strong>(SCS). Kiina, kuten Ven\u00e4j\u00e4<\/strong> Barentsinmerell\u00e4<\/strong>, kuten Turkki<\/strong> it\u00e4isell\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4<\/strong>, kuten nyt viimeksi Venezuelan<\/strong> kommunistinen hallinto Etel\u00e4-Amerikan Atlantin<\/strong>-rannikolla, tulkitsevat kansainv\u00e4list\u00e4 merisopimusta<\/em> omalla mielivaltaisella tavallaan, tai j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kokonaan huomiotta.<\/p>\n

Etel\u00e4-Kiinanmeren merenpohjan, kuten muutkin merialueet, jakavat -kansainv\u00e4listen normien mukaan- rannikkovaltiot kesken\u00e4\u00e4n,\u00a0niin ett\u00e4 kukin saa uloimmasta oman territorionsa kuivasta maasta (rannikosta tai saaresta) mitattuna naapurivaltion vastaavaan kohteeseen keskiviivan<\/strong><\/em> mukaisesti. -Mainitut valtiot haluavat t\u00e4ss\u00e4 asiassa kikkailla, eiv\u00e4tk\u00e4 noudata sopimusta.<\/p>\n

Islamistipresidentti Recep Tayyip Erdogan<\/strong>in aikana Turkki on vaatinut Aegeianmeren<\/strong> pohjaa jaettavaksi ilman ett\u00e4 Kreikalle kuuluvia saaria huomioidaan. -Alueella arvellaan olevan luonnonrikkauksia, tietysti. Samaa Erdogan yritt\u00e4\u00e4 Syyrian<\/strong> ja Kyproksen<\/strong> merialueiden suhteen. Erdo puuhailee my\u00f6s Libyan<\/strong> it\u00e4osaa hallitsevan paikallisen sotaherran kanssa, saadakseen Turkin hallintaan it\u00e4isen V\u00e4limeren \u00f6ljy- ja kaasukentti\u00e4.<\/p>\n

Terroristij\u00e4rjest\u00f6-Hamas<\/strong>in kontrolloima Gazan<\/strong> kaista antaa my\u00f6s option merenpohjaan. -Ilmankos Erdo ”tuomitsee<\/em>” Israelin<\/strong>, aina muistaessaan. Rauhan, ja YK<\/strong>:n ehdottaman ns. kahden valtion mallin<\/em>, toteutuessa Palestiinalla<\/strong> (=Gaza ja L\u00e4nsiranta) olisi siis taloudellinen perusta \u00f6ljytuloissa. -Joku toivoo, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4kin rahat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jihadiin<\/em>.<\/p>\n

Barentsinmerell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Norjan<\/strong> v\u00e4list\u00e4 talousvy\u00f6hyke-rajaa neuvoteltaessa ei\u00a0 em. keskiviivaperiaate kelvannutkaan ven\u00e4l\u00e4isille, vaan vetivat hatusta tai jostakin mielivaltaisen ”sektoriperiaatteen<\/em>”. Kansainv\u00e4linen juridiikka ei sellaista tunne, eik\u00e4 siit\u00e4 ole ennakkotapauksia.<\/p>\n

-Mutta palataan Kiinaan: Keinotekoiset saaret aluevaltauksen v\u00e4linein\u00e4<\/h3>\n

Kun Yhdysvallat<\/strong> sulki 1990-luvulla sotilastukikohtansa Filippiineill\u00e4<\/strong>, kiinalaiset kommunistit kokivat hetkens\u00e4 tulleen: Mischief Reefin vain laskuvedell\u00e4 h\u00e4t’h\u00e4t\u00e4\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 olleille koralliriutoille ilmaantui kiinalaisia ruoppaajia, jotka herk\u00e4st\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 piittaamatta alkoivat kauhoa koralleista kasoja, joita Kiina sitten v\u00e4itti omistamikseen saariksi, jotka ”aina” olivat kuuluneet Kiinalle.<\/p>\n

T\u00f6rkeiden ymp\u00e4rist\u00f6vahinkojen hinnalla pyk\u00e4tyille luodoille ilmaantui nopeasti Kiinan armeijan rakenteita: Laitureita, bunkkereita, tutka-asema ja it-pattereita. -Sitten Kiinalle kelpasikin keskiviiva reviirien m\u00e4\u00e4rittelyn perusteeksi.<\/p>\n

2010-luvun alussa kinalaiset tekiv\u00e4t samat temput Scarborough Shoa<\/strong>l -matalikolla, joka sijaitsi\u00a0 Filippiinien talousvy\u00f6hykkeell\u00e4. Filippiinien hallitus vei asian Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen v\u00e4limiestuomioistuimeen<\/em> Haagissa<\/strong>, ja uusi puolustussopimuksensa Yhdysvaltojen kanssa.<\/p>\n

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte<\/strong> (v.2016-2022) suuntautui mieluimmin yhteisty\u00f6h\u00f6n Kiinan, kuin Yhdysvaltojen kanssa, mutta Kiina ei palkinnut yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4. Kiinalaiset pitiv\u00e4t kiinni saaliistaan, ja alkoivat h\u00e4irit\u00e4 Filippiinien merivartioston alusten ja my\u00f6s kalastusalusten liikkumista anastamillaan vesill\u00e4. Viime vuonna Duterte vaihtui Ferdinand Marcos Jr<\/strong>:iin, mutta Kiinan k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ei muuttunut.<\/p>\n

Kommunistinen Kiina katsoo omistavansa 85,7% Etel\u00e4-Kiinanmeren (SCS) merialueesta, ja jos kiinalaista kuivaa maata ei ole omistusvaatimuksen tueksi, se tehd\u00e4\u00e4n nopeasti rakennetun kiinalaisen ruoppauskaluston avulla.<\/p>\n

YK-tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6s v.2016 ei yht\u00e4\u00e4n hillinnyt kiinalaisten n\u00e4lk\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Filippiinien entisen korkeimman oikeuden apulaistuomari Antonio Carpio<\/strong>n mukaan Kiinan vaatima alue peitt\u00e4\u00e4 80 prosenttia Filippiinien talousvy\u00f6hykkeest\u00e4 (EEZ<\/strong>), joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 381 000 neli\u00f6kilometri\u00e4 merialuetta.<\/p><\/blockquote>\n

Valtaustoiminnallaan Kiina loukkaa, paitsi Filippiinien, my\u00f6s Vietnamin<\/strong>, Brunein<\/strong> ja Malesian<\/strong> oikeuksia merialueeseen.<\/p>\n

Kiina v\u00e4itti alkuun, ett\u00e4 se perustaa keinotekoisille saarille s\u00e4\u00e4asemia. Sill\u00e4 verukkeella kommunistit miehittiv\u00e4t Fiery Cross Reef<\/strong> -riutan vuonna 1987. Sinnep\u00e4 ilmaantuikin vuosina 2014\u20132015\u00a0 270 hehtaarin saari, ja -yll\u00e4tys yll\u00e4tys- sotilastukikohta, jonka lentokent\u00e4n kiitorata on 3km. Satamakin on sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 Airiston Helmen<\/em> omistaja, liikemies Boris Melnik<\/strong>, n\u00e4kee sellaisia vain unissaan. -Toki, samaa tarkoitusta palvelee.<\/p>\n

Vuonna 1995 Kiinan valtaamalle Mischief Reefille ilmestyi ”kiinalaisten kalastajien<\/em> suojia<\/em>”: 590 hehtaarin keinosaari, jossa oli ilma- ja laivastotukikohta. Vuoden 2017 j\u00e4lkeen Kiinalla oli jo -paitsi Mischief Reefill\u00e4 my\u00f6s Fiery Cross Reef<\/strong>ill\u00e4 ja Subi<\/strong> Reef<\/strong>ill\u00e4 (Spratly<\/strong>-saarilla)- ilmeisen sotilaallisia\u00a0 betonirakenteita (66 jalkaa kertaa 33 jalkaa)\u00a0 joissa on avautuva katto. N\u00e4m\u00e4 rakenteet sopivat hyvin Kiinan HQ-9<\/strong>-ilmatorjuntaohjuksille, joiden nopeus on 4,2 Machia ja toimintas\u00e4de 200 kilometri\u00e4. Kiinan tavoittelemasta merialueesta on siis suuri osa Kiinan tutkavalvonnan ja ilmatorjunnan ulottuvilla.<\/p>\n

”Kiinan hallinnassa oleva Scarborough Shoalin ilma- ja laivastotukikohta saa kuitenkin tutkapeittonsa valmiiksi koko Etel\u00e4-Kiinan merell\u00e4 200 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 olevien ilmatorjuntaohjusakkujen tukemana<\/em>”, kirjoittaa Carpio. Kiinan keinosaari-tukikohtiin voidaan arvion mukaan sijoittaa\u00a0yhteens\u00e4 72 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja 15 pommikonetta, kuljetuskoneita ja tarvittavat huolto- ja tankkaus-maapalvelut.<\/p>\n

Niin mit\u00e4 Kiina nyt?<\/h3>\n

S\u00e4\u00e4nt\u00f6perustaisen, YK:n ja Ety-j\u00e4rjest\u00f6n<\/strong> kautta ristiriitoja sovittelevan, maailman vaipuessa par’aikaa menneisyyteen alueiden haltuunotto sotaisin keinoin on j\u00e4lleen saamassa (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n) legitimiteetin, se jolla on aseistettu joukko jollakin alueella, voi katsoa olevansa sen ”laillinen” omistaja. So it goes<\/em>.<\/p>\n

Jos kertaamme, ketk\u00e4 ovat kunnostautuneet muiden valtioiden meri- ja maa-alueiden hamuamisessa, meille n\u00e4ytt\u00e4ytyy jonkinlainen roistovaltioiden blokki. Kas, -neh\u00e4n esiintyv\u00e4tkin jo kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kiistoissa toinen toisensa tukena. \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n