{"id":3125,"date":"2024-09-11T19:33:29","date_gmt":"2024-09-11T19:33:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3125"},"modified":"2024-09-11T20:17:19","modified_gmt":"2024-09-11T20:17:19","slug":"vapise-porssi-murto-tulee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/09\/11\/vapise-porssi-murto-tulee\/","title":{"rendered":"Vapise p\u00f6rssi, -Murto tulee!"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoitteli jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 jos Helsingin P\u00f6rssi ei paranna tulostaan, ty\u00f6el\u00e4kevarat karkaavat muille markkinoille.<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.)<\/p>\n

”Tuotot ovat<\/em> kotimaista omistusta t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4<\/em>”<\/h2>\n

Ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Varman <\/strong>toimitusjohtaja Risto Murto<\/strong> totesi Hesarissa <\/strong>(26.05.), ”tuotot ovat kotimaista<\/em> omistusta t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4<\/em>”, ja ty\u00f6el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00f6jen sijoituskohteita voidaan etsi\u00e4 muualtakin. Yhdysvaltain<\/strong> markkinat on mainittu.<\/p>\n

-Niin mitk\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kevarat?<\/h3>\n

Ty\u00f6el\u00e4kelaki<\/strong> (TEL) ja laki lyhytaikaisten ty\u00f6suhteiden el\u00e4kkeist\u00e4<\/strong> (LEL) tulivat voimaan 1. hein\u00e4kuuta 1962. El\u00e4kelakeja\u00a0 on sittemmin uudistettu. ”Vuoden 2007 alusta ty\u00f6ntekij\u00e4n el\u00e4kelaki TyEL korvasi aikaisemmat yksityisen sektorin ty\u00f6el\u00e4kelait TEL:n, LEL:n ja TaEL:n<\/em>.”<\/p>\n

Kansanel\u00e4kelaki<\/strong> oli saatu jo vuonna 1937. Kansanel\u00e4ke oli alussa pieni, -ja sekin oli sidottu el\u00e4kkeen saajan ty\u00f6uransa aikana maksamiin el\u00e4kemaksuihin.<\/p>\n

Kansanel\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4mme perustuu 31.5.1937 vahvistettuun kansanel\u00e4kelakiin<\/strong>. Ensimm\u00e4inen kansanel\u00e4ke perustui s\u00e4\u00e4st\u00f6vakuutukseen. Vakuutusmaksut<\/strong> maksettiin henkil\u00f6kohtaisille tileille Kela<\/strong>an, jonne kertyv\u00e4t maksut korkoineen<\/strong> kasvattivat el\u00e4kkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

-Rahastojen kertyminen -henkil\u00f6kohtaisille tileille- kasvattamaan tulevaa el\u00e4kett\u00e4 oli siis saman periaatteen mukaista, kuin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jonka tullessa kansanel\u00e4ke muutettiin nykyiselleen: ’Kansanel\u00e4ke muuttui vuonna 1956 jakoperusteiseksi<\/em>’, henk.koht.-tilit lopetettiin,.<\/p>\n

    \n
  • Sen seikan tarkastelu, miten TEL:liin etc. piiriss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olleet olisivat voineet ”maksaa edellisen sukupolven el\u00e4kkeit\u00e4”, j\u00e4\u00e4 toiseen kertaan.<\/li>\n<\/ul>\n

    Sotien j\u00e4lkeinen j\u00e4lleenrakentaminen rahoitettiin osin el\u00e4kerahastoista, jotka Kela<\/strong>:n tileill\u00e4 odottivat maksajansa el\u00e4k\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n

    Kun ty\u00f6el\u00e4kelakien voimassaolon aikana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olleita alkoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 el\u00e4kkeelle, alkoi ty\u00f6el\u00e4kkeiden maksaminen ty\u00f6el\u00e4kemaksuista kertyneist\u00e4 varannoista. Sosiaalipoliittisessa keskustelussa todettiin -surkutellen- niiden el\u00e4kel\u00e4isten tilanne, jotka ”olivat pelk\u00e4n kansanel\u00e4kkeen saajia<\/em>”.<\/p>\n

    Sik\u00e4li, kun ty\u00f6el\u00e4kemaksuista kertyneiden p\u00e4\u00e4omien, -joista meille pit\u00e4isi maksettaman, kunhan ehdimme el\u00e4kkeelle- s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 taidolla huolehdittu, kaikki me voimme olla ’pelk\u00e4n kansanel\u00e4kkeen saajien<\/em>’ asemassa.<\/p>\n

    ’Taloudellinen Suomen Lukko’<\/h2>\n

    El\u00e4kevarojen ennakko-ker\u00e4\u00e4minen tulevilta saajiltaan, rahastoitaviksi joko Kelaan tai ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6ihin- tuki my\u00f6s j\u00e4rjestely\u00e4, jolla kansantalouden ’kruununjalokivet<\/em>’ pidettiin kotimaisessa omistuksessa, ja Suomessa tahkottujen p\u00e4\u00e4omien valumista ulkomaille rajoitettiin. T\u00e4lle ristikk\u00e4isomistuksista rakennetulle j\u00e4rjestelm\u00e4lle oli nimikin: Taloudellinen Suomen Lukko<\/em>.<\/p>\n

    Asiakasomisteiset (keskin\u00e4iset) vakuutusyhti\u00f6t ym. olivat vaikeasti kaapattavia, ja ty\u00f6el\u00e4kekassoissa oli p\u00e4\u00e4omia sijoitettavaksi kotimaan kehitt\u00e4miseen. -Niin\u00e4 vuosina suomalaisten elintaso nousikin, -k\u00f6yhyydest\u00e4 nykyiseen hyvinvointiin.<\/p><\/blockquote>\n

    Viel\u00e4 80-luvulla luvattiin viel\u00e4 60-luvulla -tai aiemmin- syntyneille maksuton hammashoito. T\u00e4m\u00e4n ja muita hyvinvoinnin saavutuksia olemme menett\u00e4neet,<\/p>\n

    Kun Taloudellinen Suomen Lukko purettiin, Mauno Koiviston<\/strong> presidenttikaudella, ns. ’kulutusjuhlan<\/em>’ hulluina vuosina, jolloin p\u00e4\u00e4omien maahantuonti\/vienti asteettain vapautettiin. er\u00e4s taloustoimittaja kirjoitti kryptisesti: ”Suomalaiset ovat … sijoittaneet viime aikoina paljon mm. Ruotsiin<\/strong><\/em>.” -Ei se ollut sijoittamista tuoton toiveessa, vaan ry\u00f6st\u00f6saaliin kotiuttamista.<\/p>\n

    Hullujen vuosien ilmi\u00f6 oli my\u00f6s suuryrityksille -jostain kumman syyst\u00e4- my\u00f6nnetyn ’el\u00e4kemaksu-<\/em>kertymien takaisin-lainaamisen<\/em><\/strong>’ hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6: Kun moinen kummajainen oli my\u00f6nnetty (poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4) yrityksille investointeja ja kehitt\u00e4mist\u00e4 varten, 80-luvun hulluina vuosina nuoret pukumiehet k\u00e4viv\u00e4t hakemassa lainan, ostivat jonkin kannattavan mutta tilap\u00e4isesti ongelmissa olevan yhti\u00f6n, jolla oli runsaat el\u00e4kemaksu-kertym\u00e4t ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6ss\u00e4. Valtaajien ensimm\u00e4inen peliliike oli nostaa el\u00e4kevarat, maksaa niill\u00e4 omat lainansa pois. Vasta sitten yhti\u00f6 ”ly\u00f6tiin lihoiksi<\/em>”-<\/p>\n

    Er\u00e4s taloustoimittaja kirjoitti (80-luvulla):<\/p>\n

    ”N\u00e4iden yhti\u00f6iden ty\u00f6el\u00e4kevastuiden kattaminen 2000-luvulla tulee olemaan haasteellista.”<\/p><\/blockquote>\n

    Niin, -samaahan me emme voi sanoa ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6 Varmas<\/strong>ta.<\/p>\n

    Alussa mainitsin Risto Murton uhkauksen, ett\u00e4 jos Helsingin P\u00f6rssi ei ole tarpeeksi nousukiidossa, h\u00e4n sijoittaa yhti\u00f6ns\u00e4 vastuulla olevat el\u00e4kerahat Atlantin taakse<\/strong>. -Onhan melkoinen vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4! -Niin kenen mandaatilla?<\/p>\n

    Kiit\u00e4n ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4nne. \"\"<\/p>\n

    Luettavaa:<\/p>\n