{"id":3077,"date":"2024-09-06T10:46:21","date_gmt":"2024-09-06T10:46:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=3077"},"modified":"2024-09-06T10:46:21","modified_gmt":"2024-09-06T10:46:21","slug":"timo-vihavainen-suomalaisten-suuri-ylpeydenaihe-hajanaisia-mietteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/09\/06\/timo-vihavainen-suomalaisten-suuri-ylpeydenaihe-hajanaisia-mietteita\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Suomalaisten suuri ylpeydenaihe. Hajanaisia mietteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n valtakunnassa erottuivat suomalaiset 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolta l\u00e4htien suurella sivistyneisyydell\u00e4\u00e4n. Lukutaito oli l\u00e4hes jokaisella ja kansakoulua k\u00e4ytiin jo yleisesti, vaikka se ei viel\u00e4 kaikkia tavoittanutkaan.<\/strong><\/p>\n

(Kuvaan on k\u00e4ytetty mm. Opetushallituksen<\/em> aineistoa.)<\/p>\n

Uskonnollisilla perinteill\u00e4 oli suuri merkitys oppimisvalmiudelle. Luther<\/strong> oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 jokaisen piti kyet\u00e4 itse tutustumaan pyhiin teksteihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rippikoulun<\/em> kurssi j\u00e4tti liev\u00e4sti sanoen viel\u00e4 aukkoja sivistykseen ja vasta kansakoulussa lapset dresseerattiin uudenaikaiseen, loogiseen ajatteluun ja opetettiin my\u00f6s kirjoittamaan ja laskemaan.<\/p>\n

Kuitenkin kansakoulu<\/em> oli sin\u00e4ns\u00e4 selv\u00e4\u00e4 materiaalista hy\u00f6ty\u00e4 tuottamaton eli tarpeeton laitos, kuten vanhoillinen talonpoikaistokin ymm\u00e4rsi. Siihen uhratut varat, jotka paisuivat ajan oloissa valtaviksi, eiv\u00e4t sellaisenaan tuottaneet mit\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 oli ennen muuta kulttuuritahdon ilmaus.<\/p>\n

Suomen kansan aika suuriin tekoihin on, kun se n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4<\/h3>\n

Itseihailun vallassa sanottiinkin, ett\u00e4 Suomen kansan aika suuriin tekoihin on, kun se n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Kansakouluasetus<\/strong> annettiin juuri silloin, vuonna 1866, kun tappavat katovuodet olivat jo alkamassa. Samana vuonna kiellettiin viljan s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi viinan kotipoltto.<\/p>\n

Suomalaisten suurta sivistyneisyytt\u00e4 kadehdittiin muualla Ven\u00e4j\u00e4n valtakunnassa ja toisaalta se nostettiin esille malliksi muillekin. Vihaiset Suomi-sy\u00f6j\u00e4t<\/em> v\u00e4ittiv\u00e4t mustasotnialaisen Nikolai Markov<\/strong>in tapaan, ett\u00e4 h\u00e4nen Kursk<\/strong>in kuvernementissaan saataisiin helposti aikaan yht\u00e4 korkea sivistystaso, mik\u00e4li sen ei tarvitsisi osallistua yleisvaltakunnallisiin menoihin. Niit\u00e4h\u00e4n sumalaiset eiv\u00e4t maksaneet.<\/p>\n

Tai osallistuivathan suomalaisetkin omalla tavallaan. Meill\u00e4 yll\u00e4pidettiin henkikaartin tarkk\u2019ampujapataljoonaa<\/em> ja alettiinpa reservipataljoonienkin koulutus. Mutta pient\u00e4h\u00e4n se oli, se oli vain sotajoukko, \u201dvoisko<\/em>\u201d ja annos tykinruokaa, eik\u00e4 armeija. Miss\u00e4 muka oli Suomen laivasto -v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 meriekipaasia lukuun ottamatta, miss\u00e4 tykist\u00f6, miss\u00e4 ratsuv\u00e4ki? Halvalla p\u00e4\u00e4siv\u00e4t\u2026<\/p>\n

Kun ratsuv\u00e4ki sitten rakuunoiden muodossa perustettiin, \u00e4l\u00e4htiv\u00e4t patriootit taas: perinteisesti kieroille suomalaisille, jotka asuivat aivan Pietari<\/strong>n naapureina ja olivat aikoinaan pett\u00e4neet valansa Ruotsi<\/strong>n kuninkaalle, ennettiin oikeus perustaa iskukykyinen ja nopealiikkeinen osasto, oma ratsuv\u00e4ki! T\u00e4m\u00e4h\u00e4n oli valtakunnallinen vaara!<\/p>\n

Mutta suomalaisten into perustaa kansakouluja sen kuin jatkui ja kun maalaisv\u00e4est\u00f6n elintaso kantohintojen ilmestytty\u00e4 maailmaan suuresti nousi, alettiin rahoja sijoittaa lasten koulutukseen per\u00e4ti yliopistossa.<\/p>\n

’Kaikille ei riitt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n mehevi\u00e4 virkapaikkoja kalliista koulutuksesta huolimatta’<\/em><\/h3>\n

Ylioppilastulvahan siit\u00e4 sitten ennen pitk\u00e4\u00e4 seurasi, kun kaikille ei riitt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n mehevi\u00e4 virkapaikkoja kalliista koulutuksesta huolimatta. Mutta se oli vasta maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n

Suomalaisen koulun historia on kunniakas ja kun kirjakielemmekin viel\u00e4 onnistuttiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikille heimoille sangen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi ja sen kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 aivan poikkeuksellisen loogiseksi, olivat edellytykset korkealle kansansivistykselle olemassa.<\/p>\n

Hyv\u00e4t tulokset tunnetuissa Pisa-testeiss\u00e4<\/strong> n\u00e4yttiv\u00e4t sitten 2000-luvulla osoittavan, ett\u00e4 maamme oli varsinainen opink\u00e4ynnin ihmemaa ja meik\u00e4l\u00e4isen koulun metodeita alettiin oikein vied\u00e4 muuallekin kuin parastakin innovaatiota.<\/p>\n

Mutta ylpeys k\u00e4y lankeemuksen edell\u00e4. Byrokraatia<\/strong>, tuo kaiken j\u00e4rjest\u00e4ytyneen yhteiskunnan loiskasvannainen ja j\u00e4rjen vihollinen ajaa organisaatioita touhuamaan ja muuttamaan asioita silloinkin, kun ei pit\u00e4isi. Meill\u00e4kin alettiin suurella innolla korjata sit\u00e4, mik\u00e4 toimi hyvin ja seurauksenahan tietenkin oli, ett\u00e4 se alkoi toimia huonommin.<\/p><\/blockquote>\n

On outoa, ett\u00e4 meill\u00e4 suurena uutuutena otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ns. ilmi\u00f6keskeinen oppiminen<\/em><\/a>, joka 1920-luvulla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Neuvostoliitossa<\/strong>, ja osoittautui katastrofiksi. Eritt\u00e4in outoa on sekin, ett\u00e4 lapsille ei en\u00e4\u00e4 anneta omaa turvallista huonetta ja paikkaa siin\u00e4, vaan pannaan heid\u00e4t juoksemaan ymp\u00e4ri rakennuksia, kuten nuo kuuluisat aikamme nomadit ik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

’Eritt\u00e4in lyhyess\u00e4 ajassa on tuhottu perustaitojen oppiminen’<\/em><\/h3>\n

En itse asiassa tied\u00e4, mit\u00e4 kaikkea kouluissa on oikein viime vuosina puuhattu, mutta ainakin tulokset kertovat jotakin. Eritt\u00e4in lyhyess\u00e4 ajassa on tuhottu perustaitojen oppiminen, mink\u00e4 pit\u00e4isi olla alkeisopetuksen keskeinen sis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n

Toinen merkillinen asia ovat lomat. Meill\u00e4 mentiin suurella touhulla ja riemulla Eurooppaan, mutta huolehdittiin samalla siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme j\u00e4rjestettiin toimimaan aivan toiseen tahtiin.
\nSen sijaan, ett\u00e4 kes\u00e4n kolme kuukautta vietett\u00e4isiin poissa koulun luokista, aloitetaankin koulut jo heti elokuun alussa, juuri samaan aikaan, kun keskisess\u00e4 Euroopassa menn\u00e4\u00e4n kes\u00e4lomalle. Nykyaikaisessa perheess\u00e4 aikuiset j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lasten ehdoilla, ei p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Tuloksena on, ett\u00e4 kun lomailevia eurooppalaisia olisi liikkeell\u00e4, on Suomi jo kiinni. Kes\u00e4n lomasesonki alkaa meill\u00e4 koulujen lomien my\u00f6t\u00e4 joskus kes\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja loppuu elokuun alussa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sesonki kest\u00e4\u00e4 noin kaksi kuukautta ja sen huippu vain kuukauden, hein\u00e4kuun. Tienaapas nyt siin\u00e4 ajassa vuoden tulot.<\/p>\n

Mit\u00e4h\u00e4n korvaamatonta menetett\u00e4isiin, mik\u00e4li palattaisiin vanhaan, pitk\u00e4\u00e4n kes\u00e4lomaan? Silloin voitaisiin syysloma eli entinen perunannostoloma j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois ja ostaa ne perunat kaupasta, kuten 99 prosenttia jo tekeekin.<\/p><\/blockquote>\n

Voitaisiin toki lyhent\u00e4\u00e4 muitakin lomia, mik\u00e4li siihen todella tarvetta on. Kes\u00e4kuukausina koululaisetkin ehtisiv\u00e4t paremmin perehty\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hankkia hieman omaa rahaa.<\/p>\n

On turha sanoa, ett\u00e4 nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 olisi juuri meid\u00e4n oloissamme ainoa oikea ja toimiva. Se on nimenomaan koko yhteiskunnan kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja toimimaton.<\/p>\n

Tilannetta voidaan verrata Ruotsiin, joka on monessa suhteessa ollut mallimaamme. Mik\u00e4, ettei sen esimerkki nyt kelpaa? Ett\u00e4k\u00f6 koulun asioissa se on meist\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4? Valitettavasti niin ei taida olla. Olemme menossa Ruotsin tiet\u00e4, huonompaan suuntaan. Jotakin toimivaa sielt\u00e4kin sent\u00e4\u00e4n saattaa l\u00f6yty\u00e4.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n valtakunnassa erottuivat suomalaiset 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolta l\u00e4htien suurella sivistyneisyydell\u00e4\u00e4n. Lukutaito oli l\u00e4hes jokaisella ja kansakoulua k\u00e4ytiin jo yleisesti, vaikka se ei viel\u00e4 kaikkia tavoittanutkaan. (Kuvaan on k\u00e4ytetty mm. Opetushallituksen aineistoa.) Uskonnollisilla perinteill\u00e4 oli suuri merkitys oppimisvalmiudelle. Luther oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 jokaisen piti kyet\u00e4 itse tutustumaan pyhiin teksteihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rippikoulun kurssi j\u00e4tti liev\u00e4sti sanoen viel\u00e4 aukkoja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3078,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3077"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3077"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3077\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3079,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3077\/revisions\/3079"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}