{"id":2861,"date":"2024-08-18T13:46:41","date_gmt":"2024-08-18T13:46:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2861"},"modified":"2024-08-19T21:23:36","modified_gmt":"2024-08-19T21:23:36","slug":"siiranmaessa-puna-armeija-kohtasi-taipumattoman-tahdon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/08\/18\/siiranmaessa-puna-armeija-kohtasi-taipumattoman-tahdon\/","title":{"rendered":"Siiranm\u00e4ess\u00e4 puna-armeija kohtasi taipumattoman tahdon"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kulunut tasan 100 vuotta 138:n Mannerheim-ristin ritarin, \u00a0Eero Sepp\u00e4sen, syntym\u00e4st\u00e4 18.8.1924. Sepp\u00e4sen kautta voimme muistuttaa mieleen ne tapahtumat ja tilanteet, joissa suomalaiset kohtasivat geopolitiikan realiteetit kaikessa karuudessaan, -selvisimme siit\u00e4kin, mutta se edellytti asennetta.<\/strong><\/p>\n

Sotamies Eero Sepp\u00e4nen<\/strong> nimitettiin hein\u00e4kuussa 1944, -80 vuotta sitten- j\u00e4rjestyksess\u00e4 138:ksi Mannerheim-ristin ritariksi<\/strong>. Sepp\u00e4nen toimi pst-l\u00e4hitorjuntamiehen\u00e4 14.\/JR 49<\/strong>:ss\u00e4.<\/p>\n

Ritariristin my\u00f6nt\u00e4mis-asiakirjassa sanotaan: \u201dYlip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 on p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 4.7.44 nimitt\u00e4nyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi sotamies Eero Sepp\u00e4sen.”<\/p><\/blockquote>\n

Sepp\u00e4sen toimintaa kuvaillaan my\u00f6nt\u00e4misperusteluissa n\u00e4in:<\/p>\n

”Koko y\u00f6n jatkoi iskuryhm\u00e4n taistelu l\u00e4hes kahtakymment\u00e4 6″ tykeill\u00e4\u00e4n ja konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4\u00e4n kiivaasti tulittavaa, toinen toistaan varmistavaa panssarij\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 vastaan. Uhkarohkeasti eteni stm. Sepp\u00e4nen 75 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n vaunuista ja sai tuhotuksi viel\u00e4 yhden Sotkan, mutta haavoittui t\u00e4ll\u00f6in itse k\u00e4teen.”<\/p><\/blockquote>\n

Sotamies Sepp\u00e4sen ritariudella palkittu teko liittyy Siiranm\u00e4en<\/strong> taisteluihin, joilla hankittiin kallista aikaa VKT-linjan<\/strong> miehitt\u00e4miseen vastaanottamaan -ja pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n- ven\u00e4l\u00e4isten suurhy\u00f6kk\u00e4ys. Stalinin<\/strong> puna-armeijalle m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ystavoite ulottui Kymijoelle<\/strong> ja Lappeenrantaan<\/strong>, ja Suomen armeijan taisteluvoima piti kuluttaa Kannaksella<\/strong>. -Tavoite ei siis voinut olla muu, kuin Vuoksen-linjalle<\/strong> keskittyneen Suomen armeijan erist\u00e4minen, ja koko maan haltuunotto.<\/p>\n

Neuvostoliiton vastaus suomalaisten rauhantunnusteluun, kysymykseen rauhanehdoista, sis\u00e4lsikin sanan antautuminen<\/em>.<\/p>\n

Presidentti Risto Ryti<\/strong> ja hallitus olivat etsineet sitke\u00e4sti vaihtoehtoa sodan jatkamiselle Saksan<\/strong> rinnalla. Suomen hallituksen kiinnostus erillisrauhasta oli ilmoitettu Washington<\/strong>iin, -ja sit\u00e4 kautta Moskova<\/strong> oli siit\u00e4 tietoinen. Suomalaisten toive saada l\u00e4nsiliittoutuneilta<\/em><\/strong> takeet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4<\/strong> vastaan -ja tukea Saksaa vastaan- erillisrauhan j\u00e4lkeisess\u00e4 tilanteessa oli kes\u00e4ll\u00e4-44 ollut diplomaattisen viestinvaihdon kysymyksen\u00e4. Suomelle annettu vastaus oli kuitenkin lopulta se, ett\u00e4 Suomi j\u00e4tettiin hoitamaan asiansa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa kahden kesken.<\/p>\n

”Time<\/em>”<\/h2>\n

Presidentti Ryti turvautui t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ”B-suunnitelmaan<\/em>”, allekirjoittamaan ulkoministeri Joachim<\/strong> Ribbentrop<\/strong>in tarjoaman paperin, joka sitten j\u00e4i Suomen presidentin henkil\u00f6kohtaiseksi kirjeeksi Hitler<\/strong>ille. -Saksan ulkoministerille tehtiin selv\u00e4ksi, ettei kirjett\u00e4 vied\u00e4 eduskunnan<\/strong> ratifioitavaksi, mutta laskevan uransa silloisessa vaiheessa\u00a0 Ribbentrop ei piitannut nyansseista. Tutkija Tuomo Polvinen<\/strong> kirjoittaa (v.1964):<\/p>\n

”Yhdysvaltain ja Suomen v\u00e4lisille suhteille Ribbentrop-sopimus osoittautui ylivoimaiseksi koetinkiveksi… -Ja 30.06. 1944 State Department (Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6) katkaisi diplomaattiset suhteet (Suomeen). Sodanjulistusta ei annettu.<\/p>\n

J\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isten (Suomen ulkoministeri) Ramsay<\/strong>lle, (Yhdysvaltain) asiainhoitaja Gullion<\/strong> tiedusteli ulkoministerilt\u00e4, mit\u00e4 Suomi oli voittanut Ribbentrop-sopimuksella. Vastaus kuului ”Time” (aikaa). (Polvinen, sivu 272.)<\/p><\/blockquote>\n

Varmistunut Saksan elintarvike- ja sotilas-apu, ja konkreettisen tuen ilmaantuminen Kannakselle, nostivat suomalaisten sotilaiden taistelutahtoa, jota oli heikent\u00e4nyt l\u00e4pimurto Valkeasaaressa<\/strong>, ja siit\u00e4 alkanut per\u00e4\u00e4ntyminen. ”Suomen armeija taistelee taas<\/em>”, kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa Mannerheim<\/strong>kin.<\/p>\n

Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme Suomen tilannetta ja valintoja 80 vuotta sitten voimme tukeutua julkisiin diplomaattisiin asiakirjoihin, -joiden antama kuva on kovin erilainen ja v\u00e4hemm\u00e4n mustavalkoinen, kuin yleis\u00f6lle usein kerrotaan, mutta tarvitsemme my\u00f6s toisen n\u00e4k\u00f6kulman.<\/p>\n

Se ”Time<\/em>”, jonka presidentti Ryti hankki -omalla nimell\u00e4\u00e4n ja vastuullaan- se piti lunastaa viel\u00e4 toisen kerran: Kent\u00e4ll\u00e4. Suomalaiset sotilaat, lotat ja joskus siviilitkin, lunastivat sen, jopa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 uhrauksella. Juurikin n\u00e4ihin aikoihin sotamies Eero Sepp\u00e4sen palkittu suoritus, ja tulikokeestaan selvi\u00e4minen, tapahtuivat Siiranm\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

”N\u00e4ill\u00e4 teoillaan sotamies Sepp\u00e4nen vaikutti ratkaisevasti etenkin Siiranm\u00e4en puolustustaisteluihin<\/em>”<\/h3>\n

”14.6.44 klo 20,45\u201324,00 v\u00e4lisen\u00e4 aikana tuhosi sotamies Sepp\u00e4nen kolme ja seuraavana aamuna viel\u00e4 kaksi raskasta hy\u00f6kk\u00e4ysvaunua. N\u00e4iss\u00e4 taisteluissa h\u00e4n haavoittui liev\u00e4sti k\u00e4teen ja kylkeen, mutta vammoistaan ja v\u00e4symyksest\u00e4 huolimatta jatkoi h\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tuhoten viel\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yhden vaunun. Joku p\u00e4iv\u00e4 my\u00f6hemmin onnistui h\u00e4nen tuhota viel\u00e4 yhden panssarivaunun. N\u00e4ill\u00e4 teoillaan sotamies Sepp\u00e4nen vaikutti ratkaisevasti etenkin Siiranm\u00e4en puolustustaisteluihin, sill\u00e4 vihollisen panssarivaunut alkoivat karttaa asemiamme j\u00e4\u00e4den kauas niitten eteen.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Suomalaiset selvisiv\u00e4t ”Kannaksen l\u00e4pijuoksusta<\/em>”, pitiv\u00e4t viimeisen puolustusaseman, VKT-linjan, torjuivat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n Ilomantsin korpitaisteluissa, -ja kuluttivat Stalinin ’mahdollisuuksien ikkunan<\/em>’. Rauhanehdot lieveniv\u00e4t, ja syyskuussa 1944 tehtiin aselepo. ’Time<\/em>’ oli k\u00e4ytetty hyvin.<\/p>\n

Kunnia heille, joille kunnia kuuluu, -ja meille heid\u00e4n esimerkkins\u00e4. \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n