{"id":2822,"date":"2024-08-14T10:28:04","date_gmt":"2024-08-14T10:28:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2822"},"modified":"2024-08-14T10:28:05","modified_gmt":"2024-08-14T10:28:05","slug":"timo-vihavainen-uudet-standardit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/08\/14\/timo-vihavainen-uudet-standardit\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Uudet standardit"},"content":{"rendered":"

Kun Neuvostoliitossa oli toisen viisivuotissuunnitelman (1933-1937) aikana likvidoitu riist\u00e4j\u00e4luokat ja lopetettu ihmisen toiseen ihmiseen kohdistama riisto, voitiin todeta sosialistisen yhteiskunnan muuttuneet todellisuudeksi.<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 keskeinen asia huomioitiin vuoden 1936 lopulla hyv\u00e4ksytyss\u00e4 uudessa perustuslaissa, joka oli maailman demokraattisin. Vuosi 1937 oli sosialistisen yhteiskunnan ensimm\u00e4inen vuosi koko maailmassa, uuden yhteiskunnan sis\u00e4\u00e4najo.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ei ole tilaa esitell\u00e4 tarkemmin kaikkea sit\u00e4 uutta, mit\u00e4 Neuvostoliitossa<\/strong> nyt, eli siis vuonna 1937 oli. Jokainen ven\u00e4l\u00e4inen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuon vuoden symbolisen merkityksen. Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 joka tapauksessa oli, ett\u00e4 nyt oli syntynyt uusi sosialistinen neuvostoihminen, joka toimi ja ajatteli uudella tavalla.
\nVanhan yhteiskunnan j\u00e4\u00e4nteet oli nyt sen sijaan lakaistava kokonaan pois ja tuotava niiden tilalle uudet, sosialistiset arvot ja normit, jotka olivat uuden yhteiskunnallisen j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisia. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 olivat kansallisuuksien v\u00e4liset suhteet.<\/p>\n

Ennen sosialismin toteutumista oli my\u00f6s Neuvostoliitossa ollut kansakuntien v\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4. Oli sek\u00e4 paikallista nationalismia ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 suurvaltasovinismia. Asioiden sujumiseksi oli silloin ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ottaa huomioon ihmisten herk\u00e4t tunteet ja kansalliset ennakkoluulot. T\u00e4m\u00e4 ilmeni suoranaisena v\u00e4hemmist\u00f6kansojen suosimisena ven\u00e4l\u00e4isten kustannuksella, korenizatsija<\/em>-politiikkana.
\nNyt, sosialismin toteuduttua sellainen politiikka olisi ollut taantumuksellista ja kaikin tavoin sopimatonta, jopa rikollista. Itse asiassa siit\u00e4 rangaistiinkin nyt my\u00f6s menneiden vuosien osalta takautuasti, vaikka se oli silloin ollut valtion omaa politiikkaa.<\/p>\n

V\u00e4hemmist\u00f6kansojen paikalliselle nationalismille en\u00e4\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n pohjaa sosialismissa<\/em><\/h3>\n

Nyt joka tapauksessa ei v\u00e4hemmist\u00f6kansojen paikalliselle nationalismille en\u00e4\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n pohjaa uudessa yhteiskunnassa, puhumattakaan sellaisen politiikan tarpeellisuudesta. Nyt tuollainen politiikka, joka merkitsi suuren Ven\u00e4j\u00e4n kansan syrjimist\u00e4 ja kansallisuusvihan lietsomista, oli yksinkertaisesti rikos. Yksi pahimmista.<\/p>\n

Uudet standardit koko yhteiskunnassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sangen jyrkill\u00e4 otteilla. Vuoden 1937 arvojen ja normien valvojat eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet leikki\u00e4 ja se tehtiin kansalle tiett\u00e4v\u00e4ksi satojen tuhansien kuolemantuomioiden kautta. Julkinen sana t\u00e4yttyikin nyt uusien normien ylistyksest\u00e4 ja entisten kiroamisesta. Muutos oli nopea ja t\u00e4ydellinen.<\/p>\n

Vanhasta buumerista tuntuu yh\u00e4 useammin silt\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4mme samanlaista uusien normien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamisen aikaa. Se, mik\u00e4 aikoinaan ja viel\u00e4 hetki sitten oli normaalia arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, saatetaan nyt leimata itse asiassa rikollisuudeksi ja oikeusistuimet todella k\u00e4sittelev\u00e4t aivan uudenlaisia, vasta vastik\u00e4\u00e4n maailmaan ilmaantuneita rikoksia ja langettavat niist\u00e4 tuomioita.<\/p><\/blockquote>\n

Luinpa vastik\u00e4\u00e4n arvossapidetyst\u00e4 Suomen Kuvalehdest\u00e4<\/strong> artikkelin, jossa muuan \u00e4iti sangen ankarasti tuomiten kertoi siit\u00e4, millaista kohtelua h\u00e4n itse oli Suomessa saanut tumman ihonsa ja afrikkalaisen nimens\u00e4 takia. T\u00e4lle kohtelulle olivat ominaisia rasismi ja toiseuttaminen, molemmat nyky\u00e4\u00e4n ilmeisesti jonkinlaisia rikollisuuden ilmentymi\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 asiat olivat ilmenneet muun muassa siten, ett\u00e4 hoitaja p\u00e4iv\u00e4kodissa oli silitt\u00e4nyt h\u00e4nen lapsensa p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja huokaissut \u201dIhanat hiukset\u2026 siis aivan ihanat kikkarat\u2026<\/em>\u201d<\/p>\n

Kirjoittajan mielest\u00e4 sana kikkara muistutti sanaa koirankikkare ja h\u00e4n tunsi olonsa \u201dep\u00e4mukavaksi, h\u00e4mmentyneeksi ja n\u00f6yryytettyksi<\/em>\u201d -vaikka se ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut hoitajan tarkoitus\u2026<\/p>\n

Toinen esimerkki samasta asiasta oli afrikkalaisten nimien sekoittaminen toisiinsa. T\u00e4m\u00e4kin oli kunnioituksen puutetta: \u201dIlmeisesti valkoihoiset suomalaiset eiv\u00e4t pysty kohtaamaan edes perustason kunnioittavasti ket\u00e4\u00e4n, jonka nimi ei ole Anna<\/em> tai Pekka<\/em>, paheksuu kirjoittaja.<\/p>\n

Suomalaisuuden n\u00e4keminen neutraalina ja normaalina t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa on\u00a0 suuri ep\u00e4kohta<\/em><\/h3>\n

Se, ett\u00e4 suomalaisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n neutraalina ja normaalina t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa on kirjoittajan mielest\u00e4 suuri ep\u00e4kohta. Jopa ihmisten oletetaan olevan valkoisia, joita monet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole, vaikka viel\u00e4 hiljattain olivat.
\nSuuri ep\u00e4kohta on, ett\u00e4 uusi hallitus on leikannut yhdenvertaisuuskasvatuksen rahoituksesta, eik\u00e4 antirasismi en\u00e4\u00e4 ole varhaiskasvatuksen opettajilla t\u00e4rkeyslistan k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuodatuksen lukenut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaja paheksuu syv\u00e4sti niit\u00e4 suomalaisia, jotka eiv\u00e4t aktiivisesti pyri tai pysty omaksumaan uudenlaisia normeja, Afrikan t\u00e4hti<\/em>-pelin kielt\u00e4misest\u00e4 cowboy ja inkkari-leikkien<\/em> kielt\u00e4miseen. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tuntevansa kateutta ja katkeruutta valkoisia vanhempia kohtaan.<\/p>\n

Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, kuinka paljon artikkelin kirjoittaja itse asiassa on k\u00e4rsinyt sellaisestakin \u201dmikroaggressiosta<\/strong>\u201d kuin lapsensa hiusten kehumisesta. Kadehtiminen ja katkeruus kantasuomalaisia kohtaan on ainakin h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n oikeutettua. Tuon \u201dkantasuomalaiset<\/strong>\u201d- sanan k\u00e4ytt\u00f6 ei sen sijaan ole.<\/p><\/blockquote>\n

Ilmeisen\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on, ett\u00e4 jos ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n erilainen, musta henkil\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa erilaisena, mik\u00e4 tuntuu hankalalta, olisi t\u00e4ss\u00e4 syy muuttaa nimenomaan kaikkien valkoisten suomalaisten (entiset kantasuomalaiset) k\u00e4yt\u00f6s sellaiseksi, ettei uusi v\u00e4hemmist\u00f6 tuntisi oloaan ep\u00e4mukavaksi.<\/p>\n

Onhan t\u00e4m\u00e4 melkoinen vaatimus, jollaista olisi maassamme aiemmin vallinneen normiston mukaan ollut pakko kutsua uskomattomaksi r\u00f6yhkeydeksi. Mill\u00e4 oikeudella t\u00e4nne muuttanut parin prosentin v\u00e4hemmist\u00f6 asettaa vaatimuksia koko maan kantakansallisuudelle?<\/p>\n

Vastauksen tied\u00e4mmekin: se tekee niin siksi, ett\u00e4 Amerikassa<\/strong> sellainen kuuluu asiaan. Siell\u00e4 oletetaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti, ett\u00e4 ns. afroamerikkalaiset ovat siin\u00e4 maassa olleet sorrettu ryhm\u00e4, jonka huosta menestyksest\u00e4 valkoinen enemmist\u00f6 on vastuussa ja my\u00f6s kunniavelassa aiemmin harjoittamastaan sorrosta sorrettujen j\u00e4lkel\u00e4isille.<\/p>\n

Vanha ajattelu on py\u00f6r\u00e4ytetty dialektisesti p\u00e4\u00e4laelleen<\/em><\/h3>\n

Meill\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n vastaavaa ole tietenk\u00e4\u00e4n ollut, mutta t\u00e4ss\u00e4 uudessa kulttuurivallankumouksessa<\/em> on my\u00f6s meid\u00e4n arvojamme ja normejamme haluttu muuttaa aivan samaan amerikkalaiseen muottiin, jossa vanha ajattelu on py\u00f6r\u00e4ytetty dialektisesti p\u00e4\u00e4laelleen, kuten vuonna 1937 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4: oleellinen seikka kaikkien kannalta ovat nyt v\u00e4hemmist\u00f6t ja heid\u00e4n tuntemuksensa, eiv\u00e4t sen sijaan en\u00e4\u00e4 enemmist\u00f6t, jotka aikoinaan olivat demokratioissa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

Immanuel Kant<\/strong> esitti aikoinaan pari p\u00e4\u00e4kysymyst\u00e4, joista toinen oli mit\u00e4 voimme tiet\u00e4\u00e4 ja toinen mit\u00e4 saamme toivoa.<\/p>\n

Nyt olemme tilanteessa, jossa emme voi tiet\u00e4\u00e4 edes sit\u00e4, millaisia k\u00e4rsimyksi\u00e4 uhrip\u00e4\u00e4omalla<\/em><\/strong> ratsastava v\u00e4hemmist\u00f6n edustaja voik\u00e4rsi\u00e4 lapsensa tukan kehumisesta. Asia on omaksuttava ilmoituksella. Ehk\u00e4 tuo asia hyvinkin on niin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 suuren enemmist\u00f6n on sen takia muutettava sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ett\u00e4 ajatteluaan?<\/p>\n

Ent\u00e4 mit\u00e4 saamme toivoa? Voisimmeko toivoa vaikkapa sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4kin edustavat ruikuttajat otettaisiin yhteiskunnassa huomioon vain samalla tavalla kuin vastaavat enemmist\u00f6n edustajat, eli siis ilman mit\u00e4\u00e4n erityiskohtelua?<\/p><\/blockquote>\n

En tied\u00e4 vastauksen perusteluja, mutta ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 kun nyt olemme siirtyneet monokulttuurista monikulttuuriin, on tapahtunut peruuntumaton prosessi, joka on vain hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Sen toivominen, ett\u00e4 multikulturalismin<\/em> ideologiasta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin eroon ei taida uusien normien mukaa n olla edes sallittua.<\/p>\n

Viel\u00e4 pari vuosikymment\u00e4 sitten useampikin johtava eurooppalainen valtiomies totesi multikulturalismin olleen virhe. Se virhe oli kuitenkin peruuntumaton eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 liene mahdollista esitt\u00e4\u00e4 toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 se sittemmin voitaisiin muuksi muuttaa.<\/p>\n

Nyt olemme tilanteessa, jossa toistaiseksi aivan pienetkin v\u00e4hemmist\u00f6t esitt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti vaatimuksiaan enemmist\u00f6n normien muuttamisesta.<\/p>\n

Timo Vihavainen 14.08. 2024<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Neuvostoliitossa oli toisen viisivuotissuunnitelman (1933-1937) aikana likvidoitu riist\u00e4j\u00e4luokat ja lopetettu ihmisen toiseen ihmiseen kohdistama riisto, voitiin todeta sosialistisen yhteiskunnan muuttuneet todellisuudeksi. (Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.) T\u00e4m\u00e4 keskeinen asia huomioitiin vuoden 1936 lopulla hyv\u00e4ksytyss\u00e4 uudessa perustuslaissa, joka oli maailman demokraattisin. Vuosi 1937 oli sosialistisen yhteiskunnan ensimm\u00e4inen vuosi koko maailmassa, uuden yhteiskunnan sis\u00e4\u00e4najo. T\u00e4ss\u00e4 ei ole […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2823,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2822"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2822"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2822\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2824,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2822\/revisions\/2824"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2823"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2822"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2822"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2822"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}