{"id":2785,"date":"2024-08-07T09:34:51","date_gmt":"2024-08-07T09:34:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2785"},"modified":"2024-08-07T09:34:52","modified_gmt":"2024-08-07T09:34:52","slug":"kirja-arvostelu-suomi-maailmansodassa-miten-selvisimme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/08\/07\/kirja-arvostelu-suomi-maailmansodassa-miten-selvisimme\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu: Suomi maailmansodassa, -miten selvisimme"},"content":{"rendered":"

Uutispeili aloittaa mielenkiintoisten kirjojen esittelyn ja arvostelun Timo Vihavaisen analyysilla Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestyneest\u00e4 kirjasta ’Suomen sodat 1939-1945. Selviytyminen maailmansodasta<\/em>’.\u00a0<\/strong><\/p>\n

(Kuval\u00e4hde: Docendo.)<\/p>\n

Pekka Visuri, Pasi Kesseli & Carl-Fredrik Geust. Suomen sodat 1939-1945. Selviytyminen maailmansodasta. Docendo 2024, 544 s.<\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n elefantti<\/h2>\n

Neuvostoliiton<\/strong> romahdettua saatiin tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n paljon uutta arkistomateriaalia aina huipputasoa my\u00f6ten. Jo se on p\u00e4tev\u00e4 syy p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksemme viime sotien kaltaisesta kansakunnan kohtalontarinasta ja kirjoittaa uusi yleisesitys.<\/p>\n

Monessa asiassa tietomme ovat olennaisesti tarkentuneet ja spekulaatioille on yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tilaa. Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 alatason minuuttihistoriaa on my\u00f6s tehnyt sodan arkip\u00e4iv\u00e4n entist\u00e4 tutummaksi. Ymp\u00e4ripy\u00f6reiden fraasien sijasta tied\u00e4mme, millaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 eri yhteiskuntaryhm\u00e4t joutuivat viett\u00e4m\u00e4\u00e4n.
\nKorkeimmalla tasolla koko sota on hahmotettu imperiumien keskin\u00e4iseksi taisteluksi. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa on haluttu piirt\u00e4\u00e4 kokonaiskuvaa n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, jossa Suomella oli oma roolinsa ja jonka ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 asioiden hahmottamista jo ennen taisteluiden puhkeamista.<\/p>\n

T\u00e4llaisina esitet\u00e4\u00e4n kirjan tavoitteet ja monesta ne saattavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 petollisen yksinkertaisilta. My\u00f6s totalitaariset valtiot ovat suuressa peliss\u00e4 pelaajia muden joukossa ja niiden resursseja pyrkiv\u00e4t my\u00f6s muut valtiot kilvan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n, l\u00e4nsiliittoutuneet omalla tavallaan, Neuvostoliitto ja Suomi omallaan.
\nEi totaalisen sodan logiikka sen kummempaa ole. Oleellista siin\u00e4 on pyrkimys omaan menestymiseen keinolla mill\u00e4 tahansa. Pienell\u00e4 valtiolla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ainakin eloonj\u00e4\u00e4misen ja suurvalloilla usein paljon enemm\u00e4n. Imperiumitkin taistelivat paitsi herruudesta, my\u00f6s olemassaolostaan.<\/p>\n

Olen lukenut t\u00e4st\u00e4 kirjasta vasta talvisotaa k\u00e4sittelev\u00e4n osuuden. Ennen kuin aloitan sen ruotimisen, haluan huomauttaa, ett\u00e4 kirjalla on suuria ansioita ja ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvinkin t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n sen teht\u00e4v\u00e4n, jonka se on itselleen asettanut, eli saavutetun lopputuloksen selitt\u00e4misen. Ainakin asia koskee sotilaallisen ja poliittisen kehityksen kuvausta.<\/p>\n

Usein kirjoja moititaan paitsi siit\u00e4, mit\u00e4 ne esitt\u00e4v\u00e4t, my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pois. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 ainesta on sin\u00e4ns\u00e4 loputtomasti ja kohtuullista onkin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vain siihen, mill\u00e4 voidaan aikoinaan katsoa olleen kyllin suuri merkitys.<\/p>\n

Koska jokainen normaali historiateos on jonkinlainen narratiivi, joka muotoutuu sen mukaan, mit\u00e4 asioita siin\u00e4 huomioidaan, tarkoittaa valinta my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ratkaisua, jossa tuo narratiivi syntyy. Sota n\u00e4kyy, tuntuu ja haisee eri tavoin riippuen siit\u00e4, miten sit\u00e4 p\u00f6yhit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sodan historia on aloitettava jo ennen sen syttymist\u00e4, kuten kirjassa todetaan. Talvisodan ohella sit\u00e4 edelsiv\u00e4t Neuvostoliiton sotilaalliset operaatiot sek\u00e4 Puolassa<\/strong>, ett\u00e4 paljon suuremmat taistelut japanilaisia vastaan Siperiassa<\/strong> (Hasanin j\u00e4rvell\u00e4 ja Halhin Golissa).<\/p>\n

Aivan sodan edell\u00e4 Neuvostoliiton julistettiin my\u00f6s siirtyneen sosialistiseen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n<\/em>, mik\u00e4 muutti koko kansalaisten psyykkist\u00e4 ja jopa fyysist\u00e4kin olemusta Uusi sosialistinen ihminen ylsi joukkomitassa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin sankaritekoihin, jotka ennen olisivat olleet mahdottomia, kertoi propaganda p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

’Propaganda vatkasi my\u00f6s herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 loistavan,<\/em> voittamattoman puna-armeijan mahtia’<\/em><\/h3>\n

Propaganda vatkasi my\u00f6s herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 loistavan, voittamattoman puna-armeijan mahtia ja uusia aseita. Tuleva sota k\u00e4yt\u00e4isiin vihollisen alueella ja voitettaisiin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 verell\u00e4. Sosialismi edusti paitsi rajatonta riemua my\u00f6s sellaista kyky\u00e4, jota ihmiskunta ei koskaan ollut n\u00e4hnyt (vrt. Vihavainen: Haun huomenna on sitten sota tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com<\/a>).<\/p>\n

Juuri ennen sotaa oli my\u00f6s ollut niin sanotun suuren terrorin<\/em><\/strong> aika, johon paitsi armeijan upseeriston desimointia, liittyi raja-alueiden v\u00e4hemmist\u00f6jen kansanmurha. Kymmentuhannen suomalaisen tappamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s koko suomen kielen k\u00e4ytt\u00f6 lakkautettiin. Kokonaisten kansojen siirroista tuli arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Muuan keskeisen t\u00e4rke\u00e4 sotaa edelt\u00e4v\u00e4n historian elementti oli my\u00f6s Suomen vuoden 1918 sota<\/strong>, jonka muisto oli yh\u00e4 tuoreena ihmisten mieless\u00e4. Sen voitiin arvioida pit\u00e4v\u00e4n yh\u00e4 hengiss\u00e4 toisaalta kostonhalua ja revanssihenke\u00e4 ja toisaalta pelkoa ankarasta tilityksest\u00e4, joka sen j\u00e4lkeen odottaisi.<\/p>\n

Asian merkityst\u00e4 ei kannata v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 Suomessa elintaso oli noussut ja entiset punaiset integroituneet uuteen yhteiskuntaan. Talvisota aloitetiin molemmin puolin julistamalla, ett\u00e4 vuoden 1918 sota viet\u00e4isiin nyt loppuun. N\u00e4in teki SKP<\/strong> julistuksessaan ja samalla tavalla vastasi Mannerheim<\/strong> omassaan.<\/p>\n

Mannerheimin viittausta vuoteen 1918 on syyst\u00e4kin pidetty harkitsemattomana. H\u00e4n ei kuitenkaan ollut asiassa aloitteentekij\u00e4. Kuusisen<\/strong> kaltaiset tappamatta j\u00e4\u00e4neet vuoden 1918 punaisten johtajat, joita yh\u00e4 muutamia l\u00f6ytyi, olivat ensimm\u00e4isin\u00e4 asialla.<\/p><\/blockquote>\n

Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti SKP:n julistuksessa (ks. Vihavainen: Haun skp tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com<\/a>) ) rehvasteltiin sill\u00e4, ett\u00e4 kun Ven\u00e4j\u00e4 vuonna 1918 oli ollut heikkouden tilassa ja Suomen vallankumous siksi kukistunut, oli Neuvostoliitto nyt kaikkein vahvin mahti maailmassa ja vallankumouksen voitto oli varma.<\/p>\n

Kuusisen hallitus oli Suomen uudelle, Neuvostoliiton sanelemalle historialliselle kehitysaiheelle luotu elin<\/em><\/h3>\n

Kuusisen hallitus ei ollut mik\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 propagandainstituutio, vaikka sen nimitt\u00e4minen my\u00f6s varjohallitukseksi tai nukkehallitukseksi osuisi harhaan. Kyseess\u00e4 oli Suomen uudelle, Neuvostoliiton sanelemalle historialliselle kehitysaiheelle luotu elin, joka toimi koko skenaarion napana.<\/p>\n

Neuvostoliitto solmi sopimuksen Kuusisen hallituksen kanssa eik\u00e4 siis en\u00e4\u00e4 tunnustanut Helsingin hallitusta, jonka v\u00e4itettiinkin h\u00e4ipyneen tuntemattomaan paikkaan, kunnes osoittautui, ett\u00e4 se oli yh\u00e4 olemassa. Rauhan solmiminen Neuvostoliiton kanssa ei nyt kuitenkaan ollut vain vaikeata, kuten kirjassa esitet\u00e4\u00e4n, vaan mahdotonta.<\/p>\n

Toki, kuten sanotaan, kovassa paikasa koiraskin poikii ja sellainenhan Stalinillekin sitten tuli.<\/p>\n

Kuusisen hallitukselle ei luvattu alueita It\u00e4-Karjalasta<\/strong>, vaan lahjoitettiin ne. Kyseess\u00e4 oli valtiosopimus<\/em>, joka tuli voimaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, joskin sen ratifiointi tapahtuisi my\u00f6hemmin ja mahdollisimman pian Helsingiss\u00e4<\/strong>, kuten sopimustekstiss\u00e4 todettiin.<\/p>\n

Puna-armeijan rooli oli sopimuksen j\u00e4lkeen auttajan<\/em> rooli eik\u00e4 suinkaan aggressorin. Kyseess\u00e4 ei ollut taistelu mit\u00e4\u00e4n valtiota vastaan, vaan er\u00e4\u00e4n valtion uuden, demokraattisen hallituksen<\/em> puolesta.
\nAluelahjoitus oli siis tapahtunut tosiasia ja uusi Suur-Suomi<\/em> k\u00e4sitti koko It\u00e4-Karjalan varsinaisesti karjalaisen osan, mukaan lukien Uhtua<\/strong> ja Aunus<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 aluej\u00e4rjestely toteutti Suomen ja Karjalan kansojen vuosisatasen unelman ja oli luonnollisesti my\u00f6s oikeutettu, kuten nyt Neuvostoliito koko arvovallalla todettiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n maailmanhistoriallisen uutuuden (aluelahjoitus) voitiin laskea k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4n my\u00f6s porvarillisia piirej\u00e4 Kuusisen hallituksen puolelle. Toivottoman taistelun sijaan oli tarjolla suuren kansallisen laajenemisohjelman toteutus.<\/p><\/blockquote>\n

Tarjolla oli kosto vuoden 1918 hirmut\u00f6ist\u00e4<\/em><\/h3>\n

Tarjolla oli my\u00f6s kosto vuoden 1918 hirmut\u00f6ist\u00e4, jota ei unohdettu ottaa esille. Suomi tosin s\u00e4ilyi sopimuksen mukaan suvereenina valtiona, joka itse valitsisi uuden hallituksen mahdollisimman demokraattiselta pohjalta. Sen liitt\u00e4minen Neuvostoliittoon ei ollut p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 viel\u00e4. Jokainen kuitenkin k\u00e4sitti, ett\u00e4 jokaisella p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli oma agendansa.<\/p>\n

Miten vuoden 1918 lahtarien<\/em> rankaiseminen olisi tapahtunut, ja keit\u00e4 se olisi koskenut? Periaatteet olisivat tietenkin olleet aikakauden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaiset ja Puolan ja Baltian maiden<\/strong> esimerkist\u00e4 tied\u00e4mme, millaiset.<\/p>\n

Vastarintaliike erityisesti suojeluskuntalaisten<\/strong> organisoimana olisi varmasti noussut ainakin liettualaiselle tasolle ja puna-armeijan virka-apu olisi ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Niinp\u00e4 rintamalla voitiin valita suorana seisomisen ja Suomen Demokraattisessa Tasavallassa<\/em> tapahtuvan, niskalaukausta helpottavan polvistumisen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tulevaisuudestahan ei kukaan Neuvostoliitossakaan voinut mit\u00e4\u00e4n varmaa sanoa, lukuun ottamatta nyt sit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppaan oli juuri syntynyt uusi sosialistista tyyppi\u00e4 oleva itsen\u00e4inen valtio, jonka lyhyt historiakin voitiin jo lukea joistakin hakuteoksista.<\/p>\n

Suomen uusia rajoja hehkutettiin valtavalla kampanjalla, muun muassa Pravda<\/strong>n monimiljoonaisessa painoksessa kokonaisen sivun kartalla. Kuusisen hallituksen tukijoita l\u00f6ytyi kautta maailman, aina Tanskaa<\/strong>, Ruotsia<\/strong> ja Englantia<\/strong> my\u00f6ten, Amerikasta<\/strong> puhumatta ja he olivat hyvin \u00e4\u00e4nekk\u00e4it\u00e4 pyh\u00e4ll\u00e4 asiallaan Suomen kansan puolesta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjassa uskotaan, ett\u00e4 Stalinille oli sitten helppoa luopua Kuusisesta, josta ennen pitk\u00e4\u00e4 tuli taakka koko Neuvostoliiton uskottavuudelle. Uskokoon ken tahtoo. Kuusisesta luopuminen ja h\u00e4nen kanssaan solmitun valtiosopimuksen hylk\u00e4\u00e4minen oli hirvitt\u00e4v\u00e4 nolaus Stalinille ja luultavasti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suurin.<\/p><\/blockquote>\n

Tapahtuneen maskeeraamiseksi h\u00e4nen piti sitten v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti perustaa uusi, muiden kanssa \u201dtasa-arvoinen<\/em>\u201d Karjalais-Suomalainen Sosialistien Neuvostotasavalta<\/strong>, eli muuttaa koko Neuvostoliiton koostumusta sen vaakunaa my\u00f6ten, vaikka uusien alueiden liitt\u00e4minen ei mitenk\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4nyt perustuslaissa annettuja neuvostotasavallan kriteerej\u00e4. My\u00f6s suomen kielen yl\u00f6snousemus ja tappamatta j\u00e4\u00e4neiden uskollisten kommunstien sijoittamien sen johtoon olivat pakollisia teht\u00e4vi\u00e4. (vt. Vihavainen: Haun karjalais-suomalainen tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com<\/a>).<\/p>\n

En nyt viivy pitemp\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 teemassa, mutta totean, ettei n\u00e4in keskeist\u00e4 asiaa maamme ja sen Ven\u00e4j\u00e4n-suhteiden historiassa ei kerta kaikkiaan saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois yleisesityksest\u00e4, jonka tarkoituksena on auttaa lukijaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n viime sotien todellisuutta.<\/p>\n

Kirjoittajat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yksinkertaisesti luottaneen Stephen Kotkin<\/strong>iin, joka ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 on perusteellisesti kaivellut Stalinin vaiheita. Talvisodan kohdalla h\u00e4n valitettavasti kuitenkin on j\u00e4\u00e4nyt Suomen kannalta vain ulkopuoliseksi maallikoksi, jolle asioiden merkitys ei ole lainkaan auennut.<\/p>\n

Olen lukenut kirjaa vasta v\u00e4lirauhaan saakka ja siihen on syyt\u00e4 viel\u00e4 palata, joten kokonaisarvio tulee my\u00f6hemmin. Toivon, ettei t\u00e4m\u00e4 kritiikki loukkaa kirjoittajia, jotka tied\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 alallaan p\u00e4teviksi ja tunnollisiksi.<\/p>\n

Joskus vain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sattuvan, ett\u00e4 kun kohdistetaan katse lopputulokseen (Suomen selviytyminen) saattavat aikoinaan oleellisetkin asiat j\u00e4\u00e4d\u00e4 jopa huomaamatta.
\nAmicus Plato, magis amica veritas.<\/em><\/p>\n

Toiseen sotaan<\/h2>\n

Niin sanottu jatkosota<\/em> oli itse asiassa vain talvisodan jatkoa ja Suomenkin sota-ajan voidaan katsoa jatkuneen vuodesta 1939 vuoteen 1945, kuten t\u00e4m\u00e4nkin kirjan tekij\u00e4t toteavat.<\/p>\n

Jo Moskovan rauhaa<\/strong> solmittaessa Risto Ryti<\/strong> oli sanonut, ett\u00e4 t\u00e4llainen rauha voi olla vain v\u00e4lirauha. Suursotahan p\u00e4\u00e4ttyisi viel\u00e4 kerran ja rauhankongressissa piirrett\u00e4isiin uudet rajat, ajatteli kai jokainen.<\/p>\n

Rauha oli eritt\u00e4in ankara. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, jotka suuresti ylittiv\u00e4t syksyll\u00e4 vaaditut alueluovutukset, motivoi Molotov<\/strong> rauhan johdosta pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa sill\u00e4, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun paljon verta oli vuotanut \u201dilman meid\u00e4n syyt\u00e4mme<\/em>\u201d, ei tietenk\u00e4\u00e4n voitu palata syksyll\u00e4 ilmoitettuihin vaatimuksiin.<\/p>\n

Bol\u0161evistisen logiikan mukaan syyp\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaan oli se, joka kehtasi asettua historian etenev\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 vastaan<\/em><\/h3>\n

Eih\u00e4n neuvostojohto tosiaankaan ollut tavoitellut sotaa, jossa sille koituisi pitk\u00e4lti yli sadan tuhannen miehen tappiot pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaatuneina. Bol\u0161evistisen logiikan mukaan syyp\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaan oli yleens\u00e4kin aina se, joka kehtasi asettua historian etenev\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Suurvallat eiv\u00e4t olleet tottuneet siihen, ett\u00e4 niit\u00e4 vastustettiin, joten Suomen syyllisyys oli sit\u00e4kin r\u00e4ike\u00e4mpi. Toki Molotov mainitsi, ettei Suomesta ollut tarkoitus tehd\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 Baltian (It\u00e4meren piirin) maata, joten sille palautettiin Petsamo<\/strong>. Kaiken kaikkiaan uudet rajat tarjosivat h\u00e4nen vakuutuksensa mukaan hyv\u00e4n pohjan yst\u00e4v\u00e4llisille naapurisuhteille.<\/p>\n

Ainakin ne tarjosivat varsin t\u00e4ydellist\u00e4 riippuvuutta Neuvostoliitosta, mik\u00e4li ei sitten haluttu turvautua Saksaan<\/strong>. Sen j\u00e4lkeen, kun Saksa oli heti talvisodan j\u00e4lkeen valloittanut Tanskan<\/strong> ja Norjan<\/strong>, oli Suomi lukittu It\u00e4meren piiriin, jossa vain joku suurvalta tai molemmat yhdess\u00e4 saattoivat pelastaa sen n\u00e4lk\u00e4kuolemalta ja taloudelliselta katastrofilta.<\/p>\n

Kuten kirja kertoo, Suomi menetti toistakymment\u00e4 prosenttia peltoalastaan ja sai el\u00e4tett\u00e4v\u00e4kseen 12 prosenttia siirtov\u00e4ke\u00e4, joka oli aiemmin el\u00e4tt\u00e4nyt itsens\u00e4 luovutetun alueen maatiloilla. Sit\u00e4 paitsi tuontilannoitteiden saanti, jonka merkitys sadolle oli suuri, oli nyt suurvalloista riippuvaista.
\nLuovutettujen alueiden merkitys Suomen taloudelle oli hyvin suuri ja se oli suuri my\u00f6s niiden uusille omistajille. Leningradin<\/strong> ja sen alueen s\u00e4hk\u00f6tilanne parani niiden ansiosta olennaisesti ja samoin muun muassa r\u00e4j\u00e4hteisiin (pyroksyliini, ruuti) tarvitun selluloosan saatavuus.<\/p>\n

Suurvaltojen mielisuosion hankkimista pyrittiin Suomessa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa perustamalla yhdistys nimelt\u00e4 It\u00e4meren piiri<\/strong>, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa alueen suurvaltojen eli Saksan ja Neuvostoliiton oloista.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys ei liene, ett\u00e4 nimenomaan suhteita Saksaan haluttiin vahvistaa, vaikka t\u00e4m\u00e4 aluksi oli siihen aivan haluton.<\/p>\n

Suhtautuminen sen sijaan siihen maahan, joka totaaliseen valheeseen perustuvan hy\u00f6kk\u00e4yksen avulla oli aiheuttanut yli kahdenkymmenen tuhannen nuoren miehen kuoleman ja tuhansien vammautumisen, tuhonnut pommituksilla rauhallisten kansalaisten asuntoja ja ampunut konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 siviilej\u00e4, ei kaiketi voinut olla erityisen yst\u00e4v\u00e4llinen.<\/p>\n

Neuvostoliiton ep\u00e4iltiin aikovan tehd\u00e4 Suomessa saman, mink\u00e4 se oli tehnyt Baltiassa<\/em><\/h3>\n

Neuvostoliiton ep\u00e4iltiin aikovan tehd\u00e4 Suomessa saman, mink\u00e4 se oli tehnyt Baltiassa. Juuri n\u00e4in asia olikin. Itse asiassa Molotov esitti asian t\u00e4sm\u00e4lleen n\u00e4in kohdatessaan Hitlerin<\/strong> marraskuussa 1940.
\nJostakin syyst\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja vaikenee kyseisest\u00e4 sananvaihdosta ja esitt\u00e4\u00e4 sen sijasta, ett\u00e4 saksalaiset v\u00e4\u00e4risteliv\u00e4t suomalaisille Molotovin puheita ja ett\u00e4 itse asiassa Hitler oli jo kertaalleen luovuttanut Suomen Saksalle.<\/p>\n

Tuo luovuttaminen tapahtui kuitenkin vain puheen tasolla, eik\u00e4 pid\u00e4 erehty\u00e4 luulemaan, ett\u00e4 diktaattorien puheita olisi ollut uskottava. Tuskin he itsek\u00e4\u00e4n niin kuvittelivat, mutta jotakinhan sit\u00e4 piti sanoa, kun suoraan kysyttiin.<\/p>\n

Hitler puhui, mit\u00e4 puhui, mutta teki mit\u00e4 teki aivan siit\u00e4 riippumatta. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Stalin oli samanlainen. Ei Saksa suinkaan vienyt lupauksensa mukaan joukkojaan pois Suomesta, vaan p\u00e4in vastoi toi niit\u00e4 sinne lis\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4ss\u00e4 teoksessa kuvataan ansiokkaasti sotilaalliselta kannalta sit\u00e4 tilannetta, jossa suomalaiset joutuivat kynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiv\u00e4\u00e4ri sel\u00e4ss\u00e4, kuten sanottiin, muta valitettavasti j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pohtimatta maan selviytymisen reunaehtoja.<\/p>\n

Mitk\u00e4 olivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 ja mit\u00e4 vaihtoehtoja oli sen j\u00e4lkeen, kun Saksa oli vallannut Tanskan ja Norjan? T\u00e4t\u00e4 olisi ainakin ollut syyt\u00e4 kysy\u00e4.<\/p>\n

Vaihtoehdot olivat v\u00e4hiss\u00e4, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ollut mieluinen. Suomen ja Saksan suhteet olivat maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana olleet useinkin aika j\u00e4nnitteiset ja Hitler henkil\u00f6kohtaisesti oli loukkaantunut suomalaisen lehdist\u00f6n kirjoittelusta. Taloudelliset ristiriidat olivat aidosti merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Talvisodan aikana Neuvostoliiton kanssa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liittoutunut Saksa sai osakseen suomalaisten avoimen vihan ja kun helmikuun suurhy\u00f6kk\u00e4ys Kannaksella edistyi, v\u00e4itti sitke\u00e4 huhu saksalaisten olevan nyt siell\u00e4 auttamassa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Jo edell\u00e4 mainittu It\u00e4meren piiri<\/em> otti teht\u00e4v\u00e4kseen saksalaisvastaisen mielialan liennytt\u00e4misen ja sellaista kehityst\u00e4 jo vuonna 1940 todella tapahtui, kuten l\u00e4hettil\u00e4s Bl\u00fccher<\/strong> t\u00e4m\u00e4nkin kirjan mukaan totesi.
\nT\u00e4h\u00e4n voidaan lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 oli l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 matalalta tasolta. Saksan ihailuakin punamullan Suomesta toki l\u00f6ytyi, mutta jopa IKL<\/strong> oli joutunut vuonna 1939 tunnustamaan Hitlerin r\u00f6yhke\u00e4n politiikan ansaitsevan kritiikki\u00e4. Muiden puolueiden lehdet olivat olleet sit\u00e4kin suorasanaisempia.<\/p>\n

Nyt, talvisodan j\u00e4lkeen, oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa vaihtoehdot olivat v\u00e4hiss\u00e4: joko suurimittaisen suomalaisten kansanmurhan suorittanut ja Suomen v\u00e4kivalloin silponut Neuvostoliitto tai sitten Saksa, joka ainakin oli paljon kauempana.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi Saksan sotilaallinen ylivoimaisuus \u201dmeille tuttuun<\/em>\u201d (presidentti Ryti ilmaus puheessa jatkosodan alkaessa) puna-armeijaan verrattuna oli koko maailman silmiss\u00e4 selvi\u00f6.<\/p>\n

Suomi noudatti niin sanottua periaatepolitiikkaa<\/em>\u00a0talvisodan alkamiseen saakka<\/h3>\n

Suomi oli noudattanut niin sanottua periaatepolitiikkaa<\/em> viel\u00e4 aivan talvisodan alkamiseen saakka. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen rajulla tavalla se oli saanut oppia, ettei se toimi. Nyt oli reaalipolitiikan<\/em> aika. Kuten nyt j\u00e4lkik\u00e4teen tied\u00e4mme, sek\u00e4\u00e4n ei toiminut. Mik\u00e4 aikanaan tuntui itsest\u00e4\u00e4nselvyydelt\u00e4, ei ollutkaan reaalista.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4ti niin SKP:n syksyll\u00e4 1939 julistamaan uskoon puna-armeijan mahdista ja sen roolista Suomen uudessa \u201dvallankumouksessa\u201d, kuin Suomen presidentin vuonna 1941 julistamaan uskoon Saksan armeijan mahdista.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelty teos kirjaa kiitett\u00e4v\u00e4sti sen kehityksen, mik\u00e4 tapahtui sotilaallisella alalla. Sodatkin ovat kuitenkin vain politiikkaa tiettyjen keinojen avulla ja niiden ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on aina huomioitava politiikan muutkin perustekij\u00e4t.<\/p>\n

Suomi joutui nyt tekem\u00e4\u00e4n valinnan vastoin tahtoaan, mutta samanlaisessa tilanteessahan olivat omalla tavallaan olleet my\u00f6s suurvallat, vaikka niill\u00e4 toki li suurempi liikkumavara: Neuvostoliitto oli liittoutunut Saksan kanssa ja kun tilaisuus tuli, liittoutui USA Neuvostoliiton kanssa.<\/p>\n

Suomen valinta vuonna 1941 on asia, joka olisi ansainnut tulla laajemmin perustelluksi t\u00e4ss\u00e4kin kirjassa.<\/p>\n

Niinh\u00e4n se sota meni<\/h2>\n

Kirjan kirjoittajat kysyv\u00e4t sen alussa, miksi se on tehty ja mit\u00e4 uutta siin\u00e4 on. Vastaus on ajanmukaisen kokonaisesityksen tarve, tavoitteena tiivis poliittisen- ja sotahistorian yleisesitys, joka antaa pohjaa yksityiskohtaisemmalle opiskelulle ja tutkimiselle. Kirja liittyykin Sodan ja rauhan keskus Muistin<\/em> hallinnoimaan oppimateriaaliprojektiin ja on siis avoin kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n

Sotien historia on toki jo tarkoin ja tunnollisesti arkistoista pengottu, mutta historian luonteeseen kuuluu, ett\u00e4 se koko ajan el\u00e4\u00e4 ja tarkentuu. Toinen asia on sitten se, ett\u00e4 suuri yleis\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sen erilaisina meemein\u00e4, joihin usein latautuu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuria intohimoja.<\/p>\n

Luultavasti t\u00e4ss\u00e4 enimm\u00e4kseen latentissa, mutta kiivaassa erimielisyydess\u00e4 on muuan Suomen sotahistorian erikoisuus. Eri mielt\u00e4 Suomen herrojen kanssa haluttaisiin olla, vaikka ei oikein tiedet\u00e4, mist\u00e4 l\u00f6ytyisi hyv\u00e4t perustelut.<\/p>\n

Kirja perustuu siis itse asiassa valtavalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle tutkimuksia, joihin se sin\u00e4ns\u00e4 tuo vain v\u00e4h\u00e4n uutta. Perusasiat pysyv\u00e4t sellaisina kuin ne ovat eik\u00e4 muuta varmasti voisikaan olettaa. Toki aina silloin t\u00e4ll\u00f6in on kirjassa kiinnostavia detaljeja, jotka olisivat tietyiss\u00e4 oloissa saattaneet muuttaa sodan kulun.<\/p>\n

Yksi sellainen on suunniteltu, jo k\u00e4sketty ja jopa aloitettu operaatio Viipurin suurpommitus<\/em> kes\u00e4ll\u00e4 1944, joka olisi saattanut tehd\u00e4 mahdottomaksi suuret joukkojen siirrot It\u00e4-Karjalasta. Huono lentos\u00e4\u00e4 pakotti peruuttamaan valtavan keskityksen eik\u00e4 siihen en\u00e4\u00e4 sittemmin ollut resursseja.<\/p>\n

Miksi ja miten Suomi selviytyi<\/em><\/h3>\n

Kun etsit\u00e4\u00e4n vastausta siihen, miksi ja miten Suomi selviytyi, saadaan vanhat, tutut vastaukset. Yksi niist\u00e4 on torjuntavoitto<\/em>. Sivumennen sanoen, jo englantilaiset tiedottivat Suomesta syksyll\u00e4 1944 v\u00e4lirauhan j\u00e4lkeen, ett\u00e4 maassa, jossa mahtoi olla hyvin v\u00e4h\u00e4n aihetta juhlia itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4, puhuttiinkin jostakin torjuntavoitosta.<\/p>\n

Toki oli mist\u00e4 puhua. Kuten kirjassa todetaan (s. 394) Viipurin<\/strong> menetyksen j\u00e4lkeen jokainen tiesi, ett\u00e4 nyt taistellaan Suomen itsen\u00e4isyydest\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 onnistui Viipurin takana. Talin-Ihantalan<\/strong> taistelu p\u00e4\u00e4ttyi suomalaisten torjuntavoittoon (s. 399).<\/p>\n

Mutta suurvallan resurssit olivat nyt valtavat, eik\u00e4 vaara p\u00e4\u00e4ttynyt siihen. My\u00f6s Aunuksen kannaksella<\/strong> ja Ilomantsissa<\/strong> oli vakavat paikat ja suomalaistenkin tykist\u00f6keskitykset olivat valtavia.<\/p>\n

’Tiikerill\u00e4 ratsastavan on tunnetusti vaarallista hyp\u00e4t\u00e4 maahan’<\/em><\/h3>\n

Poliittisesti maa oli hankalassa v\u00e4lik\u00e4dess\u00e4, kun puolustuksen tukijalka Saksa oli h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sodan, mik\u00e4 tiedettiin. Tiikerill\u00e4 ratsastavan on tunnetusti vaarallista hyp\u00e4t\u00e4 maahan ja sama ongelma oli Suomellakin. Saksa oli osoittautunut h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi sen hyl\u00e4nneit\u00e4 liittolaisia kohtaan. Sit\u00e4 paitsi aselevon ehtona vaadittiin antautumista.<\/p>\n

Demokraattisessa maassa, jollainen Suomi yh\u00e4 oli, merkitsi paljon my\u00f6s eduskunnan kanta, eik\u00e4 se hevin suostunut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueluovutusten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n

Tunnettu Rytin<\/strong> omissa nimiss\u00e4\u00e4n tekem\u00e4 sitoumus taistelun jatkamisesta Saksan kanssa on usein leimattu tarpeettomaksi ja sit\u00e4 on my\u00f6s nimitetty sopimukseksi, ik\u00e4\u00e4n kuin kyseess\u00e4 olisi valtiosopimus, kuten Saksan ulkoministeri Ribbentrop<\/strong> kuvitteli. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n hyvin se tilanne, joka pakotti tuohon toimeen, joka oli jo v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vied\u00e4 Suomen Yhdysvaltojenkin<\/strong> viholliseksi.<\/p>\n

Voidaan arvioida, ett\u00e4 Rytin kirjeell\u00e4 v\u00e4ltettiin poliittisesti ep\u00e4vakaan tilanteen syntymien ja v\u00e4hennettiin my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin sotilastappioita. Se varmisti jo noudatetun sotilaallisen yhteisty\u00f6n jatkumisen h\u00e4iri\u00f6itt\u00e4, eik\u00e4 siis merkinnyt uutta ulkopolitiikan linjausta tai muuten ratkaisevaa muutosta vallinneeseen tilanteeseen\u2026 (s 391).<\/p><\/blockquote>\n

Suomi selvisi sodasta raskain sotilastappioin, vaikka kokonaistappioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, 2,5 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4, onkin kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa alhainen. Se selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 siviiliuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hyvin pieni.
\nMiehitetyiss\u00e4 ja taistelukent\u00e4ksi joutuneissa maissa se oli aina Suomeen verrattuna moninkertainen ja suomalaista sotilaspukuun puettua nuorisoa on syyt\u00e4 mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin kiitt\u00e4\u00e4 selustan pelastamisesta ja pit\u00e4\u00e4 noiden sotien sijaisk\u00e4rsij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Onko kirjassa sitten sankaria? Itse asiassa koko kysymys on hieman outo kirjan luonteen huomioiden, mutta lukijalle nousee kyll\u00e4 Mannerheim sodan eri vaiheissa hahmoksi, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikki muut varjoonsa. Mannerheimiahan on vuosikymmenet kiivaasti arvosteltu milloin mist\u00e4kin ja ehk\u00e4 kaikkein eniten Kannaksen puolustusvalmiuden laiminly\u00f6nnist\u00e4 vuonna 1944.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi on viitattu h\u00e4nen johtamistapansa vanhanaikaisuuteen ja tehottomuuteen ja jopa siihen, ett\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 oli j\u00e4\u00e4nyt yleisesikuntaupseerin koulutus saamatta. Suurmiehen laakerit on haluttu repi\u00e4 useamman kuin yhden tahon toimesta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjassa t\u00e4rkeimm\u00e4ksi moitteeksi Mannerheimia vastaan j\u00e4\u00e4 kehno johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4. Kannaksen laiminly\u00f6nti\u00e4kin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n huomattavan pitk\u00e4lle, vaikka lukija toki ihmettelee, miksi Aunuksen kannasta oli niinkin paljon priorisoitu. Suuri virheh\u00e4n se oli.<\/p>\n

Miksi Suomi sitten selviytyi ja sai erikoiskohtelun verrattuna kaikkiin muihin Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4lialueen maihin?<\/p>\n

Kirja esitt\u00e4\u00e4 seuraavat tekij\u00e4t:<\/p>\n

    \n
  • Torjuntataistelut 1944 pys\u00e4yttiv\u00e4t puna-armeijan y\u00f6kk\u00e4yksen, mik\u00e4 oli ehdoton edellytys rauhaan p\u00e4\u00e4semiseksi siedett\u00e4vill\u00e4 ehdoilla.<\/li>\n
  • Suomi j\u00e4i sivuun painopistealueilta.<\/li>\n
  • Neuvostoliitto tarvitsi kipe\u00e4sti sotakorvauksia, joita Suomi pystyi toimittamaan riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti.<\/li>\n
  • Suomen sis\u00e4poliittinen tilanne vakautui verraten pian.<\/li>\n
  • Suomen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6 kesti kriisiaikojen paineet ilman mullistuksia.<\/li>\n<\/ul>\n

    Suomalainen sosialidemokratia varjeli maata kommunismilta<\/em><\/h3>\n

    Suomalaisen yhteiskunnan luonne muuttui my\u00f6s sotakokemuksen my\u00f6t\u00e4. Sosiaalipolitiikalla<\/strong> tuli olemaan keskeinen rooli, todetaan kirjassa. T\u00e4ss\u00e4 voisi erityisesti mainita sen, miten suomalaisesta sosialidemokratiasta tuli se keskeinen tekij\u00e4, joka varjeli maata kommunismilta.<\/p>\n

    Rikollisen kansalaissodan aloittamisen j\u00e4lkeen puolue oli nyt luonut nahkansa ja esiintyi tehokkaasti demokratian puolustajan roolissa vaikeissakin tilanteissa.<\/p><\/blockquote>\n

    Muut maat, jotka taistelivat Saksan rinnalla, joutuivat miehitetyiksi ja niiss\u00e4 syntyi vastarintaliike, jonka johtoon kommunistit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t. Suomessa t\u00e4m\u00e4 ei toteutunut ja suuri osa rintamiehist\u00e4 sai It\u00e4-Karjalassa rokotuksen kommunismia vastaan n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n omin silmin, milt\u00e4 ylistetty uusi yhteiskunta n\u00e4ytti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

    Mutta t\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 kuulu tuon kirjan aihepiiriin.<\/p>\n

    Lyhyesti sanoen t\u00e4m\u00e4 kirja on ajanmukainen yleisesitys, jonka lukemista voi kaikille suositella. Kritisoitavaa riitt\u00e4\u00e4, kuten luonnollista on, mutta olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 jo periaatteessa t\u00e4m\u00e4 projekti on kritiikille avoin ja toivottaa asiallisen kritiikin tervetulleeksi, kuten hyv\u00e4\u00e4n tieteelliseen tapaan kuuluu.<\/p>\n

    Timo Vihavainen\u00a0 07.08. 2024<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Uutispeili aloittaa mielenkiintoisten kirjojen esittelyn ja arvostelun Timo Vihavaisen analyysilla Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin t\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestyneest\u00e4 kirjasta ’Suomen sodat 1939-1945. Selviytyminen maailmansodasta’.\u00a0 (Kuval\u00e4hde: Docendo.) Pekka Visuri, Pasi Kesseli & Carl-Fredrik Geust. Suomen sodat 1939-1945. Selviytyminen maailmansodasta. Docendo 2024, 544 s. N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n elefantti Neuvostoliiton romahdettua saatiin tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n paljon uutta arkistomateriaalia aina […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2786,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2785"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2785"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2787,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2785\/revisions\/2787"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2786"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}