{"id":2732,"date":"2024-07-31T17:57:59","date_gmt":"2024-07-31T17:57:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2732"},"modified":"2024-07-31T17:58:00","modified_gmt":"2024-07-31T17:58:00","slug":"funikulaarin-opetukset-kantavat-hedelmaa-turkulaisille-tunnin-juna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/07\/31\/funikulaarin-opetukset-kantavat-hedelmaa-turkulaisille-tunnin-juna\/","title":{"rendered":"Funikulaarin opetukset kantavat hedelm\u00e4\u00e4: Turkulaisille ’tunnin juna’"},"content":{"rendered":"

’Tunti vain, ja kohtaan Turun j\u00e4lleen<\/em>’ -voidaan mukailla edellisen vuosisadan popparia. Turulla on jokin maaginen yhteys raideliikenteeseen? Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n

Oppitunti 1: Turun keltaiset ratikat.<\/h3>\n

Vanhaan aikaan Suomessa oli raitiotievaunuliikenne<\/em> kolmessa kaupungissa: Helsingiss\u00e4<\/strong>, Viipurissa<\/strong> ja Turussa<\/strong>. Viipurille k\u00e4vi miten k\u00e4vi, ja Helsingiss\u00e4 kolmosen ratikan reitti kummastuttaa yh\u00e4 maalaisia. Turku p\u00e4\u00e4tti 70-luvulla luopua ratikoista, niukassa \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4. Valtuusto kuitenkin p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 ratikkakiskojen poistamiseen kaduilta ei ryhdyt\u00e4 erikseen, omana toimenpiteen\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 osa valtuutetuista toivoi saavan asian uudelleen avatuksi, jossain tulevassa tilanteessa. Toisin kuitenkin k\u00e4vi: vaikka katurakennusosasto ei saanut poliittiselta p\u00e4\u00e4t\u00f6skoneistolta k\u00e4sky\u00e4 ryhty\u00e4 repim\u00e4\u00e4n kiskoja pois, niin tapahtui. Kukaan ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4nyt, miksi.<\/p>\n

Oppitunti 2: Funikulaari<\/h3>\n

Joku sai idean, ett\u00e4 Turkuun on saatava joku vetonaula, jota ei ole muilla. Keksittiin kopioida jostakin koppi, joka kulkee kiskoilla m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s ja alas. Jossain p\u00e4in maailmaa sellaista nimitet\u00e4\u00e4n funikulaariksi<\/em>. No, saatiinhan se. Mahdollisesti sit\u00e4 joku k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, sik\u00e4li kun se liikkuu. Kopissa on tummennetut ikkunat, -ehk\u00e4 siksi ett\u00e4 jotkut voivat saada idean tehd\u00e4 siell\u00e4 aikuisviihdett\u00e4? -Tosin aika nopea t\u00e4ytyy olla, koska matka on vain 50 metri\u00e4. ”Hetkisen vain Sinun kerallasi kuljin…<\/em>” -lauleskeli joku joskus.<\/p>\n

Funikulaarin 50m<\/strong> kustansi turkulaisille veronmaksajille jotain viisi miljoonaa \u20ac<\/strong>. Metrihintaa en viitsi laskea, -voi haitata y\u00f6unia.<\/p>\n

Oppitunti 3: ’Tunnin juna<\/em>’<\/h3>\n

-Se on kuullemma nyt jo tunnin ja vartin<\/em><\/strong>, kun on pit\u00e4nyt kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 jonkun tonttimaa-ostosten<\/em> kautta. Entisess\u00e4 suljetun talouden Suomessa<\/strong> liikenneinfraa investoitiin eduskunnan poliittisten vaa’ankieli-puolueiden<\/em> mielistely ykk\u00f6s-prioriteettina: Saaristoon tuli hulppeita siltoja, L\u00e4ntisen Uudenmaan<\/strong> pikkuteille kestop\u00e4\u00e4llyste, -ja maalaiskansanedustajien<\/em> kotikaupunkien ja p\u00e4\u00e4kaupungin v\u00e4liset yhteydet olivat aina ensin, ja Suomen talouden voimakolmio, Helsinki-Turku-Tampere<\/strong> -triadi vasta sitten, -jos silloinkaan.<\/p>\n

No, Suomi liittyi Eurooppaan, ja kaikki muuttui. Talousveturi on arvossaan, ja investointeja satelee. Turun ja Helsingin yhteydet olivat ikuinen harmin aihe, -silloin entiseen maailmanaikaan- mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n on toisin. Vaan tarvitseeko talousel\u00e4m\u00e4 2000-luvulla pikayhteytt\u00e4 entisen ja nykyisen p\u00e4\u00e4kaupungin v\u00e4lille?<\/p>\n

Firmat pit\u00e4v\u00e4t palaverinsa netiss\u00e4, -kun ainahan joku tarpeellinen henkil\u00f6 on ulkomailla, -ja asiakastapaamiset hoidetaan virtuaalissa. Turun ja Helsingin pikayhteyden ”juna meni jo<\/em>”. Silloin sit\u00e4 ei ollut, kun olisi tarvittu, ja nyt kun sit\u00e4 tyrkytet\u00e4\u00e4n, sille ei ole k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Oppitunti 4: Helsinki-Vantaan lentokentt\u00e4rata<\/h3>\n

Suomalaisen raideliikenteen historian surkein esitys on -n\u00e4lk\u00e4vuosien ratat\u00f6iden j\u00e4lkeen- Helsinki-Vantaan<\/strong> (ent. Seutulan) lentoasemaa Helsingin liike-keskustaan ja hallintokortteleihin yhdist\u00e4v\u00e4 rata, jonka piti saattaa Suomen p\u00e4\u00e4kaupunki -liikemiesmatkustajan kannalta- samalle viivalle, kuin Euroopan suurkaupungit: Ei takseissa k\u00f6k\u00f6ttely\u00e4 -kelloa vilkuillen- ruuhkaisilla sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4ylill\u00e4, vaan ruuhkattomilla kiskoilla suoraan ydinkeskustaan.<\/p>\n

N\u00e4in se menee sivistysmaissa.\u00a0 –Voi<\/em> (hyv\u00e4t) veljet!<\/em> Miksi Suomessa aina kaikki m\u00e4tt\u00e4\u00e4?<\/p><\/blockquote>\n

Kas, kun jotkut olivat ymm\u00e4rt\u00e4neet ostaa joutomaita keh\u00e4-3:n ja lentoaseman v\u00e4lilt\u00e4. Rata piti siis laittaa kiemurtelemaan kaikkien n\u00e4iden ostosten kautta, ettei kukaan k\u00e4rsi virhe-investoinnista. Lentokentt\u00e4junan matkustajana sai t\u00e4m\u00e4n kirjoittajakin ihailla lainehtivia viljapeltoja -horisontista horisonttiin- vaikka juna kulki Suomen kuumimmalla rakennusmaalla, ja metropolin ja sen lentoaseman v\u00e4lill\u00e4. .-Eksotiikkaa turisteille, mutta muuttiko joku poliittisia suhteita rahaksi, ja rahaa j\u00e4lleen poliittisiksi suhteiksi. Saahan sit\u00e4 kysy\u00e4?<\/p>\n

Summarum<\/h3>\n

Tunnin, tai tunnin ja vartin, tai viiden vartin, juna tuntuu roikkuvan suunnitelmissa, vaikka Suomen taloustilanne ei sallisi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 (=ei yht\u00e4\u00e4n) hidastuottoisia julkisia infra-projekteja. Jopa vakiintuneista menokohteista joudutaan tinkim\u00e4\u00e4n, -hallituspuolueen kannatuksenkin kustannuksella. (Kokoomus<\/strong> on immuuni, jos k\u00f6yhilt\u00e4 otetaan.).<\/p>\n

Toisen turkulais-ihmeen, funikulaarin<\/em>, kustannuksia jo ihmettelin: Jos puolensataa metri\u00e4 nypp\u00e4isee viitisen milli\u00e4, niin mihin kipuaa loppulasku Hki-Tku-pikayhteydelt\u00e4, jonka reitill\u00e4 on -kuin ihmeen kautta s\u00e4\u00e4styneiden luontokohteiden lis\u00e4ksi- haastavaa kalliomaastoa ja lounais-suomalaista (mahdollisesti ep\u00e4vakaata) savipeltoa?<\/p>\n

Suomalainen poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei loista l\u00e4pin\u00e4kyvyydell\u00e4\u00e4n, -eik\u00e4 osaa korjata virheit\u00e4\u00e4n, -joista ei ole itseasiassa usein edes p\u00e4\u00e4tetty, vaan niist\u00e4 on sovittu<\/em>.<\/p>\n

Pekka Kemppainen<\/p>\n

Liikenne- ja viestint\u00e4valiokunnan puheenjohtaja Ovaska katsoo, ett\u00e4 ’L\u00e4nsirata’ on salaisuuksien verhon takana<\/a><\/p><\/blockquote>\n