{"id":2422,"date":"2024-07-06T19:34:05","date_gmt":"2024-07-06T19:34:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2422"},"modified":"2024-07-06T20:13:31","modified_gmt":"2024-07-06T20:13:31","slug":"labyrintti-kivilatomukset-eivat-ole-mikaan-arvoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/07\/06\/labyrintti-kivilatomukset-eivat-ole-mikaan-arvoitus\/","title":{"rendered":"Labyrintti-kivilatomukset eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n &#8217;arvoitus&#8217;"},"content":{"rendered":"<header class=\"entry-header\"><strong>Suomenlahden, Pohjanlahden ja Vienanmeren saarilla on yh\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 kivilatomuksia, joissa polku l. k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kulkee reunalta\u00a0 keskell\u00e4, haarautumatta, mutta ohjaten kulkijaa milloin kuvion reunalle, milloin keskelle. Kyseess\u00e4 on &#8217;<em>troija-tyyppisen labyrintin<\/em>&#8217; perusmuoto, -vanhempi kuin taru Theseuksesta ja &#8217;<em>Ariadnen langasta<\/em>&#8217;. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n<h3 class=\"entry-title\">Antiikin kolikossa ja Per\u00e4meren saaren kivilatomuksessa sama kuvio. Mik\u00e4\u00a0juttu?<\/h3>\n<div class=\"entry-meta\"><span class=\"posted-on\">Kirjoitettu\u00a0<a href=\"https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/2016\/10\/11\/antiikin-kolikossa-ja-perameren-saaren-kivilatomuksessa-sama-kuvio-mika-juttu\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published\" datetime=\"2016-10-11T00:06:33+03:00\">11.10.2016<\/time><\/a><time class=\"entry-date published\" datetime=\"2016-10-11T00:06:33+03:00\"> <\/time>(editoitu t\u00e4h\u00e4n julkaisuun).<\/span><\/div>\n<\/header>\n<div class=\"entry-content\">\n<p><strong>Korfulta,<\/strong> Kreikan saaristosta, l\u00f6ydetty kolikko 2. vuosisadalta eKr. esitt\u00e4\u00e4 kuvion, joka tunnetaan <u>minolaisena labyrinttina<\/u>. Kun saman kaavan mukaan on <strong>Suomen<\/strong> rannikoilla, <strong>Per\u00e4meren<\/strong> pohjukassa, tehty hiekalle tai kalliolle kivill\u00e4 reunustettu k\u00e4yt\u00e4v\u00e4kuvio, se selitet\u00e4\u00e4n muuksi. Formaatti\u00a0kuitenkin on sama. Otimmekin selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<table width=\"750\">\n<tbody>\n<tr>\n<td bgcolor=\"#ffffff\">N\u00e4it\u00e4 -kuullemma &#8217;<em>salaper\u00e4isi\u00e4<\/em>&#8217;- kuvioita on melkein kaikkialla <strong>Euroopassa<\/strong>, mutta otamme ensin nelj\u00e4 esimerkki\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Valcamonican<\/strong>\u00a0laakso Italian <strong>Apenniineilla<\/strong>: <em>Pronssikauteen<\/em> ja <em>maanviljelys-kivikauden<\/em> loppuun ajoitettu kalliopiirroskentt\u00e4 korkealla vuoristossa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ainakin yhden minolaisen labyrintin. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2428 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/valcamonica01.jpg\" alt=\"\" width=\"236\" height=\"258\" \/><\/li>\n<li>Etruskilainen maljakko\u00a0<strong>Tragliatellasta<\/strong> kuvaa labyrinttia ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 rituaalia. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2426 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/etruscan-labyrinth.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"133\" \/><\/li>\n<li><strong>Pompejissa<\/strong> on s\u00e4ilynyt sein\u00e4kaiverrus, graffiti, jossa teksti: LABYRINTHVS, HIC HABITAT MINOTAVRVS. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2427 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/pompeii-labyrinthe-graffito000001.gif\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"207\" \/><\/li>\n<li>Suomen rannikoilla ja kolmen\u00a0keskiaikaisen kirkon, mm.\u00a0<strong>Sipoon<\/strong> , sein\u00e4maalauksissa (kuvassa) on sama labyrintti.\u00a0 <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2425 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/sipoonkirkkolab0000.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"291\" \/><\/li>\n<\/ul>\n<p>Kuviolla on siis yhteys <em>Minotaurus<\/em>-myyttiin, johonkin unohtuneeseen rituaaliin, ja Suomen rannikolle. Ja ett\u00e4 kuvio on tuhansia vuosia ollut eurooppalaisten tiedossa, sit\u00e4 on piirretty ja sen mukaan rakennettu k\u00e4yt\u00e4v\u00e4sokkeloita, ja sit\u00e4 on pidetty merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<h3>Sipoon kirkon sein\u00e4maalaus-labyrintissa nainen<\/h3>\n<p>Minotaurus-myytti ja er\u00e4\u00e4t s\u00e4ilyneet kuvat esitt\u00e4v\u00e4t labyrintin keskelle h\u00e4r\u00e4n. Sipoon kirkon sein\u00e4ss\u00e4 (kuva ylemp\u00e4n\u00e4) labyrintin keski\u00f6\u00f6n on kuvattu nainen (-itse Ariadne!). Miten n\u00e4m\u00e4 asiat liittyv\u00e4t toisiinsa, siit\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Tarkastelemme ensin labyrinttia itse\u00e4\u00e4n: Alkuper\u00e4isess\u00e4 turmeltumattomassa tyypiss\u00e4 on vain yksi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, joka haarautumatta johtaa keskelle, ja p\u00e4\u00e4ttyy sinne. K\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulkeva joutuu milloin laidalle, milloin l\u00e4hestyy keskusta, ja lopuksi yll\u00e4tt\u00e4en p\u00e4\u00e4tyy sinne. Etruskilaisen ruukun kuvassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n labyrintin keskustassa tapahtuva rituaali, jolla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan jokin konteksti hedelm\u00e4llisyyteen.<\/p>\n<p>Pompejilaisen rakennuksen sein\u00e4\u00e4n raapustettu kuva, jonka luonnonkatastrofi s\u00e4il\u00f6i nykyaikaan, todistaa ett\u00e4 roomalaiset tunsivat labyrintin tarinan, ja Minotauruksen. Meill\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 antiikin kreikkalaisten runoilijoiden tuntema myytti ei ollut alkuper\u00e4inen, vaan muuntunut. Sipoon kirkon naishahmo on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 mytologeemin vanhinta editiota ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. T\u00e4h\u00e4nkin palaamme my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Valcamonican kalliopiirroskentt\u00e4 (vasen kuva) on hyvin mielenkiintoinen tutkimuskohde, sill\u00e4 sen aktiivisin kuvittaminen sattuu niille vuosituhansille, jolloin maanviljely omaksuttiin ja vakiintui Euroopassa. Kuvan labyrinttikaiverruksessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 on merkitty viivalla, Pompejin kuvassa \u201dsein\u00e4t\u201d.<\/p>\n<p>Kun hyvin spesifinen ja tiukasti m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 noudattava kuvio esiintyy sek\u00e4 antiikin maailmassa, ett\u00e4 Suomessa, tullee automaattisesti mieleen kysymys, miten se p\u00e4\u00e4tyi t\u00e4nne. T\u00e4m\u00e4ntapaiseen ajatteluun olemme tottuneet, mutta antiikin kreikkalaiset ovat saattaneet ajatella toisin: \u201d<em>Miten se p\u00e4\u00e4tyi Hyperboreasta meille helleeneille?<\/em>\u201d Molempi kysymys on yht\u00e4 oikeutettu. Katsomme mit\u00e4 \u201dhistoriankirjoituksen is\u00e4\u201d\u00a0<strong>Herodotos Halikarnassolainen<\/strong>\u00a0tiesi.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h2>Pyh\u00e4t lahjat Deloksen jumalattarelle ja Hyperborean neidot<\/h2>\n<table width=\"750\">\n<tbody>\n<tr>\n<td bgcolor=\"#ffffff\"><i>\u201dDelolaiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 vehn\u00e4nolkiin k\u00e4\u00e4rittyj\u00e4 uhrilahjoja tuodaan\u00a0<strong>hyberborealaisten maasta<\/strong>\u00a0skyyttien maahan. Skyyteilt\u00e4 taas ottavat naapurit ne vastaan, ja toimittavat ne toiselta toiselle aina Adrian merelle saakka. Sielt\u00e4 ne l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n edelleen etel\u00e4\u00e4 kohti, jolloin\u00a0<strong>dononalaiset<\/strong>\u00a0ensimm\u00e4isin\u00e4 helleenien joukosta ottavat ne vastaan. N\u00e4itten tyk\u00f6\u00e4 ne saapuvat\u00a0<strong>Malis-lahdelle<\/strong>, kulkevat salmen poikki\u00a0<strong>Euboiaan<\/strong>, mist\u00e4\u2026 Siten he kertovat n\u00e4iden uhrilahjojen saapuvan <strong>Delokseen<\/strong>. Mutta ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla hyberborealaiset l\u00e4hettiv\u00e4t viem\u00e4\u00e4n uhrilahjoja kaksi tytt\u00f6\u00e4, delolaisten mukaan nimilt\u00e4\u00e4n\u00a0<b>Hyperokhe<\/b>\u00a0ja\u00a0<b>Laodike<\/b>.\u201d<\/i>\u00a0(Herodotos: Historiateos, Nelj\u00e4s kirja \/ 33.)<b>Laodike<\/b>: Griechisch \u039b\u03b1\u03bf\u03b4\u03af\u03ba\u03b7, von\u00a0<em>laos<\/em>\u00a0\u201eVolk\u201c und\u00a0<em>dike<\/em>\u00a0\u201eRecht\u201c, lateinisch: Laodice.<\/p>\n<p>Herodotos toistaa delolaisten kertomuksen helleenien pyhimm\u00e4n kulttipaikan, <strong>Deloksen<\/strong>\u00a0temppeli-saaren, pohjoismaisista perustajista. <em>Hyperborean neidot<\/em> j\u00e4iv\u00e4t saarelle ja eliv\u00e4t siell\u00e4 suuresti kunnioitettuina. Herodotoksen aikana delolainen nuoriso kunnioitti heid\u00e4n hautojaan mm. uhraamalla niille hiuksiaan.<\/p>\n<p>Hyperborealaisten tunnistamisen kannalta ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 on heid\u00e4n maantieteellinen sijoittamisensa Herodotoksen antamien vinkkien mukaan. H\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n tienneen, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 salaper\u00e4inen ja tuhansia vuosia Hellaksen asukkaita kiehtonut kansa asui. Mit\u00e4 siis paljastaa lahjojen reitti?<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2429 alignleft\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/hellvegen0000.png\" alt=\"\" width=\"148\" height=\"300\" \/>Herodotos mainitsee er\u00e4\u00e4n\u00e4 pyh\u00e4n paketin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4\u00a0<strong>skyytit<\/strong>, mutta toteaa toisaalla, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n konkreettista Hyperborean ihmeellisist\u00e4 asukkaista. Skyytia poliittisena k\u00e4sitteen\u00e4 on kuitenkin skyyttien asuma-aluetta laajempi. Liittoutuman vastahakoisimmat j\u00e4senet,\u00a0<strong>agathyrsit<\/strong>, ja\u00a0<strong>neureiksi<\/strong> sopivat varhaiset\u00a0<strong>slaavit<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>baltit<\/strong>, joiden vaikutus ulottuukin sopivasti\u00a0<strong>Baltiaan<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>Gdanskin lahdelle<\/strong>, paikkoihin joita pyh\u00e4 l\u00e4hetys ei ole voinut kiert\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>On luontevaa ajatella t\u00e4rke\u00e4n l\u00e4hetyksen kulkeneen kaupparauhan suojaamaa<strong><i>meripihkatiet\u00e4<\/i><\/strong>, koska se p\u00e4\u00e4tyi\u00a0<strong>Adrianmeren<\/strong>\u00a0pohjukkaan. Silloin tien toinenkin p\u00e4\u00e4,\u00a0<strong>Veikselin<\/strong>\u00a0suu, on mukana kuviossa, ja skyyttien johtaman valtablokin l\u00e4nsireunaa on kuljettu, mik\u00e4 selitt\u00e4isi Herodotoksen skyytti-maininnan.<\/p>\n<h3>Hyperborea viljelysseutua&#8230;<\/h3>\n<p>Paketin kuoret, vehn\u00e4n oljet, kertovat ett\u00e4 l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 harjoitti vakiintunutta pelto- tai kaskiviljely\u00e4, mik\u00e4 sopii mm. it\u00e4merensuomalaisiin ja volgansuomalaisiin, mutta viimeksimainitut sulkee pois reitin kierr\u00e4tt\u00e4minen It\u00e4meren etel\u00e4p\u00e4\u00e4n kautta. Skyytti-yhteys poistaa <strong>Skandinavian<\/strong>\u00a0tarkastelun piirist\u00e4.<\/p>\n<p>Paketin sis\u00e4lt\u00f6, kuivattua <em>k\u00e4rp\u00e4ssient\u00e4<\/em> rituaalik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, on liitett\u00e4viss\u00e4 <strong>suomalais-ugrilaiseen<\/strong> tai <strong>uralilaiseen<\/strong> <em>shamanismiin<\/em>. Ensimm\u00e4isen\u00e4 helleenien keskuudessa l\u00e4hetyksen \u00a0siis vastaanotti <b>Dodona<\/b>, helleenien pyh\u00e4 kaupunki, jossa jo <strong><i>pelasgit<\/i><\/strong>\u00a0kunnioittivat jumaliaan. Pelasgeiksi Herodotos nimitt\u00e4\u00e4 Kreikan helleenej\u00e4 edelt\u00e4neit\u00e4 sivistyneit\u00e4 asukkaita, joilta\u00a0<strong>Mykenen<\/strong>\u00a0sivilisaatio peri kulttuurinsa.<\/p>\n<h3>&#8230; ja sinne johti <em>kurkien tie<\/em><\/h3>\n<p>Jos tarkastellaan antiikin kreikkalaisten tunteman maailman ulkopuolista Pohjois-Eurooppaa, yksi alue nousee merkityksess\u00e4\u00e4n ylitse muiden: \u00c4\u00e4rimm\u00e4inen laita. Seutu, johon kurjet lent\u00e4v\u00e4t, ja jossa taivaankansi on niin alhaalla, ett\u00e4 asukkaat ovat pienikokoisia ja v\u00e4\u00e4r\u00e4s\u00e4\u00e4risi\u00e4. Siell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pyh\u00e4 kansa,\u00a0<strong><i>pygmalion<\/i><\/strong>, vartioi maan ja taivaan v\u00e4list\u00e4 aukkoa. Heid\u00e4t kuvattiin tummatukkaisiksi mutta kalpeiksi, ja heid\u00e4n parrankasvunsa oli heikko. Pygmalionin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kansa, hyberborealaiset, skandinaavien tuntemat <em>j\u00e4tit<\/em>, Kalevalan \u201d<em>Pohjan Akka<\/em>\u201d ja muut ihmeet on tavattu sijoittaa <strong>Pohjoisen J\u00e4\u00e4meren<\/strong> tuntumaan tai <strong>It\u00e4meren<\/strong> perukoille. N\u00e4m\u00e4 seudut ovat kyllin arvokkaita Delokseen p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n tien alkupisteeksi.<\/p>\n<blockquote><p><i>\u201d<\/i>N\u00e4m\u00e4 samat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t my\u00f6skin, ett\u00e4\u00a0<b>Arge<\/b>\u00a0ja\u00a0<b>Opis<\/b>, kaksi hyperborealaisten maasta tullutta neitoa, ovat matkustaneet n\u00e4iden samojen kansojen kautta, ja saapuneet Delokseen jo aikaisemmin kuin Hyperokhe ja Laodike. Viimeksimainitut olivat nimitt\u00e4in saapuneet tuodakseen\u00a0<b>Ilethyialle<\/b>\u00a0sen veron helposta synnytt\u00e4misest\u00e4, jonka olivat ottaneet suorittaakseen, kun sit\u00e4vastoin Arge ja Opis, kuten he kertovat,\u00a0<strong>olivat tulleet itse jumalien kanssa.<\/strong>\u201d<\/p><\/blockquote>\n<p>Kaikkien nelj\u00e4n neidon haudat yh\u00e4 Deloksella. Kenenk\u00e4\u00e4n muun kuolevaisen hautoja siell\u00e4 ei ole.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on huimaavaa, aivan muuta kuin <strong>Tacituksen<\/strong> kurjat <em>fennit<\/em>. Arge, Opis, Hyperokhe, Laodike\u2026 -tulivat Hyperboreasta ja toivat vuotuislahjoina pyhi\u00e4 sakramentteja helleeneille. Lahjat kulkivat heimolta toiselle, joko saattajineen tai ilman, sotienkin aikana sill\u00e4 kukaan ei uskaltanut uhmata kohtaloa kajoamalla pyh\u00e4\u00e4n tai olemalla toimittamatta sit\u00e4 edelleen. \u00a0Pyh\u00e4n tien alku- ja loppup\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme saman kuvion: <em>Minolaisen labyrintin<\/em>.<\/p>\n<p>Hyperborean neidot toivat jumalat tullessaan! He olivat siis l\u00e4sn\u00e4 kultin alkuhetken\u00e4, l\u00e4nsimaisen sivistyksen kehtonakin ylistetyn Hellaan pyhimm\u00e4ll\u00e4 paikalla. Emme tied\u00e4 mit\u00e4 ja miten asiat tapahtuivat, mutta tied\u00e4mme millaisena tarinana pelasgien ja helleenien sukupolvet ovat n\u00e4ist\u00e4 vaiheista kertoneet. Tarinan p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4jien nimet me tied\u00e4mme, mutta emme heid\u00e4n kansallisuuttaan. Emmek\u00f6?<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2430 alignleft\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/atanapotinia000.gif\" alt=\"\" width=\"151\" height=\"189\" \/>Synnytt\u00e4v\u00e4 Jumalatar, jonka kuvia on s\u00e4ilynyt eripuolilla Eurooppaa, <strong>Catal H\u00fcy\u00fck<\/strong>in <em>maanv\u00e4rinen<\/em> valtaistuimella pantterien vartioimana istuva synnytt\u00e4j\u00e4, minolais-mykenel\u00e4isten kirjoitusten\u00a0<b>Atana Potinija<\/b>, on eurooppalaisen uskonnonharjoittaminen vanhin tunnettu ilmi\u00f6. Miten se voidaan \u201dtuoda\u201d.<\/p>\n<h3>Perimm\u00e4inen Pohjola, -perimm\u00e4inen menneisyys?<\/h3>\n<p>Delolaisen perim\u00e4tiedon avain saattaakin olla\u00a0<i>Hyperborea \u2013 Hellas<\/i>\u00a0asetelman k\u00e4sitt\u00e4minen aika-akseliksi:\u00a0<i>Muinainen \u2013 nykyinen(=antiikin aikuinen)<\/i>, jolloin perimm\u00e4iseen pohjolaan projisoitiin omaa menneisyytt\u00e4 ja myyttist\u00e4 todellisuutta, -ja sielt\u00e4 haettiin kadonnutta kulta-aikaa? Niin tai n\u00e4in, lahjat kulkivat pyh\u00e4\u00e4 tiet\u00e4, ja Deloksen saarella on nelj\u00e4 hautaa.<\/p>\n<p>Kyseess\u00e4 voi olla siis muistuma muinaisesta uskonnollisesta yhteydenpidosta perimm\u00e4isen Pohjolan, l\u00e4hell\u00e4 <em>taivaankannen<\/em> ja <em>maanpiirin<\/em> yhtym\u00e4kohtaa olevan maan, asukkaiden ja V\u00e4limeren maailman varhaisten korkeakulttuurien v\u00e4lill\u00e4, vai onko meid\u00e4n k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 tarinan juoni toisinp\u00e4in: Vanhan maailman romahtaessa minolais-mykenel\u00e4isen kulttuurin tuhon my\u00f6t\u00e4, jotain vietiin pyh\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 \u201dmaailman rajalle\u201d,\u00a0<i>Terra Feminarumiin? <\/i>Paljon kysymyksi\u00e4 j\u00e4\u00e4 vastaamatta.<\/p>\n<h3>Tarkastelemme ensin matkareitti\u00e4:<\/h3>\n<p>Historioitsija kertoo, ett\u00e4 tyt\u00f6t ja heid\u00e4n saattajansa j\u00e4iv\u00e4t Delokselle, ja eliv\u00e4t siell\u00e4 suuresti arvostettuina. Hyberborealaisten hautapaikka oli\u00a0<strong>Artemiin<\/strong>\u00a0temppelin sivulla ja sit\u00e4 pidettiin pyh\u00e4n\u00e4 viel\u00e4 niihin aikoihin, ja haudat ovat yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Tulkitsemme tarinan seuraavasti: Kreikkalaiset ovat olleet tietoisia omien uskonnollisten traditionsa ja jonkin hyvin kaukaisen kansan yhteydest\u00e4. Yhdenmukaisuus on voinut synty\u00e4 joko jompaankumpaan suuntaan siirtyneest\u00e4 vaikutteesta, tai kulttuurien yhteisest\u00e4 alkuper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Asia ilmaistiin ajan tavan mukaan juonikertomuksena, jossa kuulijan muistettaviksi tarkoitetut asiat personoitiin. Herodotoksen hyperborealais-tarina voidaan rinnastaa luontevasti my\u00f6s muihin myyttisiin \u201d<em>Manalaan<\/em>\u201d,\u00a0<em>\u201dPohjolaan\u201d, \u201dKantalahteen\u201d<\/em>, ym. paikkoihin tehtyj\u00e4 matkoja kuvaaviin legendoihin, mutta poikkeaa ainutlaatuisella tavalla muista vastaavista traditiosta:<\/p>\n<h3>Myyttinen matka suuntautui \u201dpohjolasta\u201d ihmisten ilmoille<\/h3>\n<p>\u201dPyh\u00e4 reitti\u201d noudattaa et\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n vanhaa vakiintunutta kauppatiet\u00e4 <strong>Adrian-meren<\/strong> pohjukasta kohti <strong>Tonavan<\/strong> mutkassa nykyisen <strong>Wienin<\/strong>\u00a0it\u00e4puolella ollutta mm. t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kauppapaikkana tunnettua\u00a0<b>Cernuntumia<\/b>,-<i>Cernunnos<\/i>-jumalan mukaan nimetty\u00e4 kelttien kaupunkia kohti, ja sielt\u00e4 edelleen <strong>Elbe\u00e4<\/strong> pitkin <strong>Pohjanmerelle<\/strong> tai <strong>Weikselin<\/strong> suuntaan <strong>It\u00e4meren<\/strong> rannikolle. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei voi olla mainitsematta, ett\u00e4 ko. reitti on kovin yhtenev\u00e4 roomalaisaikana suureen merkitykseen nousseen\u00a0<i>\u201dHellvegenin\u201d<\/i>, meripihkatien, kanssa. Meripihkaa tarkoittava sana it\u00e4merensuomalaisissa kieliss\u00e4 on hyvin vanha,\u00a0<i>helm<\/i>, ja nyky-suomessa tarkoittaa helme\u00e4.<\/p>\n<p>Skyytit olivat kreikkalaisille kiusallisen tuttuja. He my\u00f6s tiesiv\u00e4t tarkkaan, ett\u00e4 skyyttej\u00e4 ei ole Adrianmerell\u00e4 p\u00e4ink\u00e4\u00e4n. Skyytti-maininta voidaan selitt\u00e4\u00e4 uskottavimmin sill\u00e4, ett\u00e4 \u201dhyperborealaiset\u201d asuivat kreikkalaisten k\u00e4sityksen mukaan skyyttien tai heid\u00e4n valtapiirins\u00e4 naapuristossa. Skyytit ja kreikkalaiset olivat toistensa kanssa jatkuvassa kosketuksessa <strong>Mustanmeren<\/strong> rannikoilla ja <strong>Krimin<\/strong> niemimaalla, jossa oli jo varhain kreikkalaisia siirtokuntia ja kauppakaupunkeja. Nykyisin <strong>Ven\u00e4j\u00e4ksi<\/strong> nimitetyn alueen suuria jokia pitkin kreikkalaisten kauppatavara jatkoi matkaansa kohti pohjoista, ja kreikkalaiset melko todenn\u00e4k\u00f6isesti tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 skyytti-valtakunnan takana on toisia kansoja, ja on mahdollista ett\u00e4 n\u00e4ihin oli kosketuksiakin.<\/p>\n<p>My\u00f6hemmilt\u00e4 ajoilta tied\u00e4mme, ett\u00e4 se joka hallitsi Mustaan mereen tai <strong>Kaspian-mereen<\/strong> laskevien jokien alajuoksuja ja siten kontrolloi Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4n kansoille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaupank\u00e4ynti\u00e4, sai yleens\u00e4 pohjoiset kansat liittolaisikseen ja\/tai veronalaisikseen. \u201d<strong>Hermannarik<\/strong>in valtakunta\u201d on tunnetuin esimerkki. Oletamme: Hyperborea oli poliittisesti skyyttien valtakunnan osa tai liittokunnan j\u00e4sen.<\/p>\n<p>Kun em. lahjojen matkareitti kulkee l\u00e4nnen kautta Adrialta It\u00e4merelle, se kohtaa skyyteist\u00e4 riippuvaiset maat vain suomensukuisten kansojen alueella, joka ulottui siihen aikaan<strong> Riian lahdelta<\/strong> <strong>Vienamerelle<\/strong> ja Keski-Ven\u00e4j\u00e4lle. Kysymykseen, miksi skyyttien pohjoispuoliset kansat pitiv\u00e4t yhteytt\u00e4 kreikkalaisiin l\u00e4ntist\u00e4 tiet\u00e4, l\u00f6ytyy looginen vastaus: Hyperborelaiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 Mustan meren pohjoispuolinen aroalue on poliittisesti ep\u00e4vakaa. Koska tahansa voi \u201d<em>Kaspian portista<\/em>\u201d rynn\u00e4t\u00e4 hyvi\u00e4 tapoja ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kunnioittamaton paimentolaiskansa, joka pitk\u00e4ksi aikaa sotkee valtiolliset ja liikenteelliset olot alueella. Ennen skyyttej\u00e4 oli ollut muita, ja heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulee muita, ajateltiin Pohjolassa. It\u00e4merelt\u00e4 l\u00e4ntist\u00e4 tiet\u00e4 kreikkalaiseen maailmaan kuljettaessa oltiin poliittisesti vakaammalla alueella, jossa vanhoja heimojen v\u00e4lisi\u00e4 perinn\u00e4istapoja kunnioitettiin sotienkin aikana.<\/p>\n<p>Skyytti-maininta liitt\u00e4\u00e4 Hyberborean It\u00e4meren it\u00e4puoliseen maailmaan. \u201dIkivanhaa helvetintiet\u00e4\u201d,\u00a0<i>hellvegeni\u00e4<\/i>, pitkin kulkeminen viittaa kokonaisuudessaan It\u00e4meren ja Pohjanmeren pohjoispuoliseen alueeseen, mutta, kuten my\u00f6hemmin osoitamme, skandinaavit eiv\u00e4t omissa taruissaan pit\u00e4neet kunniaa itsell\u00e4\u00e4n: He sijoittivat ihmeiden ja rikkauksien paikan, manalan ja kuolleiden valtakunnan, itsest\u00e4\u00e4n it\u00e4\u00e4n ja pohjoiseen,\u00a0<strong>Per\u00e4meren <\/strong>pohjukkaan,\u00a0<strong>Vienanlahteen<\/strong>\u00a0tai\u00a0<strong>J\u00e4\u00e4meren<\/strong>\u00a0rannoille, jonne tehdyt retket muuttuivat kertomaperinteess\u00e4 unenomaisiksi kauhukertomuksiksi \u201d<em>miestensy\u00f6jist\u00e4<\/em>\u201d ja muista hirvi\u00f6ist\u00e4. Saagojen lis\u00e4ksi Hyperborean paikantamisessa auttaa joukko elossaolevia todistajia: Muuttolintuparvet.<\/p>\n<h3>Taivaankansi ja maa kohtaavat<\/h3>\n<p>Vanhoissa V\u00e4limeren kulttuureissa tiedettiin mihin muuttolinnut menev\u00e4t pohjoisessa. Siell\u00e4 taivaankansi ja maa kohtaavat, ja niiden v\u00e4lisest\u00e4 raosta pujahtavat lintuparvet toiseen maailmaan palatakseen takaisin taas vuodenaikojen vaihtuessa.<\/p>\n<p>Jotta \u201dmaailman rajan\u201d takaa ei p\u00e4\u00e4sisi ihmisten maailmaan hirvi\u00f6it\u00e4, helleenien Jumalat olivat viisaudessaan sijoittaneet vartijoita. Koska taivaankansi on maailman \u00e4\u00e4ress\u00e4 alhaalla, vartijakansa oli pienikokoista ja v\u00e4\u00e4r\u00e4s\u00e4\u00e4rist\u00e4 v\u00e4ke\u00e4. Er\u00e4s kreikkalainen keramiikkamaalaus on tallentanut k\u00e4sityksen n\u00e4iden per\u00e4maan asukkaiden ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4: Henkil\u00f6t kuvassa oikealta: Vainaja, <strong>Hermes<\/strong>\u00a0ja pieni, v\u00e4\u00e4r\u00e4s\u00e4\u00e4rinen, tummahiuksinen <strong>Kharon<\/strong>, joka on\u00a0pukeutunut jonkinlaiseen puolireiteen ulottuvaan mekkoon.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2431 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/lautturi1.gif\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" \/><\/p>\n<p>Tilanne, jossa kyseinen maalaus t\u00e4m\u00e4n kansan edustajan esittelee, on eritt\u00e4in kiinnostava: <em>Manalan lautturi<\/em>.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n <strong>V\u00e4in\u00e4m\u00f6isemme<\/strong> tapasi <em><strong>Tuonelan virralla<\/strong><\/em> h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4, ja vanhoilla suomalaisilla oli h\u00e4nelle mm. seuraava nimitys:\u00a0<i>\u201d\u2026Joukahainen, laiha poika lappalainen\u201d<\/i>. \u201dJouka\u201d\u2026 \u201dJoukahainen\u201d\u2026 =Joutsen.<\/p>\n<p>El\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita erottavaa virtaa ja my\u00f6s taivaan ja maanpiirien rajaa vartioi siis <em>vesilinnun kansa<\/em>. Antiikin Kreikka tiesi heid\u00e4t, ja heid\u00e4n luokseen lensiv\u00e4t suuret lintuparvet <i>\u201dkurkien tiet\u00e4\u201d<\/i>\u00a0joka kev\u00e4t. Jos delolaisilla oli joku nimitys saamelaisille tai suomalaisille, se lienee kuulunut: \u201d<em>Hyperborealaiset<\/em>\u201d.<\/p>\n<p>Kharon jopa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saamelaiselta, ja h\u00e4nen veneens\u00e4 on 1:1 Vienanmeren kalliopiirroksissa esiintyvien nahkaveneiden kanssa. Tuonelan lautturi, kuoleman virta, <em>kuolleiden<\/em> valtakunta ja\u00a0<strong><em>Kuollan<\/em> nieminaa.<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 saattaa olla jotakin, mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi huomata? Vienanmeren rannoilla,\u00a0<strong>Zalavruga<\/strong>ssa, on yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kalliopiirroksia, joissa veneet ovat kovin samanoloisia, kuin Kharonilla. Huomatkaa <em>koukkupolviset<\/em> hahmot.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2432 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/meidanpoikammemerellaneg.gif\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"76\" \/><\/p>\n<h3>Antiikin kreikkalaiset kunnioittivat perimm\u00e4isen pohjolan asukkaita<\/h3>\n<p>Itse Herodotoksen tarina on sin\u00e4ns\u00e4 uskottava, eli juuri kuvatulla tavalla on voitu toimia silloisissa oloissa. Kertomuksen mielenkiintoisin piirre on kuitenkin se, ett\u00e4 huolimatta yleens\u00e4 \u201dbarbaareja\u201d kohtaan tuntemastaan ylenkatseesta antiikin kreikkalaiset kunnioittivat suuresti perimm\u00e4isen pohjolan asukkaita. Siihen on t\u00e4ytynyt olla jokin syy. Kerromme siit\u00e4 tuonnempana.<\/p>\n<p>Monet yhteiset piirteet <strong>Fennoskandian <\/strong>ja V\u00e4limeren alueiden muinaisl\u00f6yd\u00f6iss\u00e4, -muutkin kuin po. <em>labyrintit<\/em>, on yleens\u00e4 pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muista syist\u00e4 kuin kulttuuriyhteyksist\u00e4 johtuviksi, koska antiikin historioitsijat eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4isi\u00e4 yhteyksi\u00e4 mainitse. -Eiv\u00e4tk\u00f6?\u00a0 Edell\u00e4 siteerattu kohta \u201dhistoriankirjoituksen is\u00e4lt\u00e4\u201d on t\u00e4ll\u00e4inen maininta, ja my\u00f6hemmin tulemme toteamaan, ettei se ole ainoa.<\/p>\n<p>Tarkastelemaamme ilmi\u00f6\u00f6n liitty useita toistuvia elementtej\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Minolaistyyppinen labyrintti,<\/li>\n<li>labrys-kaksoiskirves tai siit\u00e4 pelkistetty kuvio,<\/li>\n<li>kurjet tai vesilinnut,<\/li>\n<\/ul>\n<p>Deloksella on s\u00e4ilynyt paikallisena kansanperinteen\u00e4\u00a0<i>\u201dkurkitanssi\u201d<\/i>. Tanssijat liikkuvat toisiaan k\u00e4sist\u00e4 pit\u00e4en ketjuna edestakaisin j\u00e4ljitellen kurkien soidintanssia. Kreikkalaisten uskonnollisissa menoissa erilaisilla <i>kuorotansseilla<\/i>, joissa laulettiin ja liikuttiin tietyn kaavan mukaan, on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Erilaisia\u00a0<a href=\"http:\/\/pakana.greatnow.com\/BNDLTNZ.HTM\">\u201dlabyrinttitansseja\u201d<\/a> pohjoismaista ja\u00a0<strong>Saksasta<\/strong>\u00a0esittelemme toiste.<\/p>\n<blockquote><p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2433 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/geranos.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"123\" \/>Geranos- eli kurkitanssi. L\u00f6yt\u00f6paikka: Xobourgo, Tenos. Ajoitus: 700-600 eKr.<\/p><\/blockquote>\n<p>Antiikin kansat uskoivat, ett\u00e4<strong> Merkuriuksen<\/strong>\u00a0n\u00e4enn\u00e4inen liike taivaalla maasta katsottuna muodostaa yhden vuoden tarkkailujakson aikana kuvion, jota muinaiset ihmiset pitiv\u00e4t kurkien tanssin kaltaisena. Kurki oli siksi pyh\u00e4.<\/p>\n<p>Labyrintin klassinen malli, yhden kiemurtelevan ja kuvion keskelle p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n haarautumattoman k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n muodostama py\u00f6re\u00e4 kuvio, jonka malli l\u00f6ytyy mm. minolaisen ajan kolikoista Kreetalta ja\u00a0Suomen rannikolta, esitti muinaisten ihmisten mielest\u00e4 kurkien ja merkurius-planeetan pyh\u00e4\u00e4 tanssia.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2434 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/ajoskemi0000001.gif\" alt=\"\" width=\"237\" height=\"213\" \/><\/p>\n<p>Meill\u00e4 on nyt tie, Hyperboreasta Delokselle, ja teit\u00e4 kuljetaan yleens\u00e4 kahteen suuntaan. Meill\u00e4 on kuvio, symboli, rituaalin kaava, joka esiintyy tien molemmissa p\u00e4iss\u00e4. Otsikkokuvan minolaistyyppinen labyrintti on piirretty muistiin 1900-luvun alussa\u00a0<strong>Kemin Ajoksessa <\/strong>(Kuva yll\u00e4). Saari on noussut merenpinnan yl\u00e4puolelle historiallisesti katsoen aivan \u00e4skett\u00e4in. Joku on niill\u00e4 seuduin muistanut vanhan kaavan viel\u00e4 1500-1700-luvuilla?<\/p>\n<h3>Kurki + Labrys = Troija<\/h3>\n<p>Kreetan minolaiseen korkeakulttuuriin liittyy my\u00f6s\u00a0<strong><i>labrys<\/i><\/strong>, kaksoiskirves.\u00a0Kaksiter\u00e4inen kirves symbolisoi mm. maskuliinisen ja feminiinisen elementin tasapainoa ja yhteytt\u00e4. Euroopan ja V\u00e4h\u00e4n Aasian varhaisten maanviljelysyhteis\u00f6jen \u201dmatriarkaalinen\u201d kulttuuri s\u00e4ilyi pisinp\u00e4\u00e4n ja kehittyi korkeimmalle juuri Kreetalla.<\/p>\n<blockquote><p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2435 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/paris.gif\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"123\" \/>Er\u00e4s antiikin kreikkalainen maljakkomaalaus kuvaa\u00a0<b>Pariksen<\/b>l\u00e4ht\u00f6\u00e4 Mykenest\u00e4 kohti\u00a0<i>Troijaa<\/i>\u00a0ry\u00f6stetyn(?)\u00a0<b>Helenan <\/b>kanssa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Antiikin aikainen taiteilija on piirt\u00e4nyt kuvaan henkil\u00f6t, joista katsoja ei tiennyt keit\u00e4 he esitt\u00e4v\u00e4t, ja laivan. Jotta maalauksen aihe tulisi aikalaisille selv\u00e4ksi, siihen on sijoitettu er\u00e4it\u00e4 tunnusmerkkej\u00e4. Laivan keulan eteen on piirretty <em>kaksoiskirveit\u00e4<\/em> ja <em>kurki<\/em>. -Laivan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli siis <b>Troija<\/b>.<\/p>\n<p>Klassisen minolaisen labyrintin nimen\u00e4 on \u201dtroija\u201d sek\u00e4 kreikkalais-roomalaisessa ja etruskilaisessa perinteess\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4(?) pohjoiseurooppalaisessa paikannimist\u00f6ss\u00e4:\u00a0<b>Troytown<\/b>\u00a0(engl.),\u00a0<b>Troijeborgs-slotte<\/b>(ruots.), ja\u00a0<b>Caerdroia<\/b>\u00a0(kymrin kieli). Pompejilainen graffititaiteilija kirjoitti minolaistyyppisen labyrintin kuvan viereen:\u00a0<a href=\"http:\/\/pakana.greatnow.com\/HOLMA.HTM\"><i>Labyrinthvs, hic habitat Minotavrvs<\/i><\/a>.<\/p>\n<p>Labyrintti-ilmi\u00f6 muodostaa siis kokonaisuuden, johon kuuluu tietyn kaavan mukainen kuvio, \u201dtroija\u201d, \u201dminotaurus\u201d tai h\u00e4rk\u00e4, vesilintu, tytt\u00f6, tanssi ja lanka tai nauha.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2436 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/bucranium00000.gif\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"127\" \/><\/p>\n<p>\u00c4skett\u00e4in edesmennyt californialais-liettualainen arkeologian professori\u00a0<a href=\"http:\/\/www.webcom\/gimbutas\/\"><b>Marija Gimbutas<\/b><\/a>\u00a0on selvitt\u00e4nyt muinaisen h\u00e4rk\u00e4kultin alkuper\u00e4n. H\u00e4r\u00e4n p\u00e4\u00e4 sarvineen muistuttaa naisen kohtua ja munajohtimia. Muinaisten taiteilijoiden tyylittelyrutiinit ko. aiheessa tukevat Gimbutasin n\u00e4kemyst\u00e4. Kysymys on siis vanhan tasapainoon pyrkiv\u00e4n yhteiskunnan el\u00e4m\u00e4nkultista, jossa h\u00e4rk\u00e4\u00e4 kunnioitettiin jumalattaren el\u00e4imen\u00e4, ja kuoleman ja j\u00e4lleensyntymisen symbolina.<\/p>\n<p>Neoliittiselta kivikaudelta,\u00a0<strong>Catal H\u00fcy\u00fck<\/strong>ista, alkaen antiikin taiteessa esiintynyt <em>bucranium<\/em>-teema, koristeltu h\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4, tarkoittaa juuri t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p>Oheisessa <strong>Tripolje-Cucuteni<\/strong>n kulttuurin naisfiguurissa, 5500-2750 BC, h\u00e4r\u00e4n sarvia kuvaava symboli on sijoitettu vatsan kohdalle.<\/p>\n<blockquote><p>T\u00e4ss\u00e4 on \u201dMinotauruksen\u201d edelt\u00e4j\u00e4: Naisen lis\u00e4\u00e4ntymiskykyyn viittaava h\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4-metafora, T\u00e4m\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 Sipoonkin labyrinttikuvan Minotaurus-editiota vanhempaan traditioon.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2437 alignleft\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/cucuteni55002750bc.jpg\" alt=\"\" width=\"196\" height=\"300\" \/><\/p><\/blockquote>\n<p>Labyrintti liittyi siis Jumalattaren kulttimenoihin. Siihen mentiin sis\u00e4lle ahtaasta portista, kuljettiin pitk\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, ja perill\u00e4 odotti joko monimielisesti k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4 h\u00e4rk\u00e4, tai -kuten Fennoskandian ja Etrurian perinteess\u00e4, neito.<\/p>\n<p>Suomessakin tunnettu kivilabyrintin nimitys, <i>\u201dJungfrudansen\u201d<\/i>\u00a0liittyy t\u00e4h\u00e4n. Hedelm\u00e4llisyydest\u00e4 oli siis kysymys. Vanhalle pakanalliselle kulttipaikalle (todenn\u00e4k\u00f6isesti) rakennetun\u00a0<a href=\"http:\/\/pakana.greatnow.com\/RINGBOM.HTM\"><b>Sipoon<\/b><\/a>\u00a0keskiaikaisen kirkon sein\u00e4ss\u00e4 on kalkkimaalaus, jossa t\u00e4ydellisen minolaisen labyrintin keskell\u00e4 on tytt\u00f6.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2425 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/sipoonkirkkolab0000.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"291\" \/><\/p>\n<h3><i>\u201dSiell\u00e4 paljo h\u00e4pi\u00e4 tehtin\u201d<\/i><\/h3>\n<p><b>Agricolan<\/b>\u00a0Psalttarin esipuheeseen liittyv\u00e4n vanhojen suomalaisten jumalien luettelon er\u00e4s s\u00e4e kuvaa\u00a0<i>\u201dpyhi\u00e4 h\u00e4it\u00e4\u201d<\/i>\u00a0eli sadetta ym. hallitsevan taivaanjumalan\u00a0<b><i>Ukon<\/i><\/b>\u00a0ja h\u00e4nen jumalallisen puolisonsa\u00a0<b><i>Raunin<\/i><\/b>\u00a0yhdynt\u00e4\u00e4, joka ilmeisesti muinaissuomalaisten mielest\u00e4 varmisti peltojen hedelm\u00e4llisyyden.\u00a0<i>\u201dUkon Vakka\u201d<\/i>\u00a0-rituaalista Agricola valittaakin surkeana:\u00a0<i>\u201dSiell\u00e4 paljo h\u00e4pi\u00e4 tehtin\u201d<\/i>.<\/p>\n<p>Niin ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tapaan:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2426 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/etruscan-labyrinth.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"133\" \/><\/p>\n<p>\u201d<em>Vanhan Euroopan<\/em>\u201d kivikautisten maanviljelij\u00f6iden ja kalastajien rakentamista <strong>megaliitti-monumenteista<\/strong> ainakin kammion ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kumpuhaudat olivat my\u00f6s Jumalattaren symboleja. L\u00e4ntiselt\u00e4 V\u00e4limerelt\u00e4 <strong>Skotlannin<\/strong> saarille ja <strong>Keski-Puolaan<\/strong> ulottuvalla alueella yhteis\u00f6jen vainajien luut koottiin <em>Maa-\u00c4iti\u00e4<\/em> abstraktisti esitt\u00e4viin ladotuista kivist\u00e4 ja irtomaasta huolellisesti rakennettuihin kumpuihin, joiden j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat vaikuttavia viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. <strong>Irlannin<\/strong> tunnetuimman megaliitti-rakennuksen,\u00a0<b>New Grangen<\/b>\u00a0hauta- ja observatoriokummun suuriin kiviin on hakattu samoja koristeaiheita, kuin Gimbutasin l\u00f6yt\u00e4mien Jumalatarta esitt\u00e4vien pienoispatsaiden vartalomaalauksissa Balkanilla ja Ukrainassa.<\/p>\n<p>Labyrinttien nimityksi\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Troija, -v\u00e4h\u00e4n kaikkialla.<\/li>\n<li>Caerdroia, Wales.<\/li>\n<li>Trojeborg, Ruotsi.<\/li>\n<li>Jatulintarha, Suomi.<\/li>\n<li>Jerusaalemi, Suomi,<\/li>\n<li>Kaupunki, Suomi,<\/li>\n<li>Pietarinleikki, Suomi.<\/li>\n<li>Jungfrudansen, Ruotsi, suom. ruotsinkieliset.<\/li>\n<li>Munkkien tarha, Suomi.<\/li>\n<\/ul>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2438 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/chartresponoi0000000000001.gif\" alt=\"\" width=\"368\" height=\"668\" \/><\/p>\n<p>Suomen l\u00e4hialueilla er\u00e4s s\u00e4ilyneiden labyrinttien keskittym\u00e4 on Vienanmeren saaret ja Kuollan (sic!) niemimaa.\u00a0<strong>Ponoi-joen<\/strong>\u00a0kuuluisa labyrintti on kuvassa ylemp\u00e4n\u00e4, alempana miltei identtinen\u00a0<strong>Chartres<\/strong>in katedraalin lattialabyrintti, joka toistaa samalla paikalla ennen katedraalia olleen pakanallisen labyrintin rakennetta. (Ponoi ylempi, Chartres alempi kuva.)<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on taas pohtimista lainautumis-suuntaa etsiville: Kopioivatko ranskalaiset lappalaisilta, vai oliko Kuollan niemimaan saamelaisilla tieto Pariisin viimeisist\u00e4 \u00a0trendeist\u00e4 jo tuhannen vuotta sitten? Toki oikeesti t\u00e4m\u00e4 idea on ollut yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n tiedossa molemmissa paikoissa.<\/p>\n<p><b>Theseus \/ Ariadne<\/b>\u00a0-myytti antaa Minotauruksesta ja Labyrintist\u00e4 aivan toisenlaisen kuvan. Muinaiset el\u00e4m\u00e4nvoimat on muutettu arkaaiseksi ja piilotajuiseksi \u201dpahaksi\u201d, joka symbolisesti tuhotaan. Euroopassa oli tapahtunut jotakin kamalaa, ja vanhat myytit kirjoitettiin uudestaan. T\u00e4st\u00e4 vaiheesta kirjoittaa selkeimmin Herodotoksen edelt\u00e4j\u00e4 ja kollega\u00a0<b>Hesiodos.<\/b><\/p>\n<h3>Hesiodos ja &#8217;<em>kultainen heimo&#8217;<\/em><\/h3>\n<p>Hesiodos kertoo \u201dkultaisesta heimosta\u201d, joka eli ennen akhaialaisten, joonilaisten ja doorilaisten maahantunkeutumista Kreikassa:\u00a0<i>\u201dKaikki hyv\u00e4 oli heid\u00e4n. Hedelm\u00e4llinen maa vuodatti antejaan pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja rajattomasti. Rauhassa ja mukavasti he hoitivat ylt\u00e4kyll\u00e4isi\u00e4 maitaan, joukoiltaan runsaina ja kuolemattomien suosiossa.<\/i>\u201d T\u00e4m\u00e4n kansan, jota Hesiodos kutsuu\u00a0<i>\u201dhengelt\u00e4\u00e4n puhtaaksi\u201d<\/i>\u00a0ja\u00a0<i>\u201dpahuuden vastustajaksi\u201d<\/i>, j\u00e4lkeen tuli v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isempi\u00a0<i>\u201dhopeaheimo\u201d<\/i>, jonka puolestaan syrj\u00e4ytti\u00a0<i>\u201dvaskiheimo\u201d, ei laisinkaan hopeaheimon kaltainen, kauhea ja mahtava, tuhkakuilusta alkunsa saanut\u201d<\/i>.<\/p>\n<p>Hesiodos jatkaa kertomalla, miten t\u00e4m\u00e4 kansa -nykyisen tiedon mukaan ilmeisesti pronssikautiset <strong>akhaialaiset<\/strong>&#8211; toi sodan tullessaan.\u00a0<i>\u201dHeid\u00e4n suurimpana huolenaan olivat Areksen syntiset vaikerrustaher\u00e4tt\u00e4v\u00e4t teot.\u201d<\/i>. Hesiodos nimitt\u00e4\u00e4 akhaialaisten ja heit\u00e4 edelt\u00e4neiden kansojen yhdess\u00e4 luomaa mykenel\u00e4ist\u00e4 kulttuuria <i>\u201dnelj\u00e4nneksi heimoksi\u201d<\/i>, joka\u00a0<i>\u201doli edellist\u00e4 jalompi ja oikeudenmukaisempi\u201d<\/i>.<\/p>\n<p>Hesiodoksen\u00a0<i>\u201dviides heimo\u201d<\/i>\u00a0oli <strong>doorilaiset<\/strong> maahanmuuttajat, jotka hallitsivat h\u00e4nen aikansa kreikkalaista maailmaa. <i>\u201dKunpa en kuuluisi t\u00e4h\u00e4n viidenteen heimoon. Olisinpa kuollut aikaisemmin tai syntynyt my\u00f6hemmin.\u201d<\/i> -Kirjoittaa Hesiodos, ja kuvaa aikakauttaan synkin v\u00e4rein:\u00a0<i>\u201d\u2026mies ry\u00f6st\u00e4\u00e4 toisen miehen kaupunkia. \u2026 Oikeus on sama kuin valta, ja kunnia on lakannut olemasta.\u201d<\/i>\u00a0\u201dKultainen aika\u201d muistettiin siis antiikin Kreikassa, ja sit\u00e4 osattiin my\u00f6s kaivata. (Siteerattu lyhennellen\u00a0<b>Riane Eisler<\/b>: \u201dMalja ja Miekka\u201d, s.98)<\/p>\n<p>Hyvinvoivaan neoliittisen kivikauden lopun Jumalatarta ja rauhaa palvovaan \u201dVanhaan Eurooppaan\u201d, joka ulottui <strong>Ukrainasta Balkanille<\/strong> ja <strong>Anatoliaan<\/strong>, tunkeutuivat per\u00e4tt\u00e4isin\u00e4 aaltoina kuivissa er\u00e4m\u00e4iss\u00e4\u00e4n raaistuneet <strong>indoeurooppalaisia<\/strong> kieli\u00e4 puhuvat paimentolaiset. Heid\u00e4n mukanaan tulivat jatkuvat sodat, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n loppuneet, ihmisten eriarvoisuuden institutionalisoiminen, uusi kieliryhm\u00e4 ja uudet sotaisat jumalat. Tapahtumaketju on samanlainen kuin seemil\u00e4isten tunkeutuminen L\u00e4hi-Id\u00e4n korkeakulttuurien alueelle. Hesiodoksen kauhisteleman\u00a0<em>\u201dAreksen syntisi\u00e4 tekoja<\/em>\u201d ihannoivan kulttuurin uskonnosta ja arvomaailmasta saa parhaiten kuvan lukemalla Vanhaa Testamenttia.<\/p>\n<p>Valloitus ei kuitenkaan ollut t\u00e4ydellinen, vaan vanhan kulttuurin osia j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n uusissa puitteissa. Vanhat jumalat eiv\u00e4t unohtuneet, -niiden rooli vain muuttui ja ne saivat rinnalleen indoeurooppalaiset sodanjumalat olympolaiselle pantheonille. My\u00f6s myytit sovitettiin uuteen kokonaisuuteen, ja edell\u00e4 mainittu Theseus-tarina onkin hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 uudelleenkirjoittamisesta.<\/p>\n<h3><em>Aasojen<\/em>\u00a0ja\u00a0<i>vaanereiden<\/i>\u00a0taistelu<\/h3>\n<p>Euroopassa tapahtunut myllerrys on kuvattuna Skandinavian taruston <i>aasojen<\/i>\u00a0ja\u00a0<i>vaanereiden<\/i>\u00a0taistelussa, ja meid\u00e4n Kalevalamme\u00a0<i>Pohjan Akka<\/i> on tyypillinen uudelleenkirjoituksen tuote. Kiero ja vallanhimoinen Akka on\u00a0<i>P\u00e4iv\u00f6l\u00e4n<\/i>\u00a0v\u00e4en, johon kuulijat samaistuivat, vastapeluri. H\u00e4nen tukikohtansa on Pohjan\u00a0<i>per\u00e4ll\u00e4<\/i>, kuoleman ja pimeyden maassa. Vanha skandinaavinen satu sijoittaa jotakin osaa Tanskasta hallinneen kuningas\u00a0<b>Gorm Vanhan<\/b>\u00a0viel\u00e4 vanhempaan yhteyteen. Otaksuttavasti historiallisen henkil\u00f6n Ruijan retki muuttuu tarinassa pohjoiseen ment\u00e4ess\u00e4 yh\u00e4 myyttisemm\u00e4ksi, ja Vienanmeren\u00a0<a href=\"http:\/\/pakana.greatnow.com\/KNTLHTI.HTM\"><b>Kantalahdessa<\/b><\/a>\u00a0kohdataan jo tarujen hirvi\u00f6t ja alitajunnan pelot.<\/p>\n<p>Kalevalaisen ja saaga-runouden tuntema \u201dPohjola\u201d on vaarojen, rikkauksien ja kuoleman paikka. Sit\u00e4 hallitsee nainen, mutta h\u00e4n ei luo el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ainoat Pohjolan rikkaudet ovat kylm\u00e4\u00e4 kultaa ja kauppatavaraa. Onkin mielenkiintoista verrata em. Akan uutta roolia er\u00e4isiin V\u00e4limeren maiden saman aikakauden uskonnollisiin innovaatioihin, joissa miespuoliselle jumaluudelle siirret\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n luojan tai jopa synnytt\u00e4j\u00e4n rooli. Kun kulttuuri patriarkaalistui, se tapahtui hyvin perusteellisesti.<\/p>\n<p>Kalevalan ja saagojen \u201dPohjola\u201d on vainajien maa:\u00a0<em>Kuoleman talo, Tuonelan virta, miestensy\u00f6j\u00e4 m\u00e4ki<\/em>, \u2026 Kaikki t\u00e4m\u00e4 on sijoitettu valoisien kes\u00e4\u00f6iden ja Euroopan nuorimpien troija-labyrinttien seudulle.<\/p>\n<p>Tyypillinen esimerkki myyttien uudelleenkirjoittamisesta on my\u00f6s\u00a0<b>P.Yrj\u00f6n<\/b>\u00a0tarina. Aseistettu ratsumies -siis rosvo, ritari tai muu \u00f6ykk\u00e4ri- tappaa <em>lohik\u00e4\u00e4rmeen<\/em>, vanhan uskonnon onnellisuuden symbolin. (Louhik\u00e4\u00e4rme =&gt; Louhi = Pohjan Akka.) Kostonhimoisen ja \u00e4\u00e4ri-suvaitsemattoman aavikkokansan sodanjumalan kultin urbaaniversion, kristinuskon, markkinoiminen eurooppalaisille tuotti t\u00e4m\u00e4n ja er\u00e4it\u00e4 muita tarinoita.<\/p>\n<p>Aasojen ja vaanereiden taistelu p\u00e4\u00e4ttyi kompromissiin, kuten saagat kertovat, eik\u00e4 \u201dvedett\u00f6m\u00e4n autiomaan tappajademonin\u201d ristiretki Eurooppaan johtanut sen kummempiin tuloksiin. Katolinen kirkko omaksui tuota pikaa monia k\u00e4\u00e4nnytett\u00e4vien pakanoiden juhlap\u00e4ivi\u00e4 ja rituaaleja, ja jopa jumaluuksia.<\/p>\n<h3><i>\u201dSuuri on Efeson Diana\u201d<\/i><\/h3>\n<p>Kirkkohistoriasta tied\u00e4mme\u00a0<b>apostoli Paavalin<\/b>\u00a0kiivailleen\u00a0<b>Efesoksessa<\/b>\u00a0er\u00e4st\u00e4 antiikin maailman keskeisint\u00e4 kulttia vastaan. Vaikka mielenosoituksiin kokoontunut kansa huusi\u00a0<i>\u201dSuuri on Efeson Diana\u201d<\/i>, Paavalin kannattajat voittivat, -sen kerran. Parisen sataa vuotta my\u00f6hemmin silloin viel\u00e4 yhten\u00e4isen kristikunnan kirkolliskokous\u00a0Efesoksessa\u00a0p\u00e4\u00e4tti asettaa\u00a0<b>Neitsyt Marian<\/b>\u00a0jumalallisena palvottavaksi. Suuri on siis Efeson Diana!<\/p>\n<p><strong>Maarian<\/strong>\u00a0keskiaikainen kivikirkko on muuten yksi niist\u00e4 kolmesta suomalaisesta kirkosta, jonka sein\u00e4\u00e4 koristaa labyrintti-piirros. Toiset piirrokset ovat\u00a0<b>Perni\u00f6n<\/b>\u00a0ja Sipoon kirkoissa. Lieneek\u00f6 Sipoon kirkossa P.Paavalin urot\u00f6ist\u00e4 seurakunnalle saarnannut pappi tiennyt, kenen kuva on kirkon sein\u00e4labyrintin keskell\u00e4.<\/p>\n<p>Vanha uskonto on jatkanut olemassaoloaan tuhansia vuosia: Substraattina valtauskonnon sis\u00e4ll\u00e4, alakulttuureina, noitakonsteina ja perinn\u00e4istapoina, joiden alkuper\u00e4\u00e4 ja merkityst\u00e4 emme en\u00e4\u00e4 tunnista.<\/p>\n<p>Jumalattaren kulttipaikat s\u00e4ilyiv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Euroopassa pisimp\u00e4\u00e4n Pohjan <i>per\u00e4ll\u00e4,<\/i>\u00a0\u00a0Per\u00e4merell\u00e4. Olemme siis j\u00e4lleen Hyperboreassa, mutta emme V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen ja Gorm Vanhan tapaamassa pahassa Pohjolassa.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4n, syntym\u00e4n, hedelm\u00e4llisyyden ja jatkuvuuden symbolien, labyrinttien, rakentaminen jatkui t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viime vuosisadalle asti. On toki luultavaa, ett\u00e4 saariston viimeisten <i>jatulintarhojen<\/i>\u00a0rakentajat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet selvill\u00e4 kaikesta aiheeseen liittyv\u00e4st\u00e4, vaan vanha traditio oli taantunut taikuudeksi ja poppakonstailuksi, mutta he rakensivat niit\u00e4 yh\u00e4, -ja muistivat jotakin.<\/p>\n<h3><em>Kurkien tie<\/em>\u00a0Aigeialta Per\u00e4merelle<\/h3>\n<p>Oliko\u00a0<i>kurkien tie<\/i>\u00a0Aigeialta Per\u00e4merelle tai Vienaan se reitti, jota Herodotoksen mainitsemat lahjat kulkivat antiikin Kreikan keskeisimm\u00e4lle pyh\u00e4k\u00f6lle, ja kunnioittivatko kreikkalaiset lahjojen tuojia oman menneisyytens\u00e4, Hesiodoksen \u201dkultaisen heimon\u201d ajan muistajina ja Jumalattaren v\u00e4ken\u00e4?<\/p>\n<p>Jos n\u00e4in on, keskiajan kronikoitsijat eiv\u00e4t erehtyneet sijoittaessaan Suomenlahden ja Vienameren v\u00e4lille vaihteleviin paikkoihin\u00a0<b><i>Terra Feminarumin<\/i><\/b>\u00a0ja\u00a0<b><i>Insula Amazonesin<\/i><\/b>, ja omat runolaulajamme\u00a0<strong>Pohjan Akan<\/strong>, tuon nurink\u00e4\u00e4nnetyn hahmon.<\/p>\n<h3>Terra Feminarum on &#8221;svealaisista it\u00e4\u00e4n&#8221;<\/h3>\n<p><b>Adam Bremenil\u00e4isen<\/b> kuuluisassa historiikissa <strong>Terra Feminarum<\/strong>, \u201dnaistenmaa\u201d, on merkitty Etel\u00e4-Suomen kohdalle, ja er\u00e4s toinen kronikoitsija kertoo sen olevan yht\u00e4 kaukana sek\u00e4 <b>Birkasta<\/b>\u00a0ett\u00e4\u00a0<b>Revalista<\/b>\u00a0(Tallinna) laivalla kuljettaessa. Sanapari\u00a0<b><i>Queen ~ Kveeni<\/i><\/b>\u00a0(=kainuulainen, Norjan suomalainen, <strong>Norbotten<\/strong>in suomalainen) on sekin yh\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Englantilainen tutkija\u00a0<b>Thomas W. Shore<\/b>\u00a0esittelee laajassa kirjassaan\u00a0<b><i>\u201dOrigins of The Anglo-saxon Race\u201d<\/i><\/b>\u00a0lukuisia suomalaisvaikutteisia vanhoja paikannimi\u00e4 Englannista, joiden h\u00e4n arvelee liittyv\u00e4n suomalaisten \u201dnormannien\u201d osallistumiseen anglosaksien mukana Englannin valloitukseen. Erityisesti Shore kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota \u201d<strong>queen-\u201d<\/strong>\u00a0ja \u201d<strong>kween-\u201d<\/strong>\u00a0sanoihin, jotka siis liittyv\u00e4t kainuulaisiin ja suomalaisiin. Shoren tutkimuksen kohteena oli sen selvitt\u00e4minen, mist\u00e4 kansoista nyky-englantilainen v\u00e4est\u00f6 on perinyt geenins\u00e4, ja em. paikannimet todistavat suomalaisten l\u00e4sn\u00e4oloa. Kveeni- tai queen-sanasto liitet\u00e4\u00e4n suomalaisiin muuallakin Euroopassa.<\/p>\n<blockquote><p>Vanhat kronikoitsijat ovat n\u00e4hneet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Hyperboreassa jotain kummallista. Jotain, josta kertovia v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 tietoja he ovat toistaneet ja kopioineet kunnes ne ovat kuluneet l\u00e4hes tunnistamattomiksi, ja sulautuneet uusin ymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p><\/blockquote>\n<p>Labyrinttej\u00e4 on siis tarkasteltava osana Euroopan kristillist\u00e4 aikaa edelt\u00e4nytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuotoa ja sen sosiaalista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Muinaiset yhteis\u00f6t lujittivat yhteenkuuluvaisuuttaan vuotuisjuhlilla, joihin koko kyl\u00e4 tai heimo osallistui. Vuoden pimeimp\u00e4\u00e4n aikaan j\u00e4rjestettiin juhla, josta Skandinaviassa k\u00e4ytettiin sanaa <i>hjul<\/i>, joka on voinut pesiyty\u00e4 suomen kieleen jo ennen kristinuskoa, -tarkoittaen\u00a0<i>joulua<\/i>, pakanallista keskitalven juhlaa. \u201dJuhla\u201d tarkoittaa yh\u00e4 <strong>Pohjanmaalla<\/strong> joulua. \u00a0Py\u00f6r\u00e4\u00e4 tarkoittavan sanan vakiintuminen vuotuisjuhlan nimeksi on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 vain jos oletetaan, ett\u00e4 ko. tapahtuma liittyi sek\u00e4 aurinkoon ett\u00e4 maahan rakennettuun labyrinttiin.<\/p>\n<p>Muinainen ihminen oli hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Kun labyrintti \/jatulintarha oli kerran rakennettu, se sai aikojen kuluessa erilaisia k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 ja merkityksi\u00e4. \u201dJumalan tuomio\u201d, eli rikoksesta ep\u00e4illyn l\u00e4hett\u00e4minen sidotuin silmin labyrinttiin, on voinut olla syyn\u00e4 er\u00e4iden my\u00f6hempien kivitarhojen muuttuneeseen tai muutettuun pohjaratkaisuun.<\/p>\n<p>Kun k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 haarautuu, toisin kuin minolaisessa perustyypiss\u00e4, ep\u00e4ilty voi joutua joko \u201dhenkiin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n\u201d keskiosaan tai eksy\u00e4 sivuhaaraan, jolloin syyllisyys tuli toteenn\u00e4ytetyksi. Miksi labyrintin \u201dtuomio\u201d tulkittiin juuri n\u00e4in. K\u00e4sitettiink\u00f6, ett\u00e4 Jumalatar torjui syytetyn?<\/p>\n<p>Labyrinttia on siis voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhan ajan kyl\u00e4yhteis\u00f6ss\u00e4 erilaisten merkitt\u00e4vien tapahtumien juhlistamiseen. Avioliiton vahvistaminen labyrinttik\u00e4velyll\u00e4 tai -juoksulla on varsin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Kysymysh\u00e4n on hedelm\u00e4llisyyden symbolista. Er\u00e4\u00e4n saksalaisen herttuan tiedet\u00e4\u00e4n 1600-luvulla h\u00e4\u00e4kirkosta tullessaan juosseen tuoreen vaimonsa kanssa paikkakunnan ikivanhan labyrintin l\u00e4vitse, rahvaan ja alustalaisten riemuitessa ja pappien todenn\u00e4k\u00f6isesti vaivoin salatessa kiukkunsa.<\/p>\n<p>Kun kyl\u00e4yhteis\u00f6t menettiv\u00e4t pakanuudenaikaisen riippumattomuutensa, ja kyliin tullut \u201dlaillinen esivalta\u201d alkoi vahtia ett\u00e4 v\u00e4ki pit\u00e4ytyy valtion virallisessa uskonnossa, yhteis\u00f6j\u00e4 vuosituhansia koossapit\u00e4neet ikimuistoiset rituaalit pyrittiin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vaikka t\u00e4ss\u00e4 ei t\u00e4ysin onnistuttu -viel\u00e4 1800-luvulla pappi yll\u00e4tti kyl\u00e4l\u00e4iset pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 pakanallista menoa\u00a0<strong>Janakkalan<\/strong>\u00a0<i>Laurin l\u00e4hteell\u00e4<\/i>\u2013 hiidet, pit\u00e4myspuut ja jatulintarhat s\u00e4ilyiv\u00e4t joko talojen tonteilla supistuneessa merkityksess\u00e4, tai syrj\u00e4isill\u00e4 paikoilla jossa vanhojen menojen rippeit\u00e4 saatettiin harrastaa ilman liikoja silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ei ollut en\u00e4\u00e4 kysymys kyl\u00e4n yhteisist\u00e4 menoista vaan yksitt\u00e4isten ihmisten henkil\u00f6kohtaisista \u201drajatiedon\u201d harrastuksista.<\/p>\n<h3>\u201dPygmien sota kurkia vastaan\u201d?<\/h3>\n<p>Edell\u00e4 tuli jo mainittua Styx-virran lautturin, Kharonin, konteksti helleenien taruista tuntemaan pygmalionin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kansaan. Kharon-pygmillekin saamme maantieteelliset koordinaatit.<\/p>\n<p><i>Illiaassa<\/i>\u00a0mainittiin ohimennen Pygmalionin v\u00e4en hullunkurinen sota kurkia vastaan. Homerokselta t\u00e4m\u00e4n myytin peri keskiajan Eurooppa.<i>\u201dT\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pieni\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka tuskin ovat viiden k\u00e4mmenen korkuisia, mutta urhoollisesti puolustavat itse\u00e4\u00e4n kurkia vastaan. T\u00e4h\u00e4n rajoittuu\u00a0<strong>Chatai<\/strong>n (=<strong>Kiina<\/strong>) ruhtinaan valtakunta.\u201d<\/i>\u00a0N\u00e4in kertoo selitysteksti\u00a0<b>Katalonialaisessa Atlaksessa<\/b>\u00a0v. 1375 jKr. Kuva samasta aiheesta<strong>\u00a0Olaus Magnukselta<\/strong>.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2439 aligncenter\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/pygmit000001.gif\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"183\" \/><\/p>\n<p>Joissakin vanhoissa kuvissa pygmien ratsuiksi on piirretty vuohia, mitk\u00e4 lienev\u00e4t V\u00e4limeren maissa tuntemattomien porojen korvikkeita.<\/p>\n<p>Kreikkalaiset tiesiv\u00e4t kurkien lent\u00e4v\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoiseen, jossa taivaan kansi on matalalla, ja taivaan ja maan v\u00e4list\u00e4 aukkoa vartioi lyhytkasvuinen pygmalionin kansakunta. T\u00e4m\u00e4 paikallistaa pygmit J\u00e4\u00e4meren rannoille, mutta katalonialaisten viittaus Kiinaan veisi heid\u00e4t kovin it\u00e4\u00e4n? Jos \u201d<em>Chatain valtapiiri<\/em>\u201d ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Kiinan kaupan ulottuvuutta, pysymme silti Vienanmerell\u00e4, sill\u00e4 kiinalaisia kauppatavaroita on l\u00f6ytynyt <strong>syrj\u00e4\u00e4nien<\/strong> mailta.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarkastelu osoitti, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjan perill\u00e4 ei ole koskaan oltu eristyksiss\u00e4 muista, ja jo antiikin sivilisaatiot ovat harjoittaneet meid\u00e4n kanssamme kulttuurivaihtoa. Kuva suomalaisten menneisyydest\u00e4 on paljon monivivahteisempi, kuin yleens\u00e4 on tapana ajatella.<\/p>\n<p>Kiitos mielenkiinnosta! (Enk\u00e4 kertonut viel\u00e4 sit\u00e4k\u00e4\u00e4n,\u00a0<em>mihin<\/em>\u00a0antiikin kreikkalaiset paikallistivat\u00a0<strong>Apollon\u00a0<\/strong>syntym\u00e4sijan ja temppelin.). <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p>\n<p>Pekka Kemppainen<\/p>\n<p>Aiheeesta toisaalla::<\/p>\n<p>https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/2016\/10\/11\/antiikin-kolikossa-ja-perameren-saaren-kivilatomuksessa-sama-kuvio-mika-juttu\/<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomenlahden, Pohjanlahden ja Vienanmeren saarilla on yh\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 kivilatomuksia, joissa polku l. k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kulkee reunalta\u00a0 keskell\u00e4, haarautumatta, mutta ohjaten kulkijaa milloin kuvion reunalle, milloin keskelle. Kyseess\u00e4 on &#8217;troija-tyyppisen labyrintin&#8217; perusmuoto, -vanhempi kuin taru Theseuksesta ja &#8217;Ariadnen langasta&#8217;. Tarkastelemme. Antiikin kolikossa ja Per\u00e4meren saaren kivilatomuksessa sama kuvio. Mik\u00e4\u00a0juttu? Kirjoitettu\u00a011.10.2016 (editoitu t\u00e4h\u00e4n julkaisuun). Korfulta, Kreikan saaristosta, l\u00f6ydetty [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2424,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,38],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2422"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2422"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2444,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2422\/revisions\/2444"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}