{"id":241,"date":"2023-12-01T19:33:59","date_gmt":"2023-12-01T19:33:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=241"},"modified":"2023-12-01T19:33:59","modified_gmt":"2023-12-01T19:33:59","slug":"jannat-naiset-feminismia-hyodyntamassa-ja-hamartamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2023\/12\/01\/jannat-naiset-feminismia-hyodyntamassa-ja-hamartamassa\/","title":{"rendered":"&#8221;J\u00e4nn\u00e4t naiset&#8221; feminismi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4m\u00e4rt\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong><em>Feminismi<\/em> -mit\u00e4 se sitten lieneekin- on kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksi 1900-luvulla eniten l\u00e4nsimaiseen yhteiskuntaan vaikuttanut ajattelun virtaus. T\u00e4n\u00e4\u00e4n emme sit\u00e4 ehk\u00e4 huomaa, mutta jos vertaamme 2020-lukua aikaan vain muutama hassu vuosikymmen sitten, sen vaikutusta ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta. Feminismi on my\u00f6s yksi eniten ry\u00f6st\u00f6viljelty ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytetty otsikko, -kuten tulemme huomaamaan.<\/strong><\/p>\n<p>Aloitamme tuoreista tapauksesta, jossa eteenp\u00e4inpyrkiv\u00e4 henkil\u00f6oletettu on k\u00e4ytt\u00e4nyt <em>feminismi<\/em>-teemaa ponnahduslautana, pyrkiess\u00e4\u00e4n johonkin t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n kurjassa <em>patriarkaalisessa<\/em> ja nais-vihamielisess\u00e4 maailmassamme. -Saahan toiseudesta, naiseudesta ja kummallisuudesta hy\u00f6dyllisi\u00e4 s\u00e4\u00e4lipisteit\u00e4, Silloinkin kun henkil\u00f6 selv\u00e4sti kuuluu etuoikeutettuihin, ja ehk\u00e4 jonkin <em>kerhon<\/em> suosikkeihin.<\/p>\n<p>Aloitetaan esimerkill\u00e4:<\/p>\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-width=\"550\" data-dnt=\"true\">\n<p lang=\"fi\" dir=\"ltr\">Sanon sen nyt suoraan: Maria Pettersson on itse pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4neell\u00e4 toiminnallaan aiheuttanut sen, ett\u00e4 h\u00e4n ei voi jatkaa Journalistin p\u00e4\u00e4toimittajana. My\u00f6s Journalistiliiton johdon on korjattava virheens\u00e4.<br \/>Long Play on t\u00e4n\u00e4\u00e4n asian ytimess\u00e4:<a href=\"https:\/\/t.co\/8fEsoikbW1\">https:\/\/t.co\/8fEsoikbW1<\/a> <a href=\"https:\/\/t.co\/eHtH9dpJ9D\">pic.twitter.com\/eHtH9dpJ9D<\/a><\/p>\n<p>&mdash; Tuomas Rimpil\u00e4inen (@TRimpilainen) <a href=\"https:\/\/twitter.com\/TRimpilainen\/status\/1727957414123593822?ref_src=twsrc%5Etfw\">November 24, 2023<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Niin\u00a0 mit\u00e4 on tapahtunut: Joku sukupuoltaan etenemisens\u00e4 v\u00e4lineen\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 on koonnut <em>#tietokirjan<\/em> Suomen historiankirjoituksessa v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neist\u00e4 nais-oletetuista. Kategorinen l\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 heid\u00e4n unohtumisensa johtui sukupuolesta. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla totta, ja useiden kohdalla onkin. -Mutta onko kirjoittaja itse kokenut unohdusta sukupuolensa takia? (P\u00e4invastoin.)<\/p>\n<p>Nyt sitten esimerkkioletettumme, <strong>Maria Pettersson<\/strong>in, sosiaalinen suojaus on pett\u00e4nyt, ja ik\u00e4v\u00e4t ihmiset kyselev\u00e4t, ketk\u00e4 oikeasti ovat kirjoittaneet h\u00e4nen vuosi sitten julkaisemansa tekstit?<\/p>\n<p>Emme t\u00e4h\u00e4n syvenny, -media on jo tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ihan kiitett\u00e4v\u00e4sti. Tarkastelemme feminismin kurjaa kohtaloa: Naisille ja itseasiassa kaikille j\u00e4ykkien sukupuoliroolien rajoitteista k\u00e4rsiville pelastusta luvannut feministisen n\u00e4k\u00f6alan avaaminen -eih\u00e4n mit\u00e4\u00e4n dogmia pit\u00e4nyt tulla vaan ajattelun avartamista?- onkin k\u00e4rsinyt erilaisista &#8221;<em>petterssoneista<\/em>&#8221; jo aatteen alkumetreill\u00e4.<\/p>\n<p>Jo mainiolla 1960-luvulla -viiveell\u00e4 mutta kuitenkin- suomennettu <strong>Margaret Mead<\/strong>in <a href=\"https:\/\/www.kampinkirjakauppa.fi\/tuotteet.html?id=46\/2418\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisess\u00e4 yhteiskunnassa<\/a> toi meik\u00e4l\u00e4istenkin lukijoiden tietoon, ett\u00e4 nais- ja mies-roolit yhteiskunnissa eiv\u00e4t ole sen enemp\u00e4\u00e4 <em>Jumalan<\/em> kuin <em>biologiankaan<\/em> m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4. Mead oli tutkinut antropologina er\u00e4it\u00e4 melanesialaisia yhteis\u00f6j\u00e4, joissa naiset saattoivat olla yhdess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 alistettuja, toisessa dominoivia ja kolmannessa jotain muuta.<\/p>\n<p>Arvostelijat kiistiv\u00e4t Meadin tulokset, vaikka h\u00e4n itseasiassa vain raportoi n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4. Meadin tutkijan-uransa alussa, viel\u00e4 melkein opiskelijana, tekem\u00e4\u00e4 kentt\u00e4tutkimusta <strong>Samoa<\/strong>lla kritisoitiin metodologista virheist\u00e4, -mutta maalina oli\u00a0 em. <strong>Melanesia<\/strong>n raportti. T\u00e4n\u00e4\u00e4n aika on kulkenut kiistan ohitse, ja jo vertailu tutkimuksen julkaisu-ajankohdan -1930-luvun- ja nykyajan sukupuoliroolien v\u00e4lill\u00e4 antaa riitt\u00e4v\u00e4n kontrastin todistamaan Meadin kiistellyn v\u00e4itteen:<\/p>\n<blockquote><p>Naisten rooli ja mahdollisuudet voivat olla erilaisia, tai ovat muuttuneet, vaikka biologia ja Jumala ovat yh\u00e4 ne samat.<\/p><\/blockquote>\n<h3>&#8221;<em>Nainen on luonto -mies on yhteiskunta&#8221;<\/em><\/h3>\n<p>Ns. <em>salonkifeminismin<\/em> keksij\u00e4n, <strong>Simone de Beauvoir<\/strong>in, ajatukset eiv\u00e4t sensijaan ole kokeneet ajan armotonta kritiikki\u00e4, -kun ne eiv\u00e4t mist\u00e4\u00e4n todellisesta ole alunperink\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kertoneet. Beauvoirin kuuluisa slogan, &#8221;<em>nainen on luonto -mies on yhteiskunta<\/em>&#8221;, kuuluu tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isten fraasien ehdottomaan eliittiin. -Niin fiksusti voikin ilmaista ei-niin-yht\u00e4\u00e4n-mit\u00e4\u00e4n. &#8221;<em>Feministi<\/em>&#8221;-rubriikin julkisuuskuvaansa liimanneille se toki meni t\u00e4ydest\u00e4, -ja heid\u00e4n ihailijoilleen, seuraajilleen ja ennenkaikkea sponsoreilleen.<\/p>\n<p>Toki, jos haluaa erottua rahvaasta, kannattaa siteerata vaikkapa tuoreinta ranskalaista keskustelua kulloisestakin puheenaiheesta, (Vaikka tuoreus olisi sadan vuoden takaa.) Jossakin v\u00e4liss\u00e4 feministiselle kentt\u00e4puoliskolle ilmaantuikin jotain sellaista, mik\u00e4 ei ihan sillai sopinut sivistysporvarillisten samettiverhojen suojissa naiseuttaan m\u00e4rehtiville karri\u00e4\u00e4rifemakoille: Joku avasi <em>#patriarkaatin<\/em> juuret ja alkuper\u00e4n.<\/p>\n<h2>History vs. <em>Herstory<\/em><\/h2>\n<p>Kas: Ihmisyhteis\u00f6t olivat joskus muinoin olleet sukupuolisesti tasapainossa, el\u00e4m\u00e4 oli rennompaa, ja kohti korkeampaa kulttuuritasoa oli menty tasaisella vauhdilla. Useimmissa Euroopassa puhutuissa kieliss\u00e4 <em>historiaa<\/em> tarkoittava sana -alunperin <em>tarina, story<\/em>&#8211; kuullostaa englannin l\u00e4pi n\u00e4htyn\u00e4 miehen tarinalta (<em>His-<\/em> maskuliinisen pronominin omistusliite). Sanastoon tulikin nyt <em>Herstory<\/em>, -h\u00e4nen(naisen) tarina.<\/p>\n<p>1900-luvun lopulla ilmaantui keskustelu &#8221;<em>patriarkaattia<\/em>&#8221; edelt\u00e4neest\u00e4 &#8221;<em>matriarkaatista<\/em>&#8221;, jolla ei (toivottavasti) viitattu akkavaltaan, vaan tasapainoiseen terveeseen el\u00e4m\u00e4ntapaan ilman sukupuolten eriarvoisuutta. N\u00e4kemys sai tukea arkeologiasta, kun <strong>UCLA<\/strong>:n arkeologian professori <strong>Marija Gimbutas<\/strong> avasi <strong>It\u00e4-Euroopan<\/strong> esihistoriaa noin 6000 vuoden takaa: Eurooppalainen el\u00e4m\u00e4ntapa oli ollut suhteellisen rauhanomaista ja tasa-arvoista, kunnes <em>indoeurooppalaiset nomadit<\/em> maahanmuuttivat <strong>Keski-Aasian<\/strong> aroilta.<\/p>\n<p>Raakalais-kansojen invaasio romutti nais-sukupuolen yhteiskunnallisen aseman, pudotti v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n 1\/20-osaan, ja aiheutti miltei t\u00e4ydellisen <em><strong>v\u00e4est\u00f6nvaihdon<\/strong><\/em> Euroopassa. Indoeurooppalaiset olivat <strong>Kaspia<\/strong>n, <strong>Aral<\/strong>in ja <strong>Etel\u00e4-Ural<\/strong>in reunustamalla arolla j\u00e4\u00e4neet ilmastonmuutoksen jalkoihin: Kuivuus eteni, pellot tuhoutuivat ja v\u00e4ki kiersi n\u00e4lk\u00e4isen\u00e4 ymp\u00e4riins\u00e4 lampaineen ja vuohineen. Yhteis\u00f6t romahtivat, ja henkiinj\u00e4\u00e4neet olivat v\u00e4kivaltaisimpien testosteroni-urpojen armoilla.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 huudattivat itsens\u00e4 jonkinlaisiksi pikkup\u00e4\u00e4llik\u00f6iksi, ja ryhtyiv\u00e4t sotimaan naapuriheimojen kanssa. Kas, ry\u00f6stettiin naiset seksiorjiksi (2000-luvulla yh\u00e4 L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapa), ja nais-sukupuolen alistaminen vakiintui. -N\u00e4in ilmaantuivat p\u00e4\u00e4llikk\u00f6yhteiskunnat, eriarvoisuus ja jatkuva sotiminen (joka jatkuu n\u00e4emm\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4).<\/p>\n<p>Matriarkaatti-patriarkaatti -murroksen kiist\u00e4j\u00e4t messusivat &#8221;<em>menneisyyteen projisoidusta feministisest\u00e4 Atlantiksesta<\/em>&#8221;, -n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 ett\u00e4 1900-luvulla tapahtunut naisten emansipaatio l\u00e4nsimaisessa kulttuuripiiriss\u00e4 oli jo tuonut &#8221;Atlantiksen&#8221; takaisin. <em>Herstory<\/em>-teeman esiinnostajat olivatkin tuomassa keskusteluun em. historiallista n\u00e4k\u00f6kulmaa, mutta oli my\u00f6s jotain radikaalimpaa.<\/p>\n<h3>Nais-roolit ovat tapakulttuurin heikoin piste: -Siit\u00e4 voi alkaa purkamisen!<\/h3>\n<p>Samaan aikaan toisaalla: <em>Radikaali psykoanalyysi<\/em> oli 1900-luvulla tunnistanut tajunnan rakenteita, jotka kahlitsevat ihmisten mieli\u00e4, <strong>Wilhelm Reich<\/strong> ja <strong>Erich Fromm<\/strong> olivat l\u00f6yt\u00e4neet jotakin j\u00e4nn\u00e4\u00e4, ja yksil\u00f6n tietoisuuden vapauttaminen h\u00e4nen omaan hallintaansa alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdolliselta.<\/p>\n<p>Johtuen l\u00e4nsimaissakin viel\u00e4 1900-luvun alussa kaikkivaltaisesta patriarkaalisuudesta nais-sukupuolen asema oli j\u00e4\u00e4nyt vahvasti j\u00e4lkeen yhteiskunnallisesta kehityksest\u00e4. <em>Ristiriita<\/em> on energiaa siin\u00e4 kuin vesivoimalan yl\u00e4altaan ja ala-altaan korkeusero, tai s\u00e4hk\u00f6virran vaihe-ero. Kun yhteiskunnassa on ristiriitaa, joku aina keksii k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen energian, -joko muutoksen ajamiseen tai vain vallantavoitteluun. J\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyys nais-asiassa oli luonut yhteiskuntaan j\u00e4nnitteen, ja j\u00e4nnite on siis muutosvoima.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 jo mainittu salonkifeminismi hienostelevine l\u00f6rp\u00f6ttelyineen hy\u00f6dynsi yhteiskunnan j\u00e4nnitteit\u00e4, -helmikaulanaakkojen ajanviettoon. My\u00f6hemmin saimme n\u00e4hd\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4n mutta pinnallisen <em>\u00e4\u00e4rifeminismin<\/em> tulevan kaduille (konkreettisesti!) \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sovinnaisia ihmisi\u00e4. N\u00e4htiinp\u00e4 jotain muutakin, pittoreskimpaa: <em>Muotiaatteella ratsastavat mediatyrkyt<\/em>.<\/p>\n<h3>Mediatyrkyt tulevat ja ottavat feminismin!<\/h3>\n<p>Feminismi, kuten kaikki muutkin aatteet, voidaan kuohita vaarattomaksi -ja pikkuporvareiden mielenrauhaa j\u00e4rkytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi- aivan helpolla ja yksinkertaisella konstilla: J\u00e4tet\u00e4\u00e4n mahdollisesti vaaralliset ajatukset pois, ja keskityt\u00e4\u00e4n ep\u00e4oleelliseen s\u00e4l\u00e4\u00e4n. Helppoa!<\/p>\n<p><em>Herstory<\/em>-teemalle t\u00e4m\u00e4 tehtiin unohtamalla patriarkaalisuuden historiallisten syiden pohdinta, ja mit\u00e4 n\u00e4k\u00f6aloja naisroolien avaaminen paljastaa yhteiskuntamme ja el\u00e4m\u00e4ntapamme valuvioista: -Turvallisinta typist\u00e4\u00e4 naishistoria vaikkapa historian henkil\u00f6iden luettelemiseen! (Jos ei omat encyclopediset kyvyt riit\u00e4, voi lainata muilta kirjoittajilta! -Eih\u00e4n se ole <em>plagioimista<\/em>?)<\/p>\n<blockquote><p>Maria Pettersson tehnee pian seuraa niille Suomen historian unohdetuille nais-merkkihenkil\u00f6ille, joita ei kukaan muista, eik\u00e4 kukaan per\u00e4\u00e4n huutele. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-38\" src=\"https:\/\/uutisiahauskastijakiinnostavasti.files.wordpress.com\/2017\/02\/di-gold.gif\" alt=\"di-gold\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p><\/blockquote>\n<p>Kiitos ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4nne!<\/p>\n<p>Luettavaa:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/kotimaa\/a\/8d4c3de2-6569-406a-9fdf-bc1e13eaafed\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Iltalehti<\/strong><\/a> 24.11. 2023: <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/kotimaa\/a\/8d4c3de2-6569-406a-9fdf-bc1e13eaafed\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Maria Petterssonille vaaditaan jo potkuja \u2013 Kritiikki yltyy: \u201dH\u00e4vett\u00e4\u00e4 olla t\u00f6iss\u00e4 n\u00e4in typer\u00e4ll\u00e4 alalla\u201d<\/a>; Maria Pettersson on pyyt\u00e4nyt anteeksi puutteellista l\u00e4hteytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n, ja Journalistiliitto on tiedottanut h\u00e4nen nauttivan t\u00e4ytt\u00e4 luottamusta.<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/kotimaa\/a\/0963bce3-941f-4721-b877-770453a5397b\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Iltalehti<\/strong><\/a> 22.09. 2023: <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/kotimaa\/a\/0963bce3-941f-4721-b877-770453a5397b\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Hittitietokirjailijaa syytet\u00e4\u00e4n plagioinnista \u2013 \u201dOlen lainannut, en varastanut\u201d<\/a>; Kustantaja on tilannut selvityksen syyt\u00f6ksist\u00e4. Kirjan kirjoittanut Maria Pettersson kiist\u00e4\u00e4 kopioineensa tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 ja vetoaa l\u00e4hteytykseen.<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009071298.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>HS<\/strong><\/a> 15.09. 2022: <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009071298.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Menestysteos \u201dj\u00e4nnist\u00e4 naisista\u201d kaahailee hassusta tai traagisesta tapauksesta toiseen \u2013 nyt Suomessa<\/a>; Maria Petterssonin teosta on helppo selailla makupaloja kalastellen.<\/li>\n<li><strong>Simone de Beauvoir<\/strong>: <i><a title=\"\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Toinen_sukupuoli\">Toinen sukupuoli<\/a><\/i>\u00a0(<i>Le Deuxi\u00e8me Sexe<\/i>, 1949),<\/li>\n<li><strong>Margareth Mead<\/strong>: <a href=\"https:\/\/www.kampinkirjakauppa.fi\/tuotteet.html?id=46\/2418\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisess\u00e4 yhteiskunnassa<\/a>. Otava 1963 (304s.),<\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Malja_ja_miekka\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><b>Malja ja miekka: Historiamme ja tulevaisuutemme<\/b><\/a>\u00a0(engl.\u00a0<span lang=\"en\"><i>The Chalice and the Blade: Our History, Our Future<\/i><\/span>) <strong>Riane Eisler<\/strong>\u00a0vuonna 1987, WSOY v. 1988,suomensi <strong>Satu Hassi<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Feminismi -mit\u00e4 se sitten lieneekin- on kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksi 1900-luvulla eniten l\u00e4nsimaiseen yhteiskuntaan vaikuttanut ajattelun virtaus. T\u00e4n\u00e4\u00e4n emme sit\u00e4 ehk\u00e4 huomaa, mutta jos vertaamme 2020-lukua aikaan vain muutama hassu vuosikymmen sitten, sen vaikutusta ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta. Feminismi on my\u00f6s yksi eniten ry\u00f6st\u00f6viljelty ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytetty otsikko, -kuten tulemme huomaamaan. Aloitamme tuoreista tapauksesta, jossa eteenp\u00e4inpyrkiv\u00e4 henkil\u00f6oletettu on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":242,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=241"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":243,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/241\/revisions\/243"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}