{"id":2309,"date":"2024-06-27T14:53:49","date_gmt":"2024-06-27T14:53:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2309"},"modified":"2024-06-27T23:46:47","modified_gmt":"2024-06-27T23:46:47","slug":"tali-ihantala-27-6-1944-mita-se-meille-opettaa-raja-asioista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/06\/27\/tali-ihantala-27-6-1944-mita-se-meille-opettaa-raja-asioista\/","title":{"rendered":"Tali-Ihantala 27.6.1944: Mit\u00e4 se meille opettaa raja-asioista"},"content":{"rendered":"

Kahdeksankymment\u00e4 vuotta sitten Suomi painiskeli -silloinkin- it\u00e4rajan takaa tulevien uhkien torjumisessa. Valkeasaaren katastrofista alkanut per\u00e4\u00e4ntyminen l\u00e4pi Karjalan Kannaksen oli saatava pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n, -vaihtoehtona Suomen ja suomalaisten tuho.<\/strong><\/p>\n

Otamme esimerkin, tasap\u00e4ivien takaa: Kannaksen joukkojen komentajan, kenraali Lennart Oesch<\/strong>in operaatiosuunnitelman VKT-linjan<\/strong> –Tali<\/strong>n kohdalla- murtaneiden ven\u00e4l\u00e4isdivisioonien motittamisen ja tuhoamisen sulkemalla ne ’pussiin<\/em>’ sulkemalla selustayhteys Talinmyllyn<\/strong> kohdalla.<\/p>\n

Suunnitelman mukaisesti pussinsuuta yritettiin sulkea kahdelta suunnalta: Suomalaisten asemista Murokalliolla<\/strong> hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t it\u00e4\u00e4n J\u00e4\u00e4k\u00e4riprikaatin<\/strong> pataljoonat, JP2<\/strong>, JP3,<\/strong> JP4<\/strong> ja JP5<\/strong>. -J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 4:n komentaja majuri Eero Lepp\u00e4nen<\/strong> johti ’taisteluosasto Lepp\u00e4st\u00e4<\/em>’ t\u00e4ss\u00e4 yrityksess\u00e4, -ansaiten Mannerheimristin<\/em> ritariuden.<\/p>\n

Id\u00e4ss\u00e4 oli hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 varten eversti Bj\u00f6rkmanin<\/strong>\u00a0 ’Osasto Bj\u00f6rkman<\/em>’, johon kuuluivat Rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona<\/strong> 2<\/strong> (RajaJP2), 13. rykmentin II pataljoona<\/strong> (II\/13) ja Erillinen pataljoona 14<\/strong> (ErP14).\u00a0 Matti Koskimaa<\/strong> kirjoittaa -tilanteesta 27.06.1944:<\/p>\n

”Suomalaiset joukot olivat nyt saavuttamaisillaan t\u00e4rke\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n. L\u00e4nnest\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n J\u00e4\u00e4k\u00e4riprikaatin ja (id\u00e4st\u00e4 yritt\u00e4v\u00e4n) Raja JP 2:n v\u00e4liss\u00e4 oli vain kilometrin aukko (toisella kirjoittajalla 500m:n), jonka sulkeminen katkaisisi\u00a0 ven\u00e4l\u00e4isen 30.Kaartinarmeijakunnan<\/strong> selustayhteydet, ja saartaisi sen. Pussissa oli suuria tappioita k\u00e4rsinein\u00e4 ainakin\u00a0 nelj\u00e4 divisioonaa. … RajaJP 2 sai nyt teht\u00e4v\u00e4kseen jatkaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n, tavoitteena Talinmylly-Kuuselan<\/strong> tasa, jolloin saartorengas olisi ummessa. (Koskimaa, s.117)<\/p><\/blockquote>\n

Tilanne kehittyi tavallaan, -ei Oeschin ajatusten mukaan, mutta pysymme kes\u00e4kuun 27. p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Koskimaa kertoo:<\/p>\n

”J\u00e4\u00e4k\u00e4riprikaati aloitti hy\u00f6kk\u00e4yksen kello 15 (27.06.) seitsem\u00e4n patteriston tulivalmistelun j\u00e4lkeen. Hy\u00f6kk\u00e4ys eteni aluksi noin puoli kilometria. …”<\/em> (-Kyse on em. #Talinmyllyn pussisuunsuun sulkemis-yrityksest\u00e4, Oeschin kunnianhimoisesta yrityksest\u00e4 motittaa ven\u00e4l\u00e4isten divisioonat.) …”Nyt Osasto Lepp\u00e4nen kohtasi vahvan vihollisen, joka pys\u00e4ytti hy\u00f6kk\u00e4yksen pariksi tunniksi. Majuri Lepp\u00e4nen, Kuutersel\u00e4n<\/strong> sankari, haavoittui kuolettavasti.<\/em> ”<\/p>\n

Lepp\u00e4sen tilalle komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty -Marskin ritari h\u00e4nkin- Jouko Hynninen<\/strong> kertoo:<\/p>\n

”Sain teht\u00e4v\u00e4n ottaa komentooni taisteluosasto Lepp\u00e4sen. L\u00e4hdin liikkeelle pahoin aavistuksin. … Vastaamme tuli kolkko saattue: J\u00e4\u00e4k\u00e4rit kantoivat telttakankaassa majuri Lepp\u00e4st\u00e4, komentajatoveriani, -el\u00e4v\u00e4n\u00e4 vai kuolleena, en pystynyt edes arvioimaan. Miten pienen\u00e4 ja kasaan painuneena h\u00e4n lep\u00e4si… Yh\u00e4 uudestaan sain silmiini heiver\u00f6isen komentajatoverini telttakankaan pohjalla. … Miten monet kerrat olimme taistelleet yhdess\u00e4. …. Sitten ravistelin itseni todellisuuteen … saamaani teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. ” (siteerattu Koskimaan mukaan.)<\/p><\/blockquote>\n

Hynninen jatkaa Lepp\u00e4sest\u00e4: ”H\u00e4nen riuskat otteensa komentajana olivat laajalti tunnettuja. H\u00e4nt\u00e4 kunnioitettiin yhten\u00e4 parhaimmista rintamakomentajistamme.<\/em>” (Sivut 113 ja 115, 114:ll\u00e4 on kartta. Matti Koskimaa<\/strong>: ’Veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em>”, WSOY 1993.)<\/p>\n

Mik\u00e4 ratkaisi taistelun tuloksen?<\/h3>\n

Talin-Ihantalan<\/strong> suurtaistelu mainitaan Pohjoismaiden<\/strong> sotahistorian mieslukuisimpana yksitt\u00e4isen\u00e4 taisteluna -mik\u00e4 onkin totta- ja Suomen kohtalon ratkaisutaisteluna 1939-44 sodissa, -mille sillekin k\u00e4sitykselle on vahvoja perusteita. Kenraali Oeschin suunnitelma kaartindivisioonien motittamiseksi ei toteutunut. Kuten Koskimaa sen ilmaisee ”olisi tarvittu yksi veres pataljoona<\/em>” -Talinmyllyn saavuttamiseen (id\u00e4n suunnasta) ja ’pussin’ sulkemiseen- mutta ”sit\u00e4 ei ollut<\/em>”.<\/p>\n

Kenraali Oesch luopui VKT-linjan tavoittelusta, ja ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4rjen motittamisesta 29.06., ja k\u00e4ski joukot j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n veriset kent\u00e4t, ja vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n puolustukseen Ihantalan<\/strong> tasalle. Kuten Koskimaa kirjansa otsikkoa my\u00f6ten korostaa, Suomi oli ollut ”veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em>” Talin, Portinhoikan<\/strong> ja Leitimoj\u00e4rven<\/strong> maastoissa, ja Oeschin k\u00e4skyn j\u00e4lkeen oli sit\u00e4 Ihantalan-Py\u00f6r\u00e4kankaan<\/strong> tasalla. Mit\u00e4 yritt\u00e4misell\u00e4 ja uhrauksilla voitettiin?<\/p>\n

Kelpaako vastauksesi samat sanat, joilla suomalainen ministeri vastasi kysyv\u00e4lle anglosaksille, ett\u00e4 ”mit\u00e4 Suomi t\u00e4ll\u00e4 voitti?<\/em>”. -Puheena oli silloin presidentti Risto Rytin<\/strong> tuore allekirjoitus Saksan<\/strong> ulkoministerin Joachim Ribbentrop<\/strong>in tarjoamassa paperissa: ”Time<\/em>”, aikaa, kuului vastaus.<\/p>\n

Suomi voitti aikaa<\/h3>\n

Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> brutaali yksinvaltias Josef Vissarionovits Stalin<\/strong> oli antanut puna-armeijalleen<\/em> teht\u00e4v\u00e4n: Ly\u00f6d\u00e4\u00a0 Suomen armeija Karjalan Kannaksella<\/strong> k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 taisteluissa, est\u00e4\u00e4 sen vet\u00e4ytyminen taistelukykyisen\u00e4 puolustukseen jo linnoitetulle Salpalinjalle<\/strong> (nykyisten Suomen rajojen sis\u00e4puolelle). Operaation annettu tavoite olisi est\u00e4nyt p\u00e4\u00e4osaa Suomen armeijasta vet\u00e4ytym\u00e4st\u00e4 sielt\u00e4, miss\u00e4 se oli: It\u00e4-Kannaksella. Salpalinjalle ei olisi ollut miehitt\u00e4ji\u00e4, ja Suomi olisi ly\u00f6ty, -ja pakotettu hakemaan rauhaa NL:lt\u00e4 silloisin ehdoin: Antautumaan ehdoitta.<\/p>\n

Stalin oli -oman arvionsa mukaisesti- antanut armeijalleen riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja, -ja aikaa.<\/p>\n

Puna-armeijan ensimm\u00e4inen vastoink\u00e4yminen oli suomalaisten onnistunut vet\u00e4ytyminen, ensin ’p\u00e4\u00e4asemasta’ VT<\/strong>-linjalle, sitten vesist\u00f6esteist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4lle Viipuri-Kuparsaari-Taipale<\/strong> (VKT) -linjalle, -tappiota k\u00e4rsien mutta yh\u00e4 toimintakykyisen\u00e4. Suomen armeijan hajaantumisilmi\u00f6t, joita Koskimaa ja varsinkin Ylikangas<\/strong> mainitsevat,-niihin viittaan lopussa.<\/p>\n

’Mahdollisuuksien ikkuna<\/em>’ sulkeutui Puna-armeijalta<\/h2>\n

Kannaksella rynnivilt\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 loppui se aika<\/em>. Resurssit -miehet, tykit, ilmatuki, -ne olivat olleet\u00a0 lainassa. Pian alkavaan hy\u00f6kk\u00e4ykseen Valkoven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/strong> oli luvattu samat voimat. Suomalaisten uhraukset kantoivat hedelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4iset torjuttiin Viipurin<\/strong> pohjoispuolella –Tienhaaran-Kivisalmen<\/strong> maastossa, Ihantalassa, Viipurinlahdella<\/strong> ja Vuosalmella<\/strong>. Kaikki ei mennyt ilman kauneusvirheit\u00e4, -ja asiattomia j\u00e4lkipuheita, mutta meid\u00e4n kannaltamme kuitenkin kohtuullisen onnekkaasti: Olemme yh\u00e4 olemassa.<\/p>\n

Jos joku kysyy, miksi tuhansien miehien -jopa noin 800 pahimpina p\u00e4ivin\u00e4- uhraaminen oli tarpeen, kehotan menem\u00e4\u00e4n kes\u00e4n 2023 Irbin<\/strong>iin ja Butcha<\/strong>an. -Tied\u00e4tte ett\u00e4 ne sijaitsevat Ukrainassa<\/strong>. Se olisi kokemus joka voi avata silm\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

”Kotienne ja vihollisen v\u00e4liss\u00e4 olette vain te. Toimikaa!<\/em>”<\/h3>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 edell\u00e4 selostamamme suurtaistelun vaiheessa rintamakomentaja p\u00e4\u00e4tti sotilasryhm\u00e4lle antamansa k\u00e4skyn sanoihin: ”Kotienne ja vihollisen v\u00e4liss\u00e4 olette vain te. Toimikaa!<\/em>” Porukka meni, teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4ytettiin, kaikki eiv\u00e4t palanneet.<\/p>\n

Kuullostan ehk\u00e4 pateettiselta -menk\u00f6\u00f6n, en piittaa- kun totean, ett\u00e4 80:n vuoden takaisilla tilanteilla on jokin yhteinen seikka t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n juridisiin v\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin?<\/p><\/blockquote>\n

Kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 1944, silloinkin s\u00e4\u00e4dettiin lakeja<\/h3>\n

Kes\u00e4kuussa 1944 Suomen hallitus, ja eduskuntakin, joutuivat ratkaisemaan -silloinkin- my\u00f6s juridisia<\/em><\/strong> esteit\u00e4. -Eik\u00e4 asiassa aikailtu. Se Koskimaan mainitsema ”veitsen ter\u00e4<\/em>” oli realiteetti, jota ei voinut sulkea pois tietoisuudesta. Tehd\u00e4\u00e4n aikajana:<\/p>\n

    \n
  • Viimeist\u00e4\u00e4n 29.06.<\/strong> 1944: P\u00e4\u00e4majassa<\/strong> (PM) Mikkeliss\u00e4<\/strong> p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n korjata sotav\u00e4en rikoslakia,<\/li>\n
  • Everstiluutnantti Kekom\u00e4ki<\/strong> PM:n oikeudelliselta osastolta lent\u00e4\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Helsinkiin<\/strong> mukanaan lakiluonnos,<\/li>\n
  • 30.06.<\/strong> 1944: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen (lakiesitys 49\/1944) sotakarkuruuden rangaistusten koventamisesta. Lain ensimm\u00e4inen k\u00e4sittely eduskunnassa,<\/li>\n
  • 04.07.<\/strong> 1944, lain kolmas k\u00e4sittely, ja presidentti allekirjoittaa lain. Laki astuu voimaan seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n

    Eduskuntak\u00e4sittelyiss\u00e4 kuultiin my\u00f6s kriittisi\u00e4 puheenvuoroja, mutta laki hyv\u00e4ksyttiin yksimielisesti. -Olisihan kuolemanrangaistuksen<\/em> laajentamisessa karkuruus-rikoksissa toki j\u00e4tt\u00e4nyt tilaa ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen tarkasteluille?<\/p>\n

    Heikki Ylikangas<\/strong>, johon jo edell\u00e4 viittasin, tarkastelee kirjassaan po. lainmuutoksen motiiveja. H\u00e4n kysyy, oliko P\u00e4\u00e4majan perusteissa mukana my\u00f6s voimassaolleen Sotav\u00e4en j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6n<\/em> mukaisen upseerin kurinpitovallan -my\u00f6s voimaa k\u00e4ytt\u00e4en- karkaaminen kontrollista, kun vanhentuneet pyk\u00e4l\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t rintamakomentajat sellaisen haasteen eteen, mist\u00e4 he eiv\u00e4t voimassaolevien pyk\u00e4lien mukaan selviydy.<\/p>\n

    ”Juristeria on hyv\u00e4 renki, mutta huono is\u00e4nt\u00e4<\/em>”<\/h3>\n

    -Siin\u00e4 se tulikin sanottua! Erityisesti RKP<\/em><\/strong>:ss\u00e4 toivon t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, -ja muistettavan kes\u00e4kuuta 1944.<\/p>\n

    Pekka Kemppainen<\/p>\n

    Luettavaa:<\/p>\n

      \n
    • Jukka Kemppinen<\/strong><\/a> 14.02. 2008: Tuomiojan pl\u00e4j\u00e4ys<\/em><\/a>,<\/li>\n
    • Matti Koskimaa<\/strong>: Veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em>,\u00a0 WSOY 1993,<\/li>\n
    • Lauri J\u00e4ntti<\/strong>, Sota Kannaksella ja Viipurin viimeinen p\u00e4iv\u00e4<\/em>, WSOY 1985,<\/li>\n
    • Eero Elfvengren<\/strong>, Eeva Tammi<\/strong> (useita kirjoittajia), Viipuri 1944, miksi Viipuri menetettiin<\/em>, WSOY 2007,<\/li>\n<\/ul>\n

      Rajalaki kriittisess\u00e4 vaiheessa, -miss\u00e4 -maahanmuuttokriittiset’?<\/a><\/p><\/blockquote>\n