{"id":2269,"date":"2024-06-22T12:44:42","date_gmt":"2024-06-22T12:44:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=2269"},"modified":"2024-06-22T17:27:12","modified_gmt":"2024-06-22T17:27:12","slug":"22-kesakuuta-1944-suomen-presidentti-sai-yllatysvieraan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/06\/22\/22-kesakuuta-1944-suomen-presidentti-sai-yllatysvieraan\/","title":{"rendered":"22. kes\u00e4kuuta 1944 Suomen presidentti sai yll\u00e4tysvieraan"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia valintoja 80 vuotta sitten ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n nykyisin valitettavan huonosti, vaikka t\u00e4rkeimm\u00e4t arkistot ovat olleet k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 jo vuosikymmenien ajan, -poislukien Ven\u00e4j\u00e4n asiakirjat, jotka lyhyen ajan j\u00e4lkeen vajosivat takaisin stalinistiseen h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. -Kun silloiset tilanteet ovat tietyilt\u00e4 osin verrannollisia 2000-luvun valintoihin,\u00a0 yleinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on hyvin valitettavaa, -ja vahingollista.<\/strong><\/p>\n<p><strong>22.06. 1944<\/strong>, vain muutaman tunnin ennakkoilmoituksen j\u00e4lkeen, <strong>Saksan<\/strong> ulkoministeri <strong>Joachim Ribbentrop<\/strong> saapui yll\u00e4tt\u00e4en Suomeen presidentti <strong>Risto Rytin<\/strong> vieraaksi. Ribbentrop oli kokenut uransa huippuhetken jo syksyll\u00e4 1939, -silloinkin my\u00f6s Suomea koskettaneen p\u00e4\u00e4t\u00f6sprosessin toimijana. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4nen uransa olikin ollut laskussa.<\/p>\n<p>Nyt tied\u00e4mme, millaisen vieraan Suomen presidentti sai, -yll\u00e4tt\u00e4en ja pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4: Suomeen syksyll\u00e4 <strong>1939<\/strong> kohdistuneen <strong>Neuvostoliiton<\/strong> provosoimattoman hy\u00f6kk\u00e4yksen osasyyllisen. Diplomatiassa ollaan toki diplomaattisia, ja hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kohdat ylitt\u00e4v\u00e4t tunteilun. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Ribbentrop ei ollut unohtanut huippuhetke\u00e4\u00e4n, k\u00e4denly\u00f6nti\u00e4 diktaattori <strong>Josef Vissarionovitsh Stalin<\/strong>in ulkoministerin <strong>Vjatseslav<\/strong> <strong>Molotov<\/strong>in kanssa, -mutta tuskinpa h\u00e4nelt\u00e4 riitti my\u00f6t\u00e4tuntoa silloisen sopimuksensa k\u00e4rsij\u00f6ille.<\/p>\n<p>Rrbbentrop ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut unohtanut vuoden 1939 politiikkaansa, Saksan <em>bismarkilaisen<\/em> geopoliittisen perinteen kuningasajatusta: Saksan ja <strong>Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> tukeutumista toisiinsa Euroopan tilanteen vakauttamiseksi molempia tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Toisinaan arvellaan poliittisen t\u00e4htens\u00e4 laskua apeana katselleen Ribbentropin haaveilleen paluusta parrasvaloihin, -miksei jopa <em>Time-lehden<\/em> kanteen- Saksan pelastajana tukalasta sotatilanteestaan uusimalla syksyn 1939 temppunsa.<\/p>\n<p>Ribbentropin todella tiedet\u00e4\u00e4n ehdotelleen <strong>Hitlerille<\/strong> useaan kertaan <strong><em>erillisrauhaa<\/em><\/strong> Neuvostoliiton kanssa. -Hitler oli jo niin syv\u00e4ll\u00e4 visioissaan, ettei ulkokeh\u00e4lle tyrk\u00e4tyn entisen diplomatian virtuoosin juttuja kuunneltu. Samaan aikaan toisaalla kehkeytyi -saman ongelman ratkaisu-vaihtoehdoksi-\u00a0 ns. &#8217;<em>Rosenbergin-suunnitelma<\/em>&#8217;: Puskurivaltioiden ketjun luomista esteeksi it\u00e4ist\u00e4 uhkaa vastaan. Rintamajoukoissa samaa ideaa olikin jo toteutettu muodostamalla ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4, ukrainalaisista, balteista, virolaisista ja jopa <em>kalmukeista<\/em> Saksan armeijan rinnalla toimivia sotilasosastoja. NSDAP:n &#8221;<em>p\u00e4\u00e4ideologin<\/em>&#8221; (p\u00e4\u00e4-fraseologin) <strong>Alfred Rosenberg<\/strong>in nime\u00e4 kantava idea ei saanut kannatusta muutenkin hankalan &#8217;korkeimman johdon taholta, -ja sota kulki Saksalle surullista loppua kohti.<\/p>\n<p>Sotatilanteen Saksalle pahaenteinen kehitys oli siis huomattu <strong>Berliiniss\u00e4<\/strong>, ja my\u00f6s <strong>Helsingiss\u00e4<\/strong>. Suomen varovaiset neuvottelukontaktit liittoutuneisiin, <strong>Yhdysvaltoihin<\/strong>, <strong>Englantiin<\/strong> ja Neuvostoliittoon, vuodesta 1942 alkaen, olivat jo aiheuttaneet sarjan kriisej\u00e4 Saksan ja Suomen v\u00e4lill\u00e4. Suomelle elint\u00e4rkeit\u00e4 asetoimituksia oli ajoittain hidasteltu, -ja viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 elintarvike-l\u00e4hetyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Ribbentropin(kin) favoriitti, Saksan-Ven\u00e4j\u00e4n erillisrauha, ei ollut vain spekulaatiota, vaan asiassa oli &#8221;pient\u00e4 hytin\u00e4\u00e4&#8221; ilmassa. Diplomaattipiireiss\u00e4 kiert\u00e4vill\u00e4 huhuilla oli reaalimaailmassa merkityst\u00e4: Stalin k\u00e4ytti niiden aiheuttamaa l\u00e4ntist\u00e4 ep\u00e4varmuutta mm. anglosaksien painostamisessa hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4) <em>Katynin mets\u00e4n<\/em> joukkomurhat, -ja hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n P<strong>uolan<\/strong> pakolaishallitus <strong>Lontoossa<\/strong>.<\/p>\n<p>Hei, mutta olihan &#8221;<strong><em>Atlantin julistus<\/em><\/strong>&#8221; kaikkien pienten kansojen oikeudesta el\u00e4m\u00e4\u00e4n?! -Jos se ei koskenut <em>puolalaisia<\/em>, olisiko siit\u00e4 ollut apua <em>suomalaisille<\/em>? Presidentti Ryti -jota sek\u00e4 Berliiniss\u00e4 ett\u00e4 <strong>Kuibysheviss\u00e4<\/strong> (neuvostojohto oli paennut sinne <strong>Moskovasta<\/strong>) pidettiin <em>anglofiilina<\/em>&#8211; olikin jo ilmaissut <strong>Washingtoniin<\/strong>, ett\u00e4 &#8217;<em>Suomi on halukas allekirjoittamaan Atlantin julistuksen<\/em>&#8217;.<\/p>\n<blockquote><p>Viitteet ja huhut Saksan ja Ven\u00e4j\u00e4n uudesta &#8221;<em>k\u00e4tt\u00e4-p\u00e4\u00e4lle -sopparista&#8221;<\/em> olivat Helsingiss\u00e4 ja <strong>Mikkeliss\u00e4<\/strong> (p\u00e4\u00e4maja-kaupungissa) melkoinen stressin aihe: Mit\u00e4s sitten jos saksalais-ven\u00e4l\u00e4inen yhteisymm\u00e4rrys saavutetaan -j\u00e4lleen kerran- Suomen yli ja kustannuksella? -Ja sama &#8221;<strong>Suomen myyj\u00e4<\/strong>&#8221; on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 taas&#8221;!<\/p><\/blockquote>\n<p>Kun Lontoon ja <strong>Washingtonin<\/strong> v\u00e4linen viestiliikenne k\u00e4ytti Atlantin alittavaa kaapelia, jota oli pidetty kuunteluvarmana, vaikka Saksa sai kaiken sen kautta kulkevan liikenteen reaaliajassa, Saksassa tiedettiin hyvin Rytin ja ulkoministeri <strong>Ramsay<\/strong>n ajatukset. Rippentrop siis saapui Helsinkiin 80 vuotta sitten sek\u00e4 omaa t\u00e4hte\u00e4\u00e4n nostamaan, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena kurinpalauttajana <strong><em>erillissodasta<\/em> <\/strong>-Berliinin suureksi harmiksi- alati muistuttavaan Suomeen.<\/p>\n<h3>Mit\u00e4 oli tapahtunut ennen Ribbentropin yll\u00e4tysvierailua<\/h3>\n<p>Ilmoittamalla k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 &#8217;<em>erillissotaa<\/em>&#8217; Suomen hallitus pyrki pysyttelem\u00e4\u00e4n &#8217;<em>kenk\u00e4 oven raossa<\/em>&#8217; odotettavissa olevan liittoutuneille voitollisen sodan lopputuloksen j\u00e4lkeisiss\u00e4 ratkaisuissa, -ja pyrki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden &#8221;<em>molotov-ribbentropin<\/em>&#8221; kohteeksi -sodan voittajien taholta- joutumista. Tavoite onnistui, osittain.<\/p>\n<p>Aloitetaan aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>03.02. 1943<\/strong>: Silloinen p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Rangell<\/strong>, ulkoministeri <strong>Witting<\/strong>, puolustusministeri <strong>Walden<\/strong>, ja valtionvarainministeri <strong>Tanner<\/strong> tapaavat <strong>Mannerheimi<\/strong>n aloitteesta <strong>Mikkeliss\u00e4<\/strong>. P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomi pyrkii irtautumaan sodasta, jonka todetaan kehittyv\u00e4n Saksalle tappiolliseen suuntaan, (Polvinen s. 148)<\/li>\n<li><strong>29.04.<\/strong> <strong>1943<\/strong>: Saksan suurl\u00e4hettil\u00e4s Helsingiss\u00e4,<strong> Bl\u00fccher<\/strong>, kyselee -Ribbentropin k\u00e4skyst\u00e4- ulkoministeri Ransaylt\u00e4, milloin Suomi tekee poliittisen sopimuksen Saksan kanssa. -Asia ei etene (Polvinen s.205),<\/li>\n<li><strong>03.08. 1943<\/strong>: Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheim, presidentti Ryti, p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Linkomies<\/strong>, ulkoministeri <strong>Ramsay<\/strong>,\u00a0 ja puolustusministeri Walden tapaavat <strong><em>Myllykoskella<\/em><\/strong>. Keskustellaan ruotsalaisen <strong>Afrontidningen<\/strong>in julkaisemista Neuvostoliiton rauhanehdoista Suomelle. -NL my\u00f6hemmin kiist\u00e4\u00e4 lehden tiedot. Ramsay saa teht\u00e4v\u00e4n tiedustella Yhdysvaltain asennetta Suomen ja NL:n mahdolliseen rauhaan.\u00a0 &#8221;<em>Myllykosken neuvotteluissa tehtiin periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s\u00a0 luopua <strong>Pohjois-Suomen<\/strong> puolustuksesta l\u00e4nsivaltojen tunkeutuessa sinne<\/em>&#8221; (Polvinen s. 174). -Viittaa brittip\u00e4\u00e4ministerin <strong>Winston\u00a0 Churchill<\/strong>in voimakkaasti ajamaan &#8217;<strong>Operaatio Jupiteriin<\/strong>&#8217; -maihinnousuun <strong>Norjaan<\/strong>, jonka Yhdysvallat kuitenkin torjui. -Suomessa asiaa toki oli kannatettu.<\/li>\n<li><strong>03.09. 1943<\/strong>: Eduskunta antaa hallitukselle yksimielisen luottamuslauseen, -ns. &#8217;<em>kolmosten<\/em>&#8217; metel\u00f6ity\u00e4 vahingollisesti rauhanmahdollisuuksista.<\/li>\n<li><strong>26.03.<\/strong> 1944: Valtioneuvos <strong>J.K. Paasikivi<\/strong> ja entinen ulkoministeri <strong>Carl Enckell<\/strong> lent\u00e4v\u00e4t <strong>Tukholman<\/strong> kautta Moskovaan, kuulemaan Neuvostoliiton jyrk\u00e4t ehdot.<\/li>\n<li><strong>22.06.<\/strong> 1944: Saksan ulkoministeri laskeutuu <strong>Malmin lentokent\u00e4lle<\/strong> Helsingiss\u00e4,<\/li>\n<li><strong>23.06<\/strong>. 1944 Neuvostoliitto on yh\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4nyt sanan &#8217;<em>antautumis-ilmoitus<\/em>&#8217; (neuvottelujen ennakko-ehtona) vastaukseensa Suomen kyselyyn rauhan-mahdollisuuksista: &#8221;&#8230; toivomme Suomen hallitukselta saavamme presidentin ja ulkoministerin allekirjoittaman selityksen, ett\u00e4 <strong><em>Suomi on valmis antautumaan<\/em><\/strong> ja pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhaa &#8230;. Jos saamme Suomen hallitukselta t\u00e4m\u00e4nkaltaisen asiakirjan on Moskova valmis ottamaan Suomen valtuuskunnan vastaan&#8221; (Polvinen s. 265),<\/li>\n<li><strong>25.06<\/strong>. 1944: Hitlerin piiska-s\u00e4hke ulkoministerilleen Suomeen: Miss\u00e4 viipyy soppari?!<\/li>\n<li><strong>26.06<\/strong>. 1944: Ribbentrop l\u00e4htee Suomesta, Rytin kirje taskussaan,<\/li>\n<li><strong>30.05<\/strong>. 1944:Yhdysvallat katkaisee diplomaattiset suhteet Suiomeen, -ei sodanjulistusta. Ulkoministeri <strong>Ramsay<\/strong> vastaa poistuvan Yhdysvaltain asiainhoitajan, <strong>Gullion<\/strong>in, kysymykseen, &#8221;mit\u00e4 Suomi voitti Ribbentrop-sopimuksella&#8221;: &#8221;<em>Time<\/em>&#8221; (aikaa). (Polvinen s. 271)<\/li>\n<\/ul>\n<h2><em>&#8221;Mit\u00e4 Suomi voitti Ribbentrop-sopimuksella&#8221; &#8221;Time&#8221;<\/em><\/h2>\n<p>Presidentti Rytin &#8217;korttik\u00e4si&#8217; oli siis hyvin kevyt juuri ennen Ribbentropin saapumista.<\/p>\n<p>Saksan poliittisessa ep\u00e4suosiossa k\u00e4rvistelev\u00e4ll\u00e4 ulkoministerill\u00e4 oli sen sijaan kaikki valtit:, Varmuuden vuoksi h\u00e4n antoi mit\u00e4 selkeimmin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen &#8221;tarjouksensa&#8221;, -so. vaatimus poliittisesta sopimuksesta Suomen ja Saksan v\u00e4lill\u00e4, mink\u00e4 suomalaiset olivat onnistuneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n, oli &#8221;<em>viimeinen tarjous Suomelle<\/em>&#8221;.<\/p>\n<p><em>&#8221;Muuten Ribbentrop korosti matkansa luonnetta Hitlerin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 poliittisena vetona. T\u00e4llaista askelta ei voitu ottaa kahdesti. Jos Suur-Saksan ulkoministeri joutuu lent\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhjin toimin takaisin, eli olisi pelattu loppuun.&#8221;<\/em> (Polvinen, s.269)<\/p>\n<p>-Ehdotuksen takana on Saksan <em>f\u00fchrerin<\/em> arvovalta, teki Ribbentrop tiett\u00e4v\u00e4ksi. Vaan yht\u00e4 asiaa Saksan ulkoministerilt\u00e4 puuttui, ja sen mukana kaikki.<\/p>\n<blockquote><p>Suomen poliittisen johdon sisimm\u00e4ss\u00e4 piiriss\u00e4 oli keskusteltu, -jo Ribbentropin paperin allekirjoitukseen valmistuttaessa- siit\u00e4 miten siit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin eroon. Ratkaisu oli, ettei presidentin allekirjoitusta vied\u00e4 eduskunnan ratifioitavaksi, vaikka sopimuksen l\u00e4pimeno olisi ollut t\u00e4ysin varmaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Ribbe oli el\u00e4nyt niin pitk\u00e4\u00e4n <em>diktaattorin<\/em> alaisena, ettei en\u00e4\u00e4 muistanut, miten <em>demokratioissa<\/em> tavataan toimia. Kun presidentti Ryti toteutti asian viel\u00e4 henkil\u00f6kohtaisena kirjeen\u00e4 (<strong>26.06. 1944) <\/strong>Hitlerille, -Ribbentropin kotiinviemiseksi- niin kontrahtin henkil\u00f6sitovuus vain korostui.<\/p>\n<p>Suomi oli selvinnyt -j\u00e4lleen kerran- taitavuudella, joustavuudella ja poliittisella osaamisella.<\/p>\n<p>Pekka Kemppainen 22.06. 2024<\/p>\n<p>Luettavaa:<\/p>\n<ul>\n<li>Tuomo Polvinen: Suomi suurvaltojen politiikassa\u00a0 1941-1944, WSOY 1964,<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia valintoja 80 vuotta sitten ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n nykyisin valitettavan huonosti, vaikka t\u00e4rkeimm\u00e4t arkistot ovat olleet k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 jo vuosikymmenien ajan, -poislukien Ven\u00e4j\u00e4n asiakirjat, jotka lyhyen ajan j\u00e4lkeen vajosivat takaisin stalinistiseen h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. -Kun silloiset tilanteet ovat tietyilt\u00e4 osin verrannollisia 2000-luvun valintoihin,\u00a0 yleinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on hyvin valitettavaa, -ja vahingollista. 22.06. 1944, vain muutaman tunnin ennakkoilmoituksen j\u00e4lkeen, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2270,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2269"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2269"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2275,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2269\/revisions\/2275"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2269"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2269"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}