Toyotan tarina l\u00e4hti liikkeelle Japanissa vuonna 1894 kun Sakichi Toyoda<\/strong> kehitti Japanin ensimm\u00e4iset koneistetut kangaspuut, innovaation josta tuli maan tekstiiliteollisuuden mullistanut keksint\u00f6. Vuonna 1918 syntyi Toyoda Spinning and Weaving-nime\u00e4 kantanut yritys ja kuusi vuotta my\u00f6hemmin poika Kiichiro Toyoda auttoi is\u00e4\u00e4ns\u00e4 luomaan automaattisen kutomakoneen. Vuonna 1926 syntyi yhti\u00f6 Toyoda Automatic Loom Works. My\u00f6hemmin yhti\u00f6 sai nimen Toyota Industries.<\/p>\n\n\n\n Kiichiro matkusteli 1920-luvulla ahkerasti Euroopassa ja Yhdysvalloista ja kiinnostui automarkkinoista. Sakichi m\u00f6i patentin automaattiselle kutomakoneelle ja tienasi noin 150 000 euroa. Saatiin alkup\u00e4\u00e4oma perustaa vuonna 1937 Toyota Motor Company Kiichiron ohjauksella. Vuonna 1934 oltiin jo kehitetty ensimm\u00e4inen Toyotan moottori joka j\u00e4ljitteli Chevroletin vuoden 1933 mallia ja vuonna 1936 kehitetty ensimm\u00e4inen henkil\u00f6automalli, Toyota AA. Yhti\u00f6n nimi Toyoda vaihdettiin muotoon Toyota, sill\u00e4 Toyota on japaninkieless\u00e4 yksinkertaisempi kirjoittaa ja sen japanilainen kirjoitusasu viittaa onnennumeroon kahdeksan.<\/p>\n\n\n\n Numero toi Toyotalle onnea Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen: se p\u00e4\u00e4si nauttimaan Japanin ja Yhdysvaltain liittolaisuudesta joka tarjosi n\u00e4kym\u00e4t Yhdysvaltain autonvalmistukseen ja muuhun teollisuuteen. Nimi Toyota valittiin my\u00f6s erityisesti Yhdysvaltain suurmarkkinoiden tarpeisiin. Samalla syntyi johtamisfilosofia The Toyota Way ja my\u00f6hemmin Toyotan tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4 Toyota Production System.<\/p>\n\n\n\n 1960-luvulla Toyota toi Japanissa alati kasvavan keskiluokan markkinoille automallin Toyota Corollan. Corollasta tuli kaikkien aikojen menestynein automalli jota on myyty vuodesta 1966 vuoteen 2021 yli 50 miljoonaa kappaletta, 12. sukupolvessa. Vuonna 1965 Toyota toi Yhdysvaltain markkinoille mallin Toyota Corona joka oli paranneltu versio ep\u00e4onnistuneesta Toyopet sedanista, mallista jolla oli liian korkea hinta riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n hevosvoimaan n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n Toyotalla on ollut my\u00f6s muita hyvin menestyneit\u00e4 automerkkej\u00e4: mm. Prius, Avensis, Hilux, iQ ja Auris. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 J.D. Powerin yhdysvaltalaistutkimuksessa luotettavimmista autoista parhaiten menestyi Toyotan premiumauto Lexus.<\/p>\n\n\n\n Toyotan tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4 – japanilaista insin\u00f6\u00f6ritaitoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Toyotan tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yhdistyv\u00e4t ajatusmallit, teemat ja tekniikat jotka muodostavat yhdess\u00e4 tuotannon sosio-teknisen j\u00e4rjestelm\u00e4n. Kiichiron lis\u00e4ksi toimintamalleja suunnittelivat Taiichi Ohno, Shigeo Shingo ja Eiji Toyoda. Tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 keskeist\u00e4 on laadunvalvonta jokaisella tasolla pyrkimyksen\u00e4 parantaa jatkuvasti prosessia ja poistaa kaikki hukkaty\u00f6. Jokaiselle tuotannon kehitt\u00e4j\u00e4lle annetaan tarkoin m\u00e4\u00e4ritellyt vastuualueet ja kannustetaan jokaista parantamaan kokonaisuutta tuotannon alusta loppuun. Just-In-Time (JIT) on tuotannonohjausstrategia jossa pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan tuotantoprosessia kokonaisuutena: perusideana on toimittaa tarvittavia raaka-aineita tai tuotteita seuraavaan ty\u00f6vaiheeseen tai asiakkaalle vasta silloin kun niit\u00e4 tarvitaan ja vain siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin niit\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n JIT-menetelm\u00e4\u00e4 on my\u00f6hemmin k\u00e4ytetty yleisesti kaupassa tai varastoinnissa tehostamaan varaston kiertonopeutta, ideana v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aikaa joka k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n materiaalin varastointiin sek\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n varastokustannuksia. Se ei kuitenkaan sovellu yrityksille jotka pyrkiv\u00e4t v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n logistiikan ymp\u00e4rist\u00f6kustannuksia ja joille on edullisempaa toimittaa kerralla suuria volyymeja tavaraa keskusvarastoille ja siit\u00e4 asiakkaille.<\/p>\n\n\n\n Toyotan kehitt\u00e4jist\u00e4 Shigeo Shingo loi poka yoke-j\u00e4rjestelm\u00e4n jossa pyrit\u00e4\u00e4n saavuttamaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen saavutettavissa oleva taso ns. nollavirhetaso. Poka yoke- j\u00e4rjestelm\u00e4 tutkii sek\u00e4 kone- ett\u00e4 ihmisperusteisesti virheiden alkuper\u00e4n sataprosenttisesti. J\u00e4rjestelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jatkuvia tarkistuksia prosesseissa jotta kaikki ep\u00e4normaaliudet voidaan havaita ajoissa, sek\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n itsetarkistuksina ett\u00e4 ihmisperusteisesti. J\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa reaaliaikaista tietoa virheist\u00e4 toisin kuin pitk\u00e4n kierron tuotannonvalvontaprosessi joka perustuu lopputarkastukseen. JIT-malli, TPS-j\u00e4rjestelm\u00e4 kokonaisuudessaan ja Toyotan insin\u00f6\u00f6riosaaminen sin\u00e4ns\u00e4 on tarjonnut j\u00e4lkipolville paljon tietoteknist\u00e4 taitoa niin tutkimukseen kuin soveltavaan ty\u00f6h\u00f6n eri aloille.<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Toyota panostaa tulevien vuosien malleissa erityisesti hybridiautoihin vaikkei vetyteknologiakaan ei ole poissuljettua kuten Mirai-mallin lanseeraus on osoittanut. Toyota on julkistanut vuonna 2015 Environmental Vision 2050-ymp\u00e4rist\u00f6tavoiteohjelman jossa se sitoutuu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteiden hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 90 prosentilla vuoteen 2050 menness\u00e4. Kun perusta on kest\u00e4v\u00e4 on mahdollista rakentaa menestyst\u00e4 my\u00f6s jatkossa.<\/p>\n\n\n\n Sanna Onkamo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Toyota on nyky\u00e4\u00e4n maailman suurin autonvalmistaja 10 miljoonan uuden auton vuosituotannolla. 10 miljoonan uuden auton tavoite saavutettiin vuonna 2012, samana vuonna kun Toyota ilmoitti valmistaneensa maailmanmarkkinoille siihen menness\u00e4 200 miljoonaa autoa. Toyotan historian tuntien ei ole yll\u00e4tys, ett\u00e4 merkki on p\u00e4\u00e4ssyt siihen asemaan automarkkinoilla jossa se t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on. Automarkkinoilla ei merkitse niink\u00e4\u00e4n yrityksen koko […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":198,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":223,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/223"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/12\/celica2-1024x698.jpg\")