{"id":1795,"date":"2024-04-19T13:09:37","date_gmt":"2024-04-19T13:09:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=1795"},"modified":"2024-04-19T13:10:47","modified_gmt":"2024-04-19T13:10:47","slug":"muuan-pyhimys-pyha-olavi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/04\/19\/muuan-pyhimys-pyha-olavi\/","title":{"rendered":"Muuan pyhimys: Pyh\u00e4 Olavi"},"content":{"rendered":"

Pyh\u00e4 Olavi, kaikkien ritareiden suojeluspyhimys ja pohjoismaiden ehk\u00e4p\u00e4 kunnioitetuin pyhimys, Pyh\u00e4n Birgitan ohella, tulee yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin Suomessa, pohjoismaissa ja Virossa vastaan harva se p\u00e4iv\u00e4. Lontoossakin h\u00e4nt\u00e4 muistetaan, kirjoittaa Timo Vihavainen.<\/strong><\/p>\n

(Kuvaan on k\u00e4ytetty: \u00d6versel\u00f6<\/em>n kirkon sein\u00e4maalausta sek\u00e4 Olavinlinnaa.)<\/p>\n

Pyh\u00e4lle Olaville<\/strong> nimettyj\u00e4 kirkkoja on kymmenitt\u00e4in ja Suomessakin puolentoista kymment\u00e4. Sek\u00e4 Olavinlinna<\/strong> ett\u00e4 Viipurin linna ovat t\u00e4lle pyhimykselle omistettuja, samoin esimerkiksi Oleviste kirik<\/strong> Tallinnassa ja St. Olafs House<\/strong> -niminen olut- ja tapahtumarakennus Savonlinnassa, vain muutamia mainitakseni.<\/p>\n

Luin t\u00e4m\u00e4n kirjan joskus 1960-luvulla ja halusin taas vilkaista, millainen oli tuo pohjoismainen sankari, joka taisteli kristinuskon puolesta viikinkej\u00e4 vastaan -kuten Heimskringla<\/strong>ssa mainitaan- ja sai kuolemansa j\u00e4lkeen osakseen niin tavatonta kunnioitusta.<\/p>\n

Tavoiltaan ja arvomaailmaltaan Olavi oli itsekin aito viikinki. H\u00e4nen mainitaan olleen keskikokoinen, eritt\u00e4in hyv\u00e4silm\u00e4inen, hyv\u00e4 ampuja ja uimari ja erinomainen keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4, k\u00e4tev\u00e4 ja osaava kaikissa k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Olavin kerrotaan my\u00f6s olleen hyveellinen: h\u00e4n oli tavoiltaan sive\u00e4, harkitseva, v\u00e4h\u00e4puheinen ja antelias mies. Kuitenkaan h\u00e4n ei ollut vailla paheita: h\u00e4n himoitsi omaisuutta. Olavia voi verrata Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> Vladimir Pyh\u00e4\u00e4n<\/em> eli Vladimir Suureen<\/em>, jonka patsas on t\u00e4ss\u00e4 takavuosina pystytetty Moskovaan<\/strong>, kohti keskiaikaa kun siell\u00e4kin ollaan palaamassa.<\/p>\n

Vladimirin synti oli irstaus, sladostrastije,<\/em> eli oikeastaan makeanhimo. H\u00e4nell\u00e4 oli satoja vaimoja ja jalkavaimoja, mutta siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n teki syrj\u00e4hyppyj\u00e4 ja raiskasi neitsyit\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kaksi niin ylistetty\u00e4 ja palvottua miest\u00e4 olivat siis ihmisi\u00e4 hekin inhimillisine paheineen, pyhiksi heid\u00e4t teki se, ett\u00e4 he hankkivat itselleen ja alamaisilleen ikuisen autuuden ainakin mahdollisuutena taistelemalla kristinuskon puolesta.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi Olavin kuoleman j\u00e4lkeen tapahtui monenlaisia ihmeit\u00e4. Kuten pyhimyksille oli normaalia, h\u00e4nenk\u00e4\u00e4n ruumiinsa ei m\u00e4d\u00e4ntynyt. My\u00f6s sen kynnet ja hiukset kasvoivat kuoleman j\u00e4lkeen, mik\u00e4 muuten onkin ihan normaalia, vaikka sit\u00e4 suuresti ihmeteltiin.
\nOlavin pyhyytt\u00e4 ep\u00e4ili etenkin h\u00e4nen tanskalaiseksi seuraajakseen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn Svenin \u00e4iti Alviva, mutta pyhyys todistettiin heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Olavin hiuksia tuleen, jossa ne eiv\u00e4t palaneet. Alviva yritti viel\u00e4 jankata vastaan, mutta h\u00e4net vaiennettiin ankarilla sanoilla.<\/p>\n

Pyhimykseksi julistaminen k\u00e4vi erikoislaatuisesti: Piispan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, kuninkaan suostumuksesta ja kaiken kansan tahdosta kuningas Olavi julistettiin pyhimykseksi. Asia vaati kyll\u00e4 arvatenkin viel\u00e4 paavin siunauksen, mutta n\u00e4in yksinkertaisesti se l\u00e4hti alkuun. Muutama sata miest\u00e4 lienee paikalla ollut ja pyhimyspuolueen aseet olivat pelottavat.<\/p>\n

Olavin haudalla tapahtui heti monenlaisia ihmeit\u00e4: hietikosta, jolla Olavi oli maannut, puhkesi esiin kaunis l\u00e4hde ja ihmiset saivat sen vedest\u00e4 avun kipuihinsa:<\/p>\n

Pyh\u00e4n kuninkaan jalkoihin<\/em>
\nkansan joukko<\/em>
\npolvilleen painuu<\/em>
\nmykk\u00e4 ja sokea anoen saapuu<\/em>
\nruhtinaan turviin<\/em>
\nja terveen\u00e4 poistuu<\/em>
\n\u2026<\/em>
\nAno Olavilta<\/em>
\nett\u00e4 sinulle h\u00e4n antaa<\/em>
\nmaassansa mahdin<\/em>
\nh\u00e4n on Jumalan mies<\/em>
\nH\u00e4nen anoessaan<\/em>
\nJumala antaa<\/em>
\nhyv\u00e4n sadon ja rauhan<\/em>
\nsen kaikki saamme.<\/em><\/p>\n

Olavin el\u00e4m\u00e4 Snorri<\/strong>n kuvaamana oli t\u00e4ynn\u00e4 verenvuodatusta ja taistelua. Kristinuskon puolesta h\u00e4n toimi rankaisemalla niit\u00e4, jotka olivat varmuuden vuoksi uhranneet viel\u00e4 aasa<\/em>-jumalille hyv\u00e4n sadon toivossa, vaikka olivatkin jo kastettuja.<\/p>\n

T\u00e4llaisia kuningas rankaisi tappamalla ja silpomalla heit\u00e4 ja ajamalla maanpakoon. Kilpailijat t\u00e4m\u00e4 nousukas tietenkin raivasi tielt\u00e4\u00e4n h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4, mink\u00e4 voisi ajatella olleen synti\u00e4. Sama koskee vaikkapa ty\u00f6st\u00f6retki\u00e4 Suomeen<\/strong> ja muuallekin. Ei ole mainintaa siit\u00e4, ett\u00e4 asia olisi liittynyt kristinuskon edist\u00e4miseen.<\/p>\n

Olavin maailma muistutti suuresti sit\u00e4, mink\u00e4 tapaamme Frans Bengtsson<\/strong>in romaanissa Orm<\/em> Punainen<\/em>. Pid\u00e4kkeet\u00f6n v\u00e4kivalta oli olennainen osa kaikkea el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja se oli my\u00f6s ainoa tapa kunnostautua ja hankkia mainetta.<\/p>\n

Olavikaan ei aluksi hallinnut mit\u00e4\u00e4n, vaikka monien muiden tavoin k\u00e4ytti itsest\u00e4\u00e4n kuninkaan titteli\u00e4 sukunsa vuoksi. Vasta vuodatettuaan kylliksi verta ja saatuaan heimot tunnustamaan yliherruutensa, h\u00e4n saattoi nimitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n Norjan kuninkaaksi.<\/p>\n

Olavin retket ulottuivat koko It\u00e4meren<\/strong> piiriin ja kauemmaskin, Englantiin<\/strong>, Norjan<\/strong> rannikkoa pohjoiseen, Haalogaland<\/strong>iin ja my\u00f6s it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Suomessa h\u00e4n k\u00e4vi ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 seutuja, mutta paluumatkalla joutui v\u00e4ijytykseen ja menetti paljon miehi\u00e4. Kaiken kukkuraksi suomalaiset nostattivat myrskyn haitatakseen h\u00e4nen menoaan. Kuninkaan hyv\u00e4 onni oli silloin, kuten monesti, tehoisampi kuin suomalaisten noituus, toteaa Snorri.<\/p>\n

Taistelu tapahtui Herdalari<\/strong>ssa (Inkoon Hirdal?):<\/p>\n

Herdalarin tiell\u00e4<\/em>
\noli kolmas tuma taisto<\/em>
\nsiell\u00e4 soti sankari<\/em>
\nsuomalaisten kanssa.<\/em>
\nIt\u00e4rannalta vy\u00f6ryiv\u00e4t<\/em>
\nveteen merisukset,<\/em>
\ntyrskyreunaa seuraten<\/em>
\nBalegaardin rannan.<\/em><\/p>\n

Taistelun on arveltu tapahtuneen vuonna 1008.<\/p>\n

Suomalaiset olivat siis pelottava vastustaja, joka tuotti hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4lle suuria tappioita ja taistelun j\u00e4lkeen viel\u00e4 seurasi sen laivoja rantoja pitkin odottamassa, milloin p\u00e4\u00e4sisi taas iskem\u00e4\u00e4n Olavin joukon kimppuun.<\/p>\n

Mit\u00e4 ajan yhteiskuntaan tulee, Snorri antaa siit\u00e4 kiinnostavia tietoja. Kansan asema oli periaatteessa hyvin vahva ja my\u00f6s naisen asema yhteis\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4. Kuitenkin pikkukuninkaat ja suuremmatkin, jotka olivat koonneet ymp\u00e4rilleen pelottavan hirdin, m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 kuului ja kuka k\u00e4ski.<\/p>\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuninkaiden oli kuitenkin viisasta ottaa huomioon my\u00f6s kansan tahtotila. Kristinusko oli selv\u00e4stikin mahtava ase taitavan miehen k\u00e4siss\u00e4 ja taitava oli my\u00f6s Olavi kaikessa h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n ja julmuudessaan.<\/p>\n

Huvittavalta tuntuu ajatella, mit\u00e4 woke-historia tulee saamaan aikaan tulkitessaan Olavin ja h\u00e4nen aikalaistensa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siin\u00e4h\u00e4n ei oikeastaan mik\u00e4\u00e4n ole kohdallaan eli vastaa uusimpia edistyksellisyyden vaatimuksia. Mit\u00e4s sen kanssa teht\u00e4isiin?<\/p>\n

Ainakin Olavia on kunnioitettu nyky\u00e4\u00e4n j\u00e4rjes\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kantava pyhiinvaellusreitti: Pyh\u00e4n Olavin mannerreitti<\/em> (pyhanolavinmannerreitti.fi<\/a>). T\u00e4m\u00e4 ohella on olemasa my\u00f6s Pyh\u00e4n Olavin merireitti: Pyh\u00e4n Olavin merireitti – Pyhiinvaellus Suomi<\/em> .<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n

18.04. 2024<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n