{"id":15699,"date":"2026-11-05T23:34:00","date_gmt":"2026-11-05T21:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=15699"},"modified":"2026-11-05T23:34:01","modified_gmt":"2026-11-05T21:34:01","slug":"keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-valottaa-suomalaisuuden-alkuperaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/11\/05\/keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-valottaa-suomalaisuuden-alkuperaa\/","title":{"rendered":"Keramiikan it\u00e4inen alkuper\u00e4, Japanista ja Manchuriasta valottaa suomalaisuuden alkuper\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4l\u00e4isen tutkijan ennallistamalla kampakeraamisen kauden esisuomalaisella (kuvassa oikealla oleva h\u00e4mm\u00e4stynyt hahmo, -\u00c4\u00e4nisen Peurasaareen haudattu mies) olisi todella syyt\u00e4 h\u00e4mm\u00e4sty\u00e4, sill\u00e4 nykytietojen mukaan keramiikka, l. saviastioiden tekotaito, keksittiin yli 13 000 vuotta sitten It\u00e4-Aasiassa, josta se levisi etel\u00e4isen Siperian kautta Eurooppaan, my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle, \u00c4\u00e4nisen-Karjalaan ja Suomeen.<\/strong><\/p>\n

(Kuvaan on k\u00e4ytetty mm. Marek Zvelebilin ja Peter Jordanin aineistoa.)<\/p>\n

K\u00e4sityst\u00e4 tukee sekin, ett\u00e4 Anatolia<\/strong>n varhaisin maanviljelys ei tuntenut keramiikkaa. Suomeen<\/strong> keramiikan valmistustaito on tullut tavanomaisimman k\u00e4sityksen mukaan\u00a0 jo ennen maanviljelyst\u00e4, ja -kuten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4- suoraan Kauko-id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Alla oleva Peter Jordan<\/strong>in ja Marek Zvelebi<\/strong>lin laatima kartta perustuu varhaisimpien keramiikka-astioiden ajoituksiin. Se ei mainitse Sahara<\/strong>n j\u00e4\u00e4kauden-j\u00e4lkeisen kostean vaiheen akvaliittista<\/strong> kulttuuria<\/em>, joka katosi ilmaston pian kuivuessa ja kulttuuritason taantuessa. Huomatkaapa keramiikattomat Skandinavia<\/strong> ja Britannia<\/strong>. Niiss\u00e4 kulttuurikehitys oli pys\u00e4hdyksiss\u00e4 aina maanviljelyn<\/em> tuloon asti.<\/p>\n

\"\"
(Kartta: Marek Zvelebil & Peter Jordan.)<\/figcaption><\/figure>\n

Jordanin ja Zvelebilin kartan vuosiluvut ovat BP, siis ennen nykyaikaa, –Before Present<\/em>. Alempi, it\u00e4isen Euroopan esitys k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eKr. -ajoitusmerkint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta (yll\u00e4) ei tunne Suomen<\/strong> ja It\u00e4-Karjalan<\/strong> varhaista maanviljelyst\u00e4, 6000 tai 5500 eKr, siis 8000 tai 7500 BP. Sit\u00e4 laadittaessa ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden tiedot maanviljelyn levi\u00e4misest\u00e4 eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ja Suomen varhaiset radiohiili (C14) ajoitukset<\/strong> olivat viel\u00e4 julkaisukiellossa.<\/p>\n

Julkaisukielto murtui yksityisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoitettua tutkimukset Kouvolan Huhdasj\u00e4rvell\u00e4<\/strong>. Ne osoittivat siis jo viisi ja puolituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua tapahtuneen noin tuhannen vuoden kestoisen \u201densimm\u00e4isen viljelykokeilun<\/em>\u201d Suomessa.<\/p>\n

Keramiikan tuntemus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edenneen etel\u00e4isen Uralin<\/strong> ja Kaspianmeren<\/strong> v\u00e4liselt\u00e4 seudulta, Kelteminar<\/strong>-kulttuurista, Keski-Volgan<\/strong> kautta Fennoskandiaan<\/strong> ja J\u00e4\u00e4merelle<\/strong> asti diffuusiona ilman suurempaa dramatiikkaa(?).<\/p>\n

Keramiikan omaksuminen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ker\u00e4ilij\u00f6ille -ilman maanviljelyksen omaksumista samaan aikaan- on ollut p\u00e4\u00e4hypoteesi nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n ja Fennoskandian alueiden tutkimuksessa, -kunnes siitep\u00f6ly-j\u00e4\u00e4mie<\/em><\/strong>n tutkimus kairausn\u00e4ytteist\u00e4 radiohiiliajoitettuina<\/em><\/strong> muutti kuvan kokonaan.<\/p>\n

    \n
  • Pegrema<\/strong>, \u00c4\u00e4nisj\u00e4rvell\u00e4: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.<\/li>\n
  • Huhdasj\u00e4rvi<\/strong>, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkej\u00e4 maanmuokkauksesta.<\/li>\n
  • Huhdasj\u00e4rvi, Kouvola: 5400-5050 calBC, hiilt\u00e4 => kaskeamisen merkkej\u00e4.<\/li>\n
  • Lehmilammi<\/strong>, Nurmes: 3000 calBC, viljan siitep\u00f6ly\u00e4, ajoitus puu-aineksen vuosilustoista.<\/li>\n
  • Ahvenainen<\/strong> (j\u00e4rvi), H\u00e4meenkoski: 4000 calBC.<\/li>\n
  • Puolanka<\/strong>, Kainuu: 2000 calBC.<\/li>\n
  • Akali<\/strong>. It\u00e4-Viro: 5600 calBC, viljan siitep\u00f6ly\u00e4.<\/li>\n
  • M\u00e4lar<\/strong>in ja Bergslagen<\/strong>in tutkimuskohteet, Ruotsit: 3800 calBC.<\/li>\n<\/ul>\n

    Valitettavasti useimmat wikih\u00f6pin\u00e4-tasoiset julkaisut j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 huomioonottamatta yo. jo suhteelliset vanhat tutkimustulokset. My\u00f6s \u00c4\u00e4nisen-Karjalan hyvin varhainen, mesoliittinen, kuparikulttuuri<\/strong><\/em> j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 mainitsematta.<\/p>\n

    \"\"
    (kuval\u00e4hde: Karelia.ru.)<\/figcaption><\/figure>\n
      \n
    • Sperringsin kulttuuri,<\/li>\n
    • Ka 1 keramiikkkaa (Sperrings),<\/li>\n
    • Narvan kulttuuri,<\/li>\n
    • Valdain kulttuuri,<\/li>\n
    • Verkhnija Volga -kulttuuri-ilmi\u00f6,<\/li>\n
    • S\u00e4r\u00e4isniemi 1 -keramiikka.<\/li>\n<\/ul>\n

      Kartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin selv\u00e4sti, ett\u00e4 nykyiseen suomalaisuuteen johtavan etnogenesiksen tapahtuman\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ulottui Pohjanlahdelta<\/strong> ja Ahvenanmerelt\u00e4<\/strong> Laatokan<\/strong> ja \u00c4\u00e4nisen<\/strong> taakse.<\/p><\/blockquote>\n

      Kaikki mainitut kulttuuri-ilmi\u00f6t ovat j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen Keski-Euroopaasta pohjoiseen levitt\u00e4ytyneen Svidry-Ahrensburg<\/strong>in kulttuurin j\u00e4lki-ilmi\u00f6t\u00e4, -siis alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n eurooppalaisia. Ket\u00e4\u00e4n muuta ei tuolla alueella siihen aikaan ollut. -Paitsi Komsa<\/strong>-kulttuurin j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset Ruijass<\/strong>a ja Inarin-Lapissa<\/strong>.<\/p>\n

        \n
      • Veretje<\/strong> (\u201dIt\u00e4inen Kunda\u201d<\/em>): Ilmaantui Baltian<\/strong> it\u00e4puolelle Suomen<\/strong> ja Viron<\/strong> ollessa viel\u00e4 asumiskelvotonta (j\u00e4\u00e4tikk\u00f6).<\/li>\n
      • Kunda<\/strong> (Suomusj\u00e4rvi<\/strong>): Ilmaantui edellisen levitt\u00e4ytyess\u00e4 l\u00e4nteen, Suomeen ja Viroon.<\/li>\n<\/ul>\n

        Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kartassa keramiikan l\u00e4nsiraja kulkee Torniosta Rovaniemen<\/strong> kautta Varanginvuonoon<\/strong>. Per\u00e4meren<\/strong> pohjukassa keramiikan tuntemus p\u00e4\u00e4ttyi tuolloin kuitenkin hiukan l\u00e4nnemm\u00e4ksi, suurinpiirtein nykyiselle kielirajalle, me\u00e4n-kielisen<\/em> L\u00e4nsipohjan<\/strong> ja puhtaasti ruotsinkielisen Ruotsin v\u00e4liin: Kainuunjoelle<\/strong> (Kalix).<\/p>\n

        Keramiikattomuus p\u00e4\u00e4ttyi Pohjois-Ruotsi<\/strong>ssa vasta pronssikaudella, Volga<\/strong>lta levitt\u00e4ytyneen suomalais-ugrilaisen tekstiilikeraamisen<\/strong> (Net ware) kulttuurin ulottuessa Pohjois-Norja<\/strong>an asti.<\/p><\/blockquote>\n

        \"\"<\/p>\n

        Kartta yll\u00e4:<\/p>\n

          \n
        1. Imitoitu tekstiilikeramiikka<\/strong>, ’Wafer-ceramic’,<\/strong> (asbestisekoitteinen).<\/li>\n
        2. Tekstiilikeramiikan, ’Net ware’,<\/strong> laajin levinn\u00e4isyys.<\/li>\n
        3. Tekstiilikeramiikan l\u00e4ht\u00f6alue.<\/li>\n<\/ol>\n

          Kuten nyt tied\u00e4mme, Etel\u00e4-Ruotsi sai keramiikan Tanska<\/strong>sta, muu Ruotsi Suomesta.<\/p>\n

          Huomatkaa erityisesti tekstiilikeramiikka Uplannissa<\/strong> ja M\u00e4lar<\/strong>in seudulla. Suomesta on tunnistettu runsaasti tekstiilikeramiikan l\u00e4ht\u00f6alueella (kartaassa #3.) pronssikaudella puhuttuihin suomensukuisiin kieliin (merja, tsuudi, esi-veps\u00e4) yhdistett\u00e4viss\u00e4olevia hydronyymej\u00e4 (vesist\u00f6ihin liittyvi\u00e4 paikannimi\u00e4) , joihin voimme ilmeisesti lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s muutaman Tukholma<\/strong>n (Stokholm) seudulta: J\u00e4rva<\/strong>.<\/p>\n

          Rahkosen<\/strong> mukaan sanue –jagr, iager, jauri, j\u00e4rvi<\/em> on levinn\u00e4isyydelt\u00e4\u00e4n Suomesta \u00c4\u00e4nisen etel\u00e4puolelle ulottuva, ja liittyy alueella puhuttuun kieleen. H\u00e4n ei jostain syyst\u00e4 ota kantaa sen levinn\u00e4isyyteen Pohjanlahden<\/strong> l\u00e4nsipuolelle, joten olemme turvautuneet Tukholman puhelinluettelon karttaan<\/em>, ja J\u00e4rvahan sielt\u00e4 l\u00f6ytyi.<\/p>\n

          Suomalais-ugrilais<\/strong>-taustainen kulttuurivaikutus Suomesta Ruotsiin on toisinaan tuottanut suomenmaalaiselle tiedeyhteis\u00f6lle kipupisteit\u00e4:<\/p>\n

          Pronssikauden<\/strong> alun keski-ruotsalaisessa aineistossa esiintyv\u00e4 tyyppi \u201dM\u00e4larin kirves<\/strong>\u201d ei omaa esikuvia tai kehitysjatkumoa Skandinaviassa, mutta sensijaan suomalais-ugrilaisissa metallikulttuureissa Keski-Volgan innovaatiokeskukse<\/em>n alueella, mist\u00e4 nykyiseenkin Suomeen on v\u00e4littynyt kulttuuria, geenej\u00e4 ja puhutun kielen p\u00e4ivityksi\u00e4 arkaaisesta uralista sellaiseen suomalais-ugrilaiseen, jota t\u00e4ss\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4mme.<\/p><\/blockquote>\n

          \"\"
          (Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.)<\/figcaption><\/figure>\n

          Vaikutteen kulkusuuntaa p\u00e4hk\u00e4iltiin kuitenkin 2-3 sukupolvea. Toivottavasti hydronyymien suhteen ei edet\u00e4 samaan tahtiin, -ettei heitet\u00e4 kirvest\u00e4 j\u00e4rveen.<\/p><\/blockquote>\n

          \u201dM\u00e4larin kirveen<\/em>\u201d alkuper\u00e4 ja levinn\u00e4isyys on l\u00e4hes yhtenev\u00e4 edell\u00e4 jo esitellyn tekstiilikeramiikan kanssa, joskaan ajoitus ei ihan t\u00e4sm\u00e4\u00e4. Tarkastelu kuitenkin osoittaa vaikutteiden tulosuunnan, ja etteiv\u00e4t ne pys\u00e4htyneet Suomen nykyiselle alueelle.<\/p>\n

          Id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen -kulttuurivirta ei siis pys\u00e4htynyt Suomeen<\/h2>\n

          Suomeen asti tullakseen kampaleimaisen keramiikan, ja saviteknologian yleens\u00e4kin, on t\u00e4ytynyt kulkea melkoinen matka. Jordanin ja Zveledbilin tarkastelu tuo esille Euraasian arovy\u00f6hykkeen, -ennen sen kuivumista ja liikkuvan paimentolais-elinkeinon ilmaantumista.<\/p>\n

          Kartassa l\u00f6ssi- l. tsernoseeni-maannoksen levinn\u00e4isyys:<\/p>\n

          \"\"<\/p>\n

          Meille muodostuu kuva alkavalle maanviljelykselle suotuisasta vy\u00f6hykkeest\u00e4<\/em>, Ukraina<\/strong>sta Korea<\/strong>n niemimaalle, joka tuhoutui kuivuuden jatkumiseen ja nomadihy\u00f6kk\u00e4yksiin. Jordan ja Zvelebil ovat tutkineet keramiikan levi\u00e4mist\u00e4 id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen t\u00e4m\u00e4n vy\u00f6hykkeen kautta.<\/p>\n

          #Imastonmuutos<\/strong> kuivempaan ja kylmemp\u00e4\u00e4n suuntaan kosketti my\u00f6s tuota nykyist\u00e4 aro-aluetta: Mets\u00e4t v\u00e4heniv\u00e4t, luonnon ihmiselle tarjoamien mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ker\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 saatavien hy\u00f6dykkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski. T\u00e4m\u00e4 kiristi olemassaolon taistelua, ja pakotti avoimeksi muualta kuuluville uutuuksille.<\/p>\n

          Ihmiskunta turvautui maanviljelykseen<\/h2>\n

          Kun luonnon spontaani tuotto heikkeni, innovatiivisimmat yksil\u00f6t alkoivat parannella villien hy\u00f6tykasvien kasvupaikkoja. T\u00e4m\u00e4 johti maanviljelyn ja puutarhaviljelyn ilmaantumiseen jossakin L\u00e4hi-Id\u00e4n alueella. Keksinn\u00f6lle oli kysynt\u00e4\u00e4, ja se levisi nopeasti. Ilmeisesti my\u00f6s aro-vy\u00f6hykkeelle, ja ilmeisesti my\u00f6s koko sen leveydelt\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

          Maanviljelylle oli ominaista tuotannon tehokkuus suhteessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan maa-alueeseen. T\u00e4m\u00e4 aiheutti kaksi ratkaisevaa muutosta el\u00e4m\u00e4ntapaan:<\/p>\n

            \n
          • Asuinpaikat olivat sidottuja viljelyksiin, ja pysyv\u00e4sti paikallaan.<\/li>\n
          • V\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kasvaa entiseen verrattuna huomattavan nopeasti, kun lis\u00e4v\u00e4est\u00f6 saattoi raivata itselleen lis\u00e4\u00e4 peltoa, eik\u00e4 suhteellista ylikansoitusta p\u00e4\u00e4ssyt ilmaantumaan, -pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/li>\n<\/ul>\n

            Viljely lopetti riistan ja kausittaisten resurssien per\u00e4ss\u00e4 liikkumisen, mik\u00e4 loi sosiaalisen eron viljelij\u00f6iden ja liikkuvassa mets\u00e4stys-ker\u00e4ilyss\u00e4 pysyneiden v\u00e4lille.<\/p><\/blockquote>\n

            Viljelij\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 tuppasi my\u00f6s kasvamaan, ja teki heist\u00e4 ekspansiivisia: Euroopassa<\/strong> Balkanille muodostuneet viljely-kulttuurit valtasivat nopeasti koko Euroopan Skandinaviaa ja Britanniaa my\u00f6ten. Jotain samantapaista on voinut tapahtua Euraasian (nykyisill\u00e4) aroilla, ja se on voinut ulottua Japaninmerelt\u00e4 Mustallemerelle<\/strong>. Er\u00e4\u00e4t arkeologiset todisteet (my\u00f6hemmin) viittaavat siihen.<\/p>\n

            Aroseudut joutuivat kuitenkin jatkuvan muutoksen eteen: Ilmasto kuivui edelleen, ja viljely alkoi k\u00e4rsi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tti joitain peltonsa menett\u00e4neit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 liikkumaan ehtyvien laidunten per\u00e4ss\u00e4 pienkarjansa kanssa.<\/p><\/blockquote>\n

            T\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuodosta on hyvi\u00e4 kuvauksia Raamatussa<\/strong>: Abraham<\/strong>in poikien vaellus, ja my\u00f6hemmin Mooses<\/strong> beduiineineen Siinai<\/strong>lla.<\/p>\n

            \"\"<\/p>\n

            Tuotantotapa<\/em>, tehokkuus jaAsukastiheys:<\/p>\n

              \n
            • Mets\u00e4stysker\u00e4ily<\/strong>: ei intensiivinen<\/em>, alhainen v\u00e4est\u00f6tiheys<\/li>\n
            • Maanviljely<\/strong>: intenssiivinen<\/em>, runsaasti v\u00e4est\u00f6\u00e4<\/li>\n
            • Paimentolaisuu<\/strong>s: ei intensiivinen<\/em>, alhainen v\u00e4est\u00f6tiheys<\/li>\n<\/ul>\n

              Nomadit<\/em><\/strong> k\u00e4yttiv\u00e4t luontoa tehottomasti, ja k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4sti. Se oli rationaalista, kun asuinseudut olivat kuivakkoja, joissa kasvillisuus oli heikkoa ja pian lampaiden suissa.<\/p>\n

              Nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosituhannella eKr. (BC) nomadit alkoivat tunkeutua maanviljelysseuduille, joille oli ominaista:<\/p>\n

                \n
              • Suuri v\u00e4kiluku suhteessa alueen pinta-alaan.<\/li>\n
              • Suuret asutuskeskukset ja alueellinen ty\u00f6njako & jakelun ja vaihdon verkostot.<\/li>\n<\/ul>\n

                Nomadien v\u00e4kivaltainen tunkeutuminen aiheutti maanviljelyskylien ja kaupunkikeskusten autioitumisen (ihmiset tapettiin), ja v\u00e4kiluvut romahtivat ilmeisesti jopa kymmenykseen, -tai v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n. Ennen viljellyt pellot k\u00e4ytettiin karjan laitumina.<\/p><\/blockquote>\n

                Kiina<\/strong>n Liao<\/em>-kulttuurikompleksia tutkittaessa on havaittu YDNA:n haploryhmien (=\u201dis\u00e4linjojen\u201d) vaihtuminen nomadien tunkeutuessa alueelle:<\/p>\n

                N1 (N1a, N1c) osuus er\u00e4iss\u00e4 n\u00e4ytteiss\u00e4:<\/h2>\n

                \"\"<\/p>\n

                  \n
                • 1. Paikkakunta<\/strong>; 2. Kulttuurivaihe<\/em>; 3. Aikakausi<\/strong>; 4. Otos; 5. Kpl N1:st\u00e4, ja osuus–<\/li>\n
                • 1.Dadianzi<\/strong>, Chifeng<\/strong> kaupunki, Sis\u00e4-Mongolian autonominen alue 2. Vanhempi Xiajiadian<\/em>, 3. Varhainen<\/strong> pronssikausi<\/strong>, 4200-3600 BP, 4. Otos; viisi; 5. \u00a0kolme kpl, ja60,0%,<\/strong><\/li>\n
                • 1. Dashanqian<\/strong>, Chifeng kaupunki, Sis\u00e4-Mongolian autonominen alue, 2. Nuorempi Xiajiadian; 3. <\/em>My\u00f6h\u00e4ispronssikausi<\/strong> 3000-2700 BP, 4. Otos: yhdeks\u00e4n; 5. Yksi kpl, 11,1<\/strong>%.<\/li>\n
                • 1. Jinggouzi<\/strong>, Linxi County, Chifeng kaupunki, Sis\u00e4-Mongolian autonominen alue; 2. Pohjoinen<\/em>\u00a0nomadikulttuuri; 3. <\/em>My\u00f6h\u00e4ispronssikausi 3000-2500 BP, 4. Otos: kaksitoista; 0%<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n

                  Tutkijoiden tulos osoittaa N1-is\u00e4linjojen vallinneen kulttuurin kehittymisen vaiheessa, ja kadonneen l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti, kun kulttuuri tuhoutui paimentolaisten hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Euroopassa<\/strong>, -Balkanin ja Ukrainan Cucuteni-Trypillian<\/strong>-kulttuuri- koki saman tuhon samaan aikaan:<\/p>\n

                  Suuret asutuskeskukset tyhjentyiv\u00e4t, alueiden v\u00e4linen tavaravaihto tyrehtyi, maalatun keramiikan valmistaminen loppui, kirjoitustauto katosi, kulttuurin taso laski, ja yhteiskunnat j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t uudelleen v\u00e4kivaltaismpien klaanien<\/em><\/strong> ymp\u00e4rille. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 indoeurooppalainen kieli<\/strong> saapui Eurooppaan.<\/p>\n

                  Kuten Liaon laaksossa, my\u00f6s Euroopassa paikalliset is\u00e4linjat<\/strong><\/em> -YDNA:n haploryhm\u00e4t-katosivat, ja korvautuivat maahsantunkeutujien tuomilla linjoilla. T\u00e4m\u00e4 kehitys on mahdollista vain sukupuolisesyi valikoivan joukkotuhonnan oloissa.<\/p><\/blockquote>\n

                  Kertaan: Nomadi-invaasio aiheutti kulttuurin taantuman, puhutun kielen vaihtumisen johonkin aivan uuteen, -ja miesv\u00e4est\u00f6n joukkomurhaamisen- sek\u00e4 kiinalaisen kulttuurijatkumon syntysijoilla Liaodongissa, ett\u00e4 Kaakkois-Euroopassa, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen siihen aikaan kulttuurikehityksen huipulla, -globaalisti.<\/p>\n

                  Nomadiselta kulttuurituholta -ja Euroopassa indoeurooppalaiselta kielekt\u00e4- s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t jo maanviljelyksen omaksuneet \u00e4\u00e4rialueet, -mm. S… –HyS hyS, eip\u00e4s kerrota!<\/em><\/p><\/blockquote>\n

                  Meit\u00e4 suomalaisia saattaa kiinnostaa -jos uskallamme kiinnostua- se erikoinen v\u00e4h\u00e4n puhuttu seikka, ett\u00e4 Suomen kivikautta dominoinutta kuoppakampakeramiikkaa<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n it\u00e4asialaisissa tutkimusjulkaisuissa -sen alkukodissa Liaon laaksossa- usein kielelt\u00e4\u00e4n suomalaisugrilaisena<\/strong>.<\/p>\n

                  -Etk\u00f6 tiennytk\u00e4\u00e4n? Mik\u00e4 siin\u00e4 on, ett\u00e4 Kiinan ja Korean tieteellisess\u00e4 debatissa tarkastellaan t\u00e4t\u00e4 hypoteesia ihan vakavissaan.<\/p>\n

                  Kuten Zvelebil ja Jordan jo meille kertoivat, koko keraaminen knowhow levisi Euraasiassa id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen, ja Liaon laakso on t\u00e4rke\u00e4 rasti. Siell\u00e4 olivat valmiina ja koossa kaikki:<\/p>\n

                    \n
                  • Kuoppakampakeramiikka,<\/li>\n
                  • YDNA:n N1-haploryhm\u00e4 l. is\u00e4linja, ja<\/li>\n
                  • jokin puhuttu kieli, -niin mik\u00e4?<\/li>\n<\/ul>\n

                    -Ja arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t piirt\u00e4v\u00e4t marssireitin Liaon laaksosta -ellei Japani<\/strong>sta asti!- ihan koti-Suomeen asti! Miss\u00e4s se ”Pohjolan Japani” olikaan silloin kun Nokia<\/strong> keksittiin?<\/p><\/blockquote>\n

                    Kuten jo kerroimme, n. 6000 vuotta sitten tapahtuneet nomadi-invaasiot mm. Eurooppaan ja Kiinan kulttuurin ’hautomoon<\/em>’ Liaodingiin olivat varsin brutaaleja v\u00e4est\u00f6nvaihtoja<\/strong>. Euroopassa vain suomensukuisten kansojen asuttamat alueet v\u00e4lttyiv\u00e4t kulttuuri- ja v\u00e4est\u00f6tuhonnalta, -ja uuden indoeurooppalaisen kielen omaksumiselta.<\/p>\n

                    Euroopassa katastrofi oli samansuuntainen: Tutkijoiden mukaan 60%:lla nykyeurooppalaisista miehist\u00e4 on 3500 BC aikoihin alkaneen indoeurooppalaisen nomadi-invaasion mukana tullut YDNA:n linja.<\/p><\/blockquote>\n

                    T\u00e4m\u00e4 antaa hyvin karun kuvan tapahtumista 6000 vuotta sitten. Jossain m\u00e4\u00e4rin kuva silloisista tapahtumista on visualisoitunut mm. 1900-luvun ja 2000-luvun moderneissa sodissa (”ISIS<\/em><\/strong>” Syyriassa v.2014, Hamas<\/strong> lokakuussa 2023).<\/p>\n

                    Suomi, joka miltei viimeisen\u00e4 Euroopan a\u00f6ueena s\u00e4ilytti alkuper\u00e4isen eurooppalaisuutensa, on pystynyt rakentamaan maailman pohjoisimman hyvinvointivaltion<\/em><\/strong>. -Sekin kertoo hyv\u00e4st\u00e4 perim\u00e4st\u00e4, -eurooppalaisuudesta.<\/p>\n

                     <\/p>\n

                    Muita uutisia:<\/h2>\n

                    20.06. 2026:<\/p>\n

                    Jouko Heyno: Japani \u2013 esiuralilaisen kielikunnan j\u00e4sen, autonomisesti kielitieteen metodein OSA 1<\/a><\/p><\/blockquote>\n