{"id":15529,"date":"2026-10-18T20:56:37","date_gmt":"2026-10-18T17:56:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=15529"},"modified":"2026-10-18T20:56:37","modified_gmt":"2026-10-18T17:56:37","slug":"stalinilaista-historiankirjoitusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/10\/18\/stalinilaista-historiankirjoitusta\/","title":{"rendered":"Stalinilaista historiankirjoitusta"},"content":{"rendered":"

Kirja-arvostelu, Timo Vihavainen:<\/h3>\n

Peter Johnsson<\/strong>, ’Stalinin murhat Katynissa ja niiden historialliset j\u00e4lkipelit<\/em> 1940-2014<\/em>’. Suomentanut Kari Klemel\u00e4. Mansarda 2014, 239 s.<\/p><\/blockquote>\n

Stalin<\/strong> oli hyvin historiatietoinen ja ylitti siin\u00e4 suhteessa runsaasti Kekkosenkin<\/strong>, jota nyt voi pit\u00e4\u00e4 vain alan vaatimattomana harrastelijana. Joka tapauksessa oleellista oli, ett\u00e4 j\u00e4lkimaailmalle piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sellaiset todisteet tapahtuneista, ett\u00e4 ne riittiv\u00e4t vakuuttamaan.<\/p>\n

Kenet vakuutettiin, miten ja miksi on tietenkin viel\u00e4 syyt\u00e4, t\u00e4sment\u00e4\u00e4. Paholaistahan ei juuri k\u00e4ynyt vakuuttaminen mist\u00e4\u00e4n edes pyh\u00e4n Raamatun<\/em> todistuksilla.<\/p>\n

Vaikka keskiaikaisissa v\u00e4it\u00f6ksiss\u00e4 oli aina mukana my\u00f6s paholaisen asianajaja, jonka voittaminen v\u00e4ittelyss\u00e4 oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ei kukaan voinut taata, ettei tuo voitettu hiljaisessa mieless\u00e4\u00e4n olisi j\u00e4\u00e4nyt totuuden kielt\u00e4j\u00e4ksi, seh\u00e4n oli sen perusominaisuus.<\/p>\n

Kirjoittaessaan er\u00e4ist\u00e4 puoluehistorian kysymyksist\u00e4 Stalin 1930-luvun alussa puhui \u201darkistorotista<\/em>\u201d, joille pelk\u00e4t \u201dpaperiset dokumentit<\/em>\u201d olivat historian tutkimuksessa t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin puolueen yleislinja. T\u00e4m\u00e4 oli naurettavaa ja v\u00e4\u00e4rin, mutta valitettavasti sellaista harrastettiin etenkin siin\u00e4 imperialismin leiriss\u00e4, joka suuntautui koko olemuksellaan maailmanhistoriallisen edistyksen k\u00e4rkijoukkoa vastaan.<\/p>\n

Niinp\u00e4 oli kaikkialla muistettava jo hyviss\u00e4 ajoin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tuleville tutkijoille todisteet siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki, mik\u00e4 oli tapahtunut Puolueen<\/strong> ja sen ohjaaman Synnyinmaan<\/strong> toimesta, oli ollut oikein ja kohtuullista.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4n takia kommunistinen puolue valtaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n ei koskaan sortunut murhaamaan ket\u00e4\u00e4n. Moista alhaisuutta ei olisi voinut edes kuvitella. \u201dIkitie<\/em>\u201d-elokuvassa muuan mies yll\u00e4tt\u00e4en ammutaan keskelle katua. Sen tekev\u00e4t aivan ilmeisesti NKVD<\/strong>:n miehet.<\/p>\n

\u00a0Vys\u0161ajamera nakazanija,<\/em> -korkein tuomio<\/h2>\n

Eiv\u00e4t ne semmoista tehneet. Jokainen noista kaikkiaan l\u00e4hes miljoonasta teloitetusta, joiden henki riistettiin ns. suuren terrorin<\/em><\/strong> aikana vuosina 1937-1938, tuomittiin asianmukaisesti sellaisesta rikoksesta, josta lain mukaan voitiin antaa korkein tuomio VMN, eli vys\u0161ajamera nakazanija<\/em>.<\/p>\n

Se tarkoitti niskalaukausta, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n teloituskomppanian eteen viemist\u00e4, kuten tuossa mainitussa elokuvassa. Aluksi sen virallinen nimitys oli vys\u0161aja mera ob\u0161t\u0161estvennogo samoza\u0161t\u0161itija eli yhteiskunnan itsepuolustuksen korkein muoto.<\/p>\n

T\u00e4llainen korusanaisuus siiten unohdettiin ja sanottiin vain lyhyesti: VMN. Rangaistushan se rikoksista kuului antaa ja rikoksen m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t troikat<\/em> ja dvoikat<\/em> nopeasti, iskurity\u00f6n\u00e4, kun tuomioita piti antaa liukuhihnalta esimerkiksi tiettyjen \u201dvahingollisten<\/em>\u201d kansallisuksien h\u00e4vitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

J\u00e4lkimaailma lukee noita luetteloita h\u00e4mm\u00e4styneen\u00e4: miten ihmeess\u00e4 tuhannet ja taas tuhannet laudantaaplaajat, puunkaatajat ja kolhoosilaiset saattoivatkin suorittaa niin vaarallista vakoilua ett\u00e4 heille asianmukainen tuomio oli tuo VMN?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 annattaa ottaa huomioon, ett\u00e4 tuon ajan rankaisupolitiikassa m\u00e4\u00e4riteltiin aina ensin likvidoitavien ryhm\u00e4 ja vasta sitten sille etsittiin tuo historiaan tallennettava syy.<\/p><\/blockquote>\n

It\u00e4-Karjalan suomalaiset<\/strong> eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 olleet syyllistyneet mihink\u00e4\u00e4n valtionvastaiseen tekoon, mutta objektiivisesti ottaen<\/em> he pelk\u00e4ll\u00e4 olemassaolollaan muodostivat esteen maailmanhistorian edistyv\u00e4lle kehitykselle.<\/p>\n

Ihmiskunnan onneen johtavan edistyv\u00e4n kehityksen myrskyis\u00e4 \u00e9lan mursi kaikki edess\u00e4\u00e4n olevat esteet. Se, mik\u00e4 oli kovaa, muutettiin juoksevaksi eli likvidoitiin. Sanan olivat keksineet jo utopistisosialistit<\/em>. Se oli ideologian aatteellisen asevaraston keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja sill\u00e4 oli siis puhtaasti my\u00f6nteinen merkitys.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 teoriasta joka on aina syyt\u00e4 ottaa vakavasti, kun k\u00e4sittelemme Neuvostoliiton kaltaista ideologista valtiota. Tietenkin jokainen valtio joutui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottamaan toiminnassaan huomioon my\u00f6s kansainv\u00e4liset realiteetit ja jossakin m\u00e4\u00e4rin jopa talouden lait. Ei Stalinkaan uskaltanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rahaa pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaikka oikeastaan niin olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4 ja Molotov<\/strong>kin kannatti asiaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee ei-toivottujen ihmisainesten likvidointiin, niit\u00e4 oli koko kansasta vain pari prosenttia. Niiden h\u00e4vi\u00e4minen ei valtiota ja yhteiskuntaa heikent\u00e4nyt, vaan vahvisti. Kun maan v\u00e4kiluku oli parisataa miljoonaa, tuli m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ehk\u00e4p\u00e4 noin 2-3 miljoonaa.<\/p>\n

Vahingossa talonpokia kuoli suuressa golodo\/holodomor<\/em>issa useampikin miljoona, mutta vahinko mik\u00e4 vahinko. Joka tapauksessa olemme t\u00e4ss\u00e4 tekemisiss\u00e4 suurten lukujen kanssa, eik\u00e4 silloin ruveta yksitt\u00e4isi\u00e4 p\u00e4it\u00e4 laskemaan. Se olisi porvarillista ja ep\u00e4tieteellist\u00e4.<\/p>\n

Mutta miten siis suhtautua siihen, jos likvidoitavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaisi esimerkiksi 50 000:een? Olisiko silloin pid\u00e4tt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 oikop\u00e4\u00e4t\u00e4 niin suurta ryhm\u00e4\u00e4 tuhoamasta? Pit\u00e4isik\u00f6 panna sordiinoa p\u00e4\u00e4lle ja velvoittaa troikat ja dvoikat paneutumaan jokaiseen \u201djuttuun<\/em>\u201d ihan tosissaan, vaikkapa muutaman p\u00e4iv\u00e4n verran, ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ihan oikeita todistetita ja ottamaan ne vakavasti?<\/p>\n

’Olennaista oli yksil\u00f6n olemassaolon yhteiskunnallinen merkitys<\/em>’<\/h2>\n

Lapsikin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei sellainen olisi edes ollut mahdollista. Olennaista ei ollut kenenk\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n konkreettinen toiminta, vaan h\u00e4nen olemassaolonsa yhteiskunnallinen merkitys. Sen voi sallia tai sitten ei.
\nStalin ehdotti liittoutuneille sodan j\u00e4lkeen, ett\u00e4 likvidoitaisiin 50 000 saksalaista upseeria. Kun asia ei saanut kannatusta, h\u00e4n kuittasin sen leikkin\u00e4. Jos sit\u00e4 olisi kannatettu, h\u00e4n olisi hoitanut asian rutiinilla, ilman sen kummempia skruupeleita.<\/p>\n

Kun kyseess\u00e4 oli ulkomainen ryhm\u00e4, sen rikoksia sosialismia vastaan ei tarvinnut erikseen pohtia.<\/p>\n

Esimerkiksi puolalaiset ja suomalaiset olivat kaikki kollektiivisesti syyllisi\u00e4 siihen, ett\u00e4 vastustivat ns. neuvostojen valtaa.<\/p><\/blockquote>\n

Kuitenkaan heid\u00e4n tuomitsemisensa Neuvostoliiton lakien pohjalta ei ollut mahdollista, mik\u00e4li rikos oli tehty heid\u00e4n omassa maassaan, vaikkapa sitten rintamalla.<\/p>\n

Kun likvidoiti puolalaisten kohdalla osoittautui mahdolliseksi, sen saattoi ainakin naamioida muiden suorittamaksi. Kun Neuvostoliitto oli saanut kymmeni\u00e4 tuhansia puolalaisia upseerivankeja ja likvidoinut ne, ei koira per\u00e4\u00e4n haukkunut, kun koko Puola oli pyyhitty pois kartalta. Sit\u00e4 paitsi sodassa kuolee aina ihmisi\u00e4, n\u00e4m\u00e4 kadonneet voitiin lukea heihin. Oliko heit\u00e4 edes NIIN paljon? Mihin suhteutamme?<\/p>\n

Varmuuden vuoksi teloitukset suoritettiin saksalaisilla patruunoilla, jollaisten hankkiminen ei ollut vuonna 1940 ongelma. Sek\u00e4 Puolan sodan ett\u00e4 pitk\u00e4n neuvostoliittolais-ven\u00e4l\u00e4isen yst\u00e4vyyden (1922-1934) oloissa tavaraa oli tarjolla yllin kyllin.<\/p>\n

Saksalaiset luodit olivat argumentti tulevalle historiankirjoitukselle, mik\u00e4li joku paholaisen asianajaja keksisi ep\u00e4ill\u00e4 koko maailman ty\u00f6l\u00e4isten is\u00e4nmaan olleenkin itse asialla.<\/p><\/blockquote>\n

Haudathan sitten paljastuivat, ensin Katyn<\/strong>issa ja sitten muuallakin. Jo sodan aikana niit\u00e4 tutki kansainv\u00e4linen komissio, jossa oli suomalainenkin j\u00e4sen<\/em><\/strong>. Koska kyseess\u00e4 oli \u201dobjektiivisesti<\/em>\u201d vihamielinen, neuvostovastainen toimi, t\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sai sittemmin aihetta pel\u00e4t\u00e4 kostoa.<\/p>\n

Joka tapauksessa my\u00f6s puolalaiset ymm\u00e4rsiv\u00e4t heti, mist\u00e4 on kyse, kun Neuvostoliitossa perustettavaan, saksalaisia vastaan taistelevaan puolaiseen armeijaan ei l\u00f6ytynytk\u00e4\u00e4n upseereita. Miss\u00e4h\u00e4n ne mahtoivat olla, ihmetteli ml\u00f6s Stalin ja kyseli asiaa Berija<\/strong>lta, joka sitten yritti etsi\u00e4…<\/p>\n

Tosiasiassa h\u00e4n itse oli allekirjoittanut ne \u201dpaperiset dokumentit<\/em>\u201d, jotka sittemmin l\u00f6ytyiv\u00e4t ja todistivat aukottomasti, mit\u00e4 oli tapahtunut.<\/p>\n

Asia tietenkin kiistettiin viimeiseen saakka, niin kauan kuin bol\u0161evikit olivat vallassa. Kuitenkaan Katynist\u00e4, jonka nimeen liittynyt rikos selitettiin saksalaisten syyksi, ei tehty suurta \u201dfasisminvastaista<\/em>\u201d propagandasymbolia, vaan asia yritettiin hoitaa toisin keinoin.<\/p>\n

Muistan itsekin n\u00e4hneeni joskus 1970-luvulla uuden filmi, jonka nimen\u00e4 oli \u201dHatyn<\/strong>\u201d. Seh\u00e4n oli homonyymi monien kielten tavalle lausua Katyn, ja kirjoitettiin silloin \u201dKhatyn<\/em>\u201d.<\/p>\n

Hatyniss\u00e4 saksalaiset olivat todella tehneet vertahyyt\u00e4v\u00e4n joukkomurhan terrorisoidessaan v\u00e4est\u00f6\u00e4, joka oli ollut yhteisty\u00f6ss\u00e4 partisaanien kanssa.<\/p>\n

Vastaavaahan tapahtui vastaavissa yhteyksiss\u00e4 jo 1700-luvulla Suomessakin, ja silloin syyllisi\u00e4 olivat historioitsija M.M. Borodkin<\/strong>in mukaan suomalaiset itse, kun olivat vastoin kieltoja menneet auttamaan sissej\u00e4. Nyt siis syyp\u00e4it\u00e4 olivat saksalaiset, mik\u00e4 lieneekin olennaisesti kest\u00e4v\u00e4mpi tulkinta.<\/p>\n

Mutta itse Katynin nimi siis yritettiin h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 historiasta, kun sit\u00e4 ei voitu kyllin pit\u00e4v\u00e4sti selitt\u00e4\u00e4 saksalaisten ty\u00f6ksi.<\/p>\n

Sittemmin Stalinin Neuvostoliiton syyllisyydest\u00e4 saatiin aikaan yhteisymm\u00e4rrys Ven\u00e4j\u00e4n ja Puolan v\u00e4lill\u00e4, mutta sekin on jo rakoillut.<\/p>\n

Puolassa Katynin muistotilaisuuteen matkanneen lentokoneen maahansy\u00f6ksykin on pantu ven\u00e4l\u00e4isten kontolle ja ven\u00e4l\u00e4iset puolestaan ovat pikku hiljaa yritt\u00e4neet saada edes jonkinlaista ep\u00e4ilyksen varjoa pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 uudelleen saksalaisten harteille.<\/p>\n

Ainakaan itse ampumisista ei sent\u00e4\u00e4n ole syytetty puolalaisia itse\u00e4\u00e4n, vaikka heid\u00e4t onkin muuten tehty ep\u00e4ilytt\u00e4viksi.<\/p>\n

Ja loppujen lopuksi: mit\u00e4 merkityst\u00e4 on noin 20 000 ihmisen kuolemalla? Olisivathan he joka tapauksessa kuolleet. Samaan tapaanhan Putin<\/strong> totesi tuoreen \u201derikoisoperaation<\/em>\u201d sankarivainajan omaisille. Mihin verrataan? Maailmanhistorian edistyksen rinnalla tuollaiset asiat eiv\u00e4t ainakaan merkinneet mit\u00e4\u00e4n.
\nMik\u00e4li ihmiset viel\u00e4 nytkin saataisiin tuosta edistyksest\u00e4 samaan tapaan ajattelemaan, asia n\u00e4ht\u00e4isiin detaljina: oliko kaikki mennyt oikein vai oliko tehty \u201dvirhe\u201d? Ehk\u00e4p\u00e4 asian merkityst\u00e4 ei ollut joka suhteessa punnittu virheett\u00f6m\u00e4sti?<\/p>\n

No, tekev\u00e4lle sattuu ja kun mets\u00e4\u00e4 hakataan, lastut lentelev\u00e4t, totesi jo Lenin.
\nJohnssonin kirjassa on kiintoisasti ja perusteellisesti selitetty paitsi itse rikos, my\u00f6s sen merkityksest\u00e4 my\u00f6hemmin k\u00e4ydyt taistelut.<\/p>\n

Timo Vihavainen<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirja-arvostelu, Timo Vihavainen: Peter Johnsson, ’Stalinin murhat Katynissa ja niiden historialliset j\u00e4lkipelit 1940-2014’. Suomentanut Kari Klemel\u00e4. Mansarda 2014, 239 s. Stalin oli hyvin historiatietoinen ja ylitti siin\u00e4 suhteessa runsaasti Kekkosenkin, jota nyt voi pit\u00e4\u00e4 vain alan vaatimattomana harrastelijana. Joka tapauksessa oleellista oli, ett\u00e4 j\u00e4lkimaailmalle piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sellaiset todisteet tapahtuneista, ett\u00e4 ne riittiv\u00e4t vakuuttamaan. Kenet vakuutettiin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":15531,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15529"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15529"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15533,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15529\/revisions\/15533"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}