{"id":1529,"date":"2024-03-20T11:49:28","date_gmt":"2024-03-20T11:49:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=1529"},"modified":"2024-03-20T11:49:28","modified_gmt":"2024-03-20T11:49:28","slug":"huippukenraalit-avautuivat-afganistanin-katastrofista-hatainen-vetaytyminen-tuhosi-vallanjakosopimuksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/03\/20\/huippukenraalit-avautuivat-afganistanin-katastrofista-hatainen-vetaytyminen-tuhosi-vallanjakosopimuksen\/","title":{"rendered":"Huippukenraalit avautuivat Afganistanin katastrofista: H\u00e4t\u00e4inen vet\u00e4ytyminen tuhosi vallanjakosopimuksen"},"content":{"rendered":"

Kenraalit Milley ja McKenzie kertoivat tiistaina Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnalle n\u00e4kemyksens\u00e4 ’Kabulin katastrofista<\/em>’ ja vet\u00e4ytymisest\u00e4 Afganistanista, -syytt\u00e4en maan korkeinta poliittista johtoa<\/strong>. Korkeiden amerikkalaisten kenraalien lausunnot antavat aiheen avata Afganistanin tapahtumat parin vuoden takaa: Miksi amerikkalaisten kaoottinen vet\u00e4ytyminen, ja \u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6n valtaannousu?<\/strong><\/p>\n

Yhdysvaltain<\/strong> kaoottinen l\u00e4ht\u00f6 Afganistanista<\/strong> elokuussa 2021 oli vuosikymmenen erikoisin sotilaallinen tapahtuma: Maata terrorisoiva \u00e4\u00e4ri-islamistinen Taleban<\/strong>-j\u00e4rjest\u00f6 oli jo kerran karkotettu -amerikkalaisin asein- p\u00e4\u00e4kaupungista Kabul<\/strong>ista vuorille ja pusikkoihin, mutta -johtuen Yhdysvaltain armeijalle annetun sodanp\u00e4\u00e4m\u00e4r\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyydest\u00e4- se oli onnistunut palaamaan sotilaallisena toimijana. -Ja US.Army<\/strong> oli joutunut hommiin toiseen kertaan.<\/p>\n

Talebaanien karkottaminen Kabulista vuonna 2001 oli Yhdysvaltain onnistunut -ja tavoitteensa savuttanut- sotilaallinen operaatio, mutta mink\u00e4 amerikkalaiset kent\u00e4ll\u00e4 voittivat, sit\u00e4 ei osattu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poliittisen voiton savuttamiseksi. Kabulin uudet vallanpit\u00e4j\u00e4t pystyiv\u00e4t yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hallinnon kulissia, mutta afganistanilaista yhteiskuntaa ei mobilisoitu sen taakse. Amerikkalaiset eiv\u00e4t osanneet tukeutua Afganistanissa sellaisiin voimiin, jotka olisivat voineet antaa pysyvyyden v.2001 pystytetylle talibaani-vapaalle hallinnolle.<\/p>\n

Ett\u00e4 Afganistanissa n\u00e4it\u00e4 voimia oli, -sen osoittivat elokuun-21 katastrofin j\u00e4lkeiset tapahtumat: Afganistanilaisen yhteiskunnan er\u00e4\u00e4nlainen varjohallinto, heimop\u00e4\u00e4llik\u00f6iden perinteinen neuvosto, ja uskonnollisesti eritt\u00e4in vaikutusvaltainen Islam-oppineiden neuvosto Ulama<\/em><\/strong>, eiv\u00e4t kumpikaan olleet mitenk\u00e4\u00e4n ihastuneita uskontoa kilpen\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4vien perinteisen valtaverkoston ulkopuolelta tulleiden talebaanien valtaannousuun.<\/p>\n

Kun sek\u00e4 Neuvostoliittoa<\/strong> 1979-88 vastaan menestyksell\u00e4 taistellut Pohjoinen Liitto<\/strong> ja sen johtaja Ahmad Mashoud<\/strong> julisti syyskuussa -21 tukikohdassaan Panjshirin laaksossa<\/strong>, ihan Kabulin pohjoispuolella, ettei se hyv\u00e4ksy talebaanien yksinvaltaa, vaan jatkaa taistelua uusia vallanpit\u00e4ji\u00e4 vastaan, -ja em. Ulama kyseenalaisti talebaanien oikeuden sek\u00e4 valtaan ett\u00e4 uskonnon edustamiseen, talibaaneilta oli riistetty mandaatti edustaa afganistanilaista yhteiskuntaa. -Afganistanilaisen yhteiskunnan mobilisointi oli kuitenkin jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Niin mit\u00e4 oli tapahtunut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4?<\/p>\n

Yhdysvallat hy\u00f6kk\u00e4si Afganistaniin v.2001, karkottamaan sielt\u00e4 New York<\/strong>iin iskeneen terroristij\u00e4rjest\u00f6 al-Qaeda<\/strong>n. Kabul vallattiin ja talebaanihallinto kumottiin, mutta –CIA<\/strong>:n silloisen paikallisen operaattorin mukaan- sotilaallista voittoa ei osattu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Kes\u00e4st\u00e4 2002 alkaen sotilaallisesti l\u00f6ydyt talebaanit nuolivat haavojaan maaseudulla, ja Pakistan<\/strong>in puolella islamistien kontrolloimalla ”heimoalueella” Waziristan<\/strong>issa. -Talebaanit oli ly\u00f6ty sotilaallisesti, mutta ei poliittisesti.<\/p>\n

Osama bin Laden<\/strong>in ymp\u00e4ri islamilaista maailmaa ker\u00e4\u00e4m\u00e4t fanaattiset jihadistit, ja talebaanien pataani-jihadistit muuttivat Waziristaniin saapuessaan maakunnan poliittisen tilanteen: Perinteist\u00e4 jyrkk\u00e4\u00e4 sunni-islamismia edustavien paikallisten johtajien vaikutusvalta v\u00e4heni ja al-Qaeda-verkostoituneiden kasvoi. Al-Qaeda otti Waziristanin kontrolliinsa.<\/p>\n

Kabulissa amerikkalaiset onnistuvat ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4kin huonommin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen mieluiset vallanpit\u00e4j\u00e4t. Kun Neuvostoliitto tukeutui afgaani-kommunisteihin, jenkit ottivat suojiinsa -ik\u00e4v\u00e4sti sanoen- korruptoituneet byrokraatit.<\/p><\/blockquote>\n

Afganistanin maaseudulla talebaani-soturit ajettiin yh\u00e4 ahtaammalle ja ahtaammalle. -Heit\u00e4 vastassa oli maailman teknisin ja tulivoimaisin armeija. Jenkkien on muuten vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paukuttelu ei ratkaise sotaa: ”Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin<\/em>”, sanoi jo Clausewitz<\/strong>, ja jos ei ole selv\u00e4\u00e4 politiikkaa, ei voi voittaa sotaa.<\/p>\n

Jo kerran tappion k\u00e4rsinyt Taleban jatkoi olemassaoloaan -ilman valtaa- mutta muuttui: Mullah<\/strong> Omar<\/strong>in afganistanilais-taantumuksellinen islamistisiipi j\u00e4i pikkuhiljaa toissijaiseksi. Kun sill\u00e4 ei ollut valtaa maassa, se menetti arviovaltaa Al-Qaedaan orientoituneen Haqqani<\/strong>-siiven hyv\u00e4ksi. -Sek\u00e4 Waziristan ett\u00e4 Afganistanin talebaani-alueet joutuivat siten jyrkemm\u00e4n, terroristisemman ja ’koko maailman kalifaattia<\/em><\/strong>’ himoavan al-Qaeda-mielisen joukon haltuun.<\/p>\n

Vaikka US.Army oli voittanut sodan, -jos lasketaan raatoja ja vallattuja vuorenrinteit\u00e4- niin vaivann\u00e4\u00f6n tulos ei ollut h\u00e4\u00e4pp\u00f6nen:<\/p><\/blockquote>\n

Samaan aikaan Afganistanin kivilouhikoissa ja pusikoissa talebaanit l\u00f6iv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sein\u00e4\u00e4n jenkkien taisteluhelikoptereiden p\u00f6rr\u00e4tess\u00e4 p\u00e4\u00e4n yl\u00e4puolella, ja tukikohtien muuttuessa yksi toisensa j\u00e4lkeen soramontuiksi, -ja Mullah Omarin seuraajat alkoivat kypsy\u00e4.<\/p>\n

Taleban oli sotilaallisella kurituksella kypsytetty vallanjakoon<\/h3>\n

Vuonna 2020 talebaanijohto istui jo rauhanneuvotteluissa Doha<\/strong>n kaupungissa Qatar<\/strong>in emiirikunnassa (kas, juuri siell\u00e4!? -ket\u00e4s Dohassa t\u00e4n\u00e4\u00e4n istuu?). P\u00f6yd\u00e4n toisella puolella olivat Kabulin hallituksen edustajat ja amerikkalaiset.<\/p>\n

Talebanilla, joka ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa kuunnellutkaan haqqanilaisia, oli edess\u00e4\u00e4n vallanjaon tie. -Toinen vaihtoehto oli jatkaa k\u00e4rvistely\u00e4 jenkkien kranaattien ja pommien alla. ”Dohan sopimus<\/strong><\/em>” ei n\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4ydelliselt\u00e4 voitolta Kabulin hallitukselle, eik\u00e4 tappiolta Talebanille, -paitsi ett\u00e4 heid\u00e4n haaveensa islamistisesta kalifaatista<\/em> n\u00e4ytti nyt lopullisesti haudatulta: Muutama ministeri, mutta yhdess\u00e4 \u00e4skeisen vihollisen kanssa samassa regiimiss\u00e4.<\/p>\n

Vallanjakohallinnolla oli se afganistanilaisen yhteiskunnan suostumus takanaan, mit\u00e4 amerikkalaiset eiv\u00e4t olleet osanneet hankkia vuosina\u00a0 2001-2020: Perinteiset heimo-valtarakenteet, Ulama, jne. -ja kaikki sotaan kyll\u00e4styneet afgaanit. Suunnitelman toteutumisellakin oli varmiste ja pakote: Afganistanissa olevat amerikkalaiset sotilaat, -joiden vet\u00e4ytymisest\u00e4 oli aikataulukin.<\/p>\n

Yhdysvaltain sis\u00e4politiikka sotki kaiken. -j\u00e4lleen kerran!<\/h3>\n

Ja tapahtui niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, ett\u00e4 jonkun gallupin lukenut presidentti Joe Biden halusi jonkun kivan uutisen, nostamaan suosio-k\u00e4ppyr\u00e4\u00e4 lehtien sivuilla.<\/p>\n

Yhdysvaltain joukot l\u00e4htiv\u00e4t niin pikaisesti, etteiv\u00e4t h\u00e4t\u00e4isimm\u00e4t ehtineet solmia keng\u00e4nnauhojakaan! Bagram<\/strong>in lentotukikohta, joka kontrolloi Keski-Aasian<\/strong> ilmatilaa, hyl\u00e4ttiin niin, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6et\u00e4isyydell\u00e4 olleet Afganistanin hallituksen sotilaat voivat vain ihmetell\u00e4, ”onko siell\u00e4 s\u00e4hk\u00f6katko?<\/em>”<\/p>\n

Hallituksen joukkojen usko itseens\u00e4 romahti, kuten my\u00f6s talebaanien kiinnostus noudattaa \u00e4sken allekirjoittamaansa Dohan sopimusta. ’Miksi jakaa valtaa, kun sen voi ottaa?<\/em>’ -Lopun luitte jo lehdist\u00e4 syksyll\u00e4 2021.<\/p>\n

USA:n kenraalit avaavat suunsa<\/h3>\n

Kaksi korkeinta Yhdysvaltain kenraalia, jotka olivat valvomassa Afganistanin evakuointia sen joutuessa Talebanin k\u00e4siin elokuussa 2021, syyttiv\u00e4t Bidenin hallintoa kaoottisesta l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 ja kertoivat lains\u00e4\u00e4t\u00e4jille tiistaina, ett\u00e4 evakuointia ei suunniteltu riitt\u00e4v\u00e4sti, eik\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sketty ajoissa.<\/p><\/blockquote>\n

Kenraali Mark Milley<\/strong> ja Yhdysvaltain keskusjohdon (CENTCOM<\/strong>) el\u00e4kkeell\u00e4 oleva kenraali Frank McKenzie<\/strong> toivat julki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa erimielisyydet, joita Bidenin hallinnon kanssa oli Afganistanin sodan viimeisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4..<\/p>\n

Sotilaat olivat neuvoneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin 2 500 amerikkalaista sotilasta Afganistanissa vakauden yll\u00e4pit\u00e4miseksi, -ja olemaan pakotteena talebaaneille vallanjaon toteutumiseksi. Kenraalit olivat my\u00f6s huolissaan nopeani evakuoinnin aloittamisesta. Biden p\u00e4\u00e4tti pit\u00e4\u00e4 pienemm\u00e4n 650 joukon, jonka teht\u00e4v\u00e4 rajoittuisi Yhdysvaltain suurl\u00e4hetyst\u00f6n turvaamiseen.<\/p>\n

Tapahtumat syyskuussa 2021 osoittivat kenraalien olleen oikeassa molemmissa kohdissa.<\/p>\n

”Presidentti Joe Bidenin p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olivat ”rajoittaneet vakavasti” entisen presidentin Donald<\/strong> Trump<\/strong>in aikaisemmin neuvottelemia vet\u00e4ytymissopimuksia.”<\/p><\/blockquote>\n

Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvosto<\/strong> (NSC) torjui tiistaina antamassaan pitk\u00e4ss\u00e4 lausunnossa kenraalien n\u00e4kemyksen, ja puolusti Bidenin p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Presidentti ”ei aikonut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 toista sukupolvea joukkoja taistelemaan ja kuolemaan konfliktissa, jolla ei ollut loppua n\u00e4kyviss\u00e4”, NSC sanoi. ”Olemme my\u00f6s osoittaneet, ett\u00e4 emme tarvitse pysyv\u00e4\u00e4 joukkojen l\u00e4sn\u00e4oloa kent\u00e4ll\u00e4 pysy\u00e4ksemme valppaina terrorismin uhkia vastaan.”<\/p><\/blockquote>\n

Amerikkalaisten pikavet\u00e4ytymisen j\u00e4lkeen romahtivat -Dohan vallanjakosopimuksen lis\u00e4ksi- afganistanilaisten ihmisoikeudet, ja maa siirtyi kehityksess\u00e4 pitk\u00e4n askeleen kohti takapajuisuutta ja keskiaikaa. sodan loppu oli jo n\u00e4hty, -Dohassa- mutta presidentti ei sit\u00e4 n\u00e4hnyt.<\/p>\n

Vet\u00e4ytymiset Afganistanista ja aiemmin Syyriasta<\/strong>, heijastuvat Yhdysvaltain nykyisiinkin vaikeuksiin, syvent\u00e4en niit\u00e4. \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n