{"id":15239,"date":"2026-10-07T23:42:14","date_gmt":"2026-10-07T20:42:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=15239"},"modified":"2026-10-08T00:11:59","modified_gmt":"2026-10-07T21:11:59","slug":"pohjan-akan-esikuvan-kultainen-patsas-on-katketty-obin-alajuoksulle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/10\/07\/pohjan-akan-esikuvan-kultainen-patsas-on-katketty-obin-alajuoksulle\/","title":{"rendered":"&#8221;Pohjan Akan&#8221; esikuvan kultainen patsas on k\u00e4tketty Obin alajuoksulle"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suomalais-ugrilaisten rikas menneisyys on jostakin syyst\u00e4 j\u00e4tetty meille kertomatta. -Jopa ven\u00e4l\u00e4iset tuntevat sen paremmin.<\/strong><\/p>\n<p>Myytti <strong><em>pohjoisten kansojen jumalattarest<\/em><\/strong>a, jonka kultainen patsas on k\u00e4tketty vierailta valloittajilta <strong>Ob<\/strong>in suistoon, ja joka on paralleelinen <em>antiikin mytologioiden<\/em> <strong>Apollon \u00e4idin<\/strong> kanssa, ei ilmeisesti sovi historiankuvaan jota meille halutaan tarjota?<\/p>\n<p>Kuvat esitt\u00e4v\u00e4t er\u00e4st\u00e4 kuuluisista, mutta Suomessa huonostitunnetuista <em><strong>permil\u00e4isiss\u00e4<\/strong> pronssi-artefakteiss<\/em>a toistuvaa hahmoa, joita <strong>vanhan Permin<\/strong> alueelta ja <strong>Ob<\/strong>in seuduiltakin on s\u00e4ilynyt h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4, huolimatta vuosisatoja jatkuneesta tuhoty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-15241 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permil-jumal2x800450.png\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permil-jumal2x800450.png 800w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permil-jumal2x800450-300x169.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permil-jumal2x800450-768x432.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/p>\n<p>Kuvissa on <em>Jumalatar<\/em> ja kaksi hahmoa, kuten vanhojen kronikoiden ja 1700-luvun eurooppalaisten matkakirjailijoiden mainitsemalla <strong>Zolotaja Baba<\/strong>lla, \u201d<em>Kultaisella Eukolla<\/em>\u201d, oli kuvauksien mukaan seurassaan poikansa.<\/p>\n<blockquote><p>Pohjoisten <strong>suomalais-ugrilaisten<\/strong> kerrotaan kunnioittaneen Jumalattaren kuvaa, joka tiettyin\u00e4 juhlap\u00e4ivin\u00e4 sai ylleen uuden kerroksen kultaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Siit\u00e4 nimitys. Suomensukuisten kansojen suurikokoisista jumalankuvista on paljon mainintoja, mutta niiden olemassaolo kiistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti. Todisteet puhuvat kuitenkin sen puolesta, ett\u00e4 meill\u00e4 oli pakanuuden aikana yht\u00e4 ja toista, mist\u00e4 koulukirjat eiv\u00e4t tied\u00e4 niin mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kuten permil\u00e4isess\u00e4 pakanuudenaikaisessa pronssikuvassa, <em>vanhan kartan<\/em> merkint\u00e4 esittelee naisen kahden lapsen kanssa. Perim\u00e4tieto oli siis yh\u00e4 olemassa nykyaikaisen kartografian alkuhetkill\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-15242 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/zolotaja-kartta2-800450.png\" alt=\"\" width=\"803\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/zolotaja-kartta2-800450.png 803w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/zolotaja-kartta2-800450-300x168.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/zolotaja-kartta2-800450-768x430.png 768w\" sizes=\"(max-width: 803px) 100vw, 803px\" \/><\/p>\n<p>Kartassa <em>Zolotaja Baban<\/em> sijainti.<\/p>\n<blockquote><p>Hyvin usein t\u00f6rm\u00e4\u00e4 vakiintuneena k\u00e4sityksen\u00e4 liikkuvaan v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ettei suomensukuisilla kansoilla ole ollut j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 uskontoja, temppelirakennuksia, pakanallista papistoa, jumalankuvia, tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n vaikuttavaa. T\u00e4ll\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 ei ole koskaan eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n perusteltu, eik\u00e4 asetettu kritiikin tarkasteltavaksi. -Silloinhan niit\u00e4 ei esiintyisi lainkaan.<\/p><\/blockquote>\n<p>Kronikoiden ja maantieteellisten kuvausten kautta tied\u00e4mme <em>Permin maassa<\/em>, nykyisten <strong>komien<\/strong>, <strong>komipermjakkien<\/strong> ja <strong>udmurtien<\/strong> esivanhempien asuinseuduilla, olleesta \u201d<em>Kultaisesta Naisesta<\/em>\u201d, jumalatar-kuvasta, jota k\u00e4ytiin kunnioittamassa ja jolle uhrattiin laajalla alueella <strong>Pohjoisen Uralin<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Neidon tai eukon kuvapatsaalla oli seuranaan \u201d<em>poika<\/em>\u201d, tai sek\u00e4 \u201d<em>ottopoika<\/em>\u201d ett\u00e4 oma lapsi. Kuvan Jumalatar on luultavimmin kahden naishahmon seurassa, mutta jumalatar ja kaksi miest\u00e4 -asetelmia on l\u00f6ydetty permil\u00e4isten kulttuurien arkeologisista j\u00e4\u00e4mist\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Vanhimmat -ja alkuper\u00e4isimm\u00e4t- kirjallisuuden maininnat \u201dKultaisesta Naisesta\u201d ovat seuraavat:<\/p>\n<ul>\n<li>V.1396, 1397 Eri ven\u00e4l\u00e4iset kronikat,<\/li>\n<li>V.1517 Mathias Miechovilainen<\/li>\n<li>V.1540 Anton Wiedin kartta,<\/li>\n<li>V.1544 Sebastian M\u00fcnster,<\/li>\n<li>V.1549 Siegmund zu Herbsteinin kartta,<\/li>\n<li>V.1562 Anthony Jenkinsonin kartta,<\/li>\n<li>V.1569 Gerhard Mercatorin kartta,<\/li>\n<li>V.1578 Alessandro Guagninon kartta,<\/li>\n<li>V.1593 Cornelius de Jaden kartta,<\/li>\n<li>V.1615 Petrus Petrelius,<\/li>\n<li>1700- ja 1800-luku: Monia edellisiin l\u00e4hteisiin perustuvia mainintoja.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Muinaisen Perman valtakunnan rikkauksiin liittyv\u00e4t myytit el\u00e4v\u00e4t viel\u00e4kin ven\u00e4l\u00e4isten aarteenetsij\u00f6iden p\u00e4iv\u00e4unissa. Viimeksi <strong>1990-luvulla<\/strong> suomalaisten arkeologien piti aloittaa rautakautisen laajan kalmiston tutkiminen <strong>Karjalan Kannaksella<\/strong>, mutta -yll\u00e4tys- paikallinen kolhoosi olikin raivauttanut ko. alueen pelloksi, mik\u00e4 lienee ensimm\u00e4inen uuden viljelysmaan raivaus seudulla sitten 1944, ilmeisesti peitt\u00e4\u00e4kseen tonkimisen j\u00e4ljet.<\/p>\n<p>\u201d<em>Tsuudien haudat<\/em>\u201d ovat olleet myyttisten aarteiden k\u00e4tk\u00f6paikkoja my\u00f6s Karjalan Kannakselle asettuneiden ven\u00e4l\u00e4isten maahanmuuttajien mieliss\u00e4, mink\u00e4 ovat saaneet havaita my\u00f6s l\u00e4heistens\u00e4 leposijoja etsineet entiset kannakselaiset, kun \u201d<em>luovutettua Karjalaa<\/em>\u201d p\u00e4\u00e4stiin uudelleen katsomaan 1980-luvulta alkaen:<\/p>\n<blockquote><p>\u201d<strong>Hautausmailla<\/strong> t\u00e4m\u00e4 muuten laiska v\u00e4ki on ahkeroinut\u201d, totesi er\u00e4s kotiseutujaan katsomassa k\u00e4ynyt evakko.<\/p><\/blockquote>\n<p>Melko yleisesti tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 Perma oli skandinaavisissa saagoissa <strong>Bjarmia<\/strong>, ja norjalaiset id\u00e4nmatkaajat jatkoivat vanhaa nimiperinnett\u00e4:<\/p>\n<blockquote><p>\u201dRoomalaiset runoilivat <strong>Hyperborea<\/strong>n kultaisista vuorista (<strong>aurei montes<\/strong>), joita Hyperborean aarnikotkat (<strong>gryphes Hyperborei<\/strong>) vartioivat. Samaisen kultavuoren nimen\u00e4 tavataan kreikkalaisessa kirjallisuudessa joskus <strong>B\u00e9rmion \u00f3ros<\/strong>, \u201d<em>Bermionin vuori<\/em>\u201d. (Martti Haavio: Bjarmien vallan kukoistus ja tuho).<\/p><\/blockquote>\n<p>Antiikin kirjoittajien, -ja heilt\u00e4 viitteen saaneiden keskiajan kronikoitsijoiden- tuntema &#8217;<em><strong>Beor<\/strong>mas<\/em>&#8217;-kansa saattaa olla jossakin kontekstissa my\u00f6s <strong>Rooman kirkon<\/strong> vaikutuspiiriss\u00e4 (ei kaikkialla siell\u00e4k\u00e4\u00e4n) esiintyneiden <strong>VLFBERHT+<\/strong> (Ulfberht) -leimattujen miekkojen -toistaiseksi selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n- tradition kanssa: Arabi-kirjoittajan <strong>Ibn Fadlan<\/strong>in mukaan <strong>Persiassa<\/strong> ja <strong>L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4<\/strong> valmistetut eurooppalaista tuotantoa huomattavasti korkealaatuisemmat miekanter\u00e4t, jotka -itse Volgalla liikkuneen- Fadlanin mukaan myytiin &#8221;<em>pohjoiseen<\/em>&#8221; pitkin mm. <strong>Volga<\/strong>n vesireitti\u00e4, kulkeutuivat reitti\u00e4 Persia &#8211; <strong>Bolgar<\/strong> (kaupunki Volgan varrella) &#8211; <strong>veps\u00e4l\u00e4isten<\/strong> kaupunki (<strong>Valgetj\u00e4rvi<\/strong>), josta sitten -veps\u00e4l\u00e4isten- kauppakeskukseen <strong>Viena<\/strong>-joen suuhun. -Nyt olemmekin jo Bjarmiassa, josta tunnettu kauppareitti <strong>Norja<\/strong>an.<\/p>\n<blockquote><p>Ulfberht-l\u00f6yd\u00f6t maittain: <strong>Norja<\/strong>: 44 kpl, <strong>Suomi<\/strong>: 32, <strong>Ruotsi<\/strong>: 14. -Ruotsalaisten l\u00f6yt\u00f6jen v\u00e4h\u00e4isyys kertoo, ett\u00e4 he olivat sivussa <strong>Vienanmeri-Kaspianmeri<\/strong> -kauppaliikenteest\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Mutta mit\u00e4s t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa:<\/p>\n<figure id=\"attachment_12378\" aria-describedby=\"caption-attachment-12378\" style=\"width: 748px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-12378 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/lilith-perm.jumalatar0000transparent.png\" alt=\"\" width=\"748\" height=\"421\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/lilith-perm.jumalatar0000transparent.png 748w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/lilith-perm.jumalatar0000transparent-300x169.png 300w\" sizes=\"(max-width: 748px) 100vw, 748px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-12378\" class=\"wp-caption-text\">(Hahmot vasemmalta oikealle: Isis-jumalatar Mesopotamiasta, jo meille tuttu \u00a8Pohjan Akka&#8217; permil\u00e4isess\u00e4 formaatissa, egyptil\u00e4inen jumalatar joka samaistuu kanaanilaiseen Anat:iin.)<\/figcaption><\/figure>\n<blockquote><p>Kuva-kavalkadi tarkoittaa, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n pronssikaudella mytologiat tunsivat laajalla alueella &#8211;<strong>Niilin<\/strong> ja <strong>Kaksoisvirtain<\/strong> varrelta Volgan pohjoisille l\u00e4hteille ja <strong>Viena<\/strong>-joelle (<em>Severnaja Dvina<\/em>) asti saman naispuolisen jumaluuden ikonografian.<\/p><\/blockquote>\n<p>Kuvaston yht\u00e4l\u00e4isyys viittaa myyttien samankakltaisuuteen, -ja samanalkusuuteen: Jokin kulttuuriyhteys yhdust\u00f6\u00e4\u00e4 meid\u00e4t suomalaiset, -&#8221;<em>Suomi<\/em>&#8221; sijaitsi siihen aikaan siell\u00e4, miss\u00e4 kerrotaan karjalaisten, vatjalaisten ja veps\u00e4l\u00e4isten liikkuneen, ja jossa on yh\u00e4 kirjo meid\u00e4n sukukansojamme.<\/p>\n<h2>&#8221;<em>Muusat eiv\u00e4t olleet heille tuntemattomia<\/em>&#8221;<\/h2>\n<p><em><strong>Griippej\u00e4<\/strong><\/em> (aarnikotkia) vilisee permalaisessa pronssitaiteessa, ja niit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tyneen Kreikkaankin. Kreikkalaisille pohjoiset kansat olivat kadehdittuja oikeamielisi\u00e4, rauhanomaisia ja kulta-aarteiden keskell\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 ja aikaansa runoja lausuen viett\u00e4vi\u00e4 puolijumalia. N\u00e4in ainakin Kreikassa tiedettiin hyperborealaisista.<\/p>\n<blockquote><p>\u201d<strong>Hyperborea<\/strong> oli, kirjoitti Hippokrates (470-364 eKr.), <strong>Rh\u00edpai-vuorten<\/strong> takana (hyp\u00e8r t\u00e0 Rh\u00edpai \u00f3re). Rh\u00edpai-vuoret olivat pohjoisessa <strong>Otavan<\/strong> tai <strong>Pohjant\u00e4hden<\/strong> alla. Ne olivat maan suojavarustus pohjoista kohti, kuten k\u00e4y ilmi nimen etymologiasta. Rh\u00edps on \u2019punottu paju- tai kaislasein\u00e4, paaluvarustus\u2019. Bor\u00e9as, pohjatuuli, saapui Rh\u00edpai-vuorilta, mutta vuorten takana oli tyynt\u00e4 ja leppe\u00e4\u00e4. Hyperborealaiset (hyperb\u00f3reoi), vuorten takainen Pohjolan kansa, olivat arvossapidettyj\u00e4 ja rauhallisia, sanoi historian is\u00e4 <strong>Herodotos Halikarnassolainen<\/strong> (n.484-425 eKr.).<\/p><\/blockquote>\n<p>Hyperborealaiset, -niin kuvittelivat jotkut toiset kirjailijat- olivat iloisia ja oikeamielisi\u00e4 ja saavuttivat pitk\u00e4n i\u00e4n. He asuivat metsiss\u00e4 ja lehdoissa. &#8221;<em>Muusat eiv\u00e4t olleet heille tuntemattomia. Kun neidot tanssivat, kaikuivat huilut ja lyyrat. Hyperborealaiset istuivat juhlallisissa pidoissa laakeriseppeleet kutreillaan, kertovat taas jotkut kirjailijat. Ja toiset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t: Kaikki hyperborealaiset tunsivat lentotaidon.<\/em>\u201d<\/p>\n<p>N\u00e4in siteeraa antiikin kirjailijoita <strong>Martti Haavio<\/strong>. Jostain arvaamattomasta syyst\u00e4 n\u00e4m\u00e4 Kreikan klassikkojen lausunnot ovat Suomessa v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja, kuin <strong>Tacituksen<\/strong> heitto kurjista <em>fenneist\u00e4<\/em>, jonka saattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jopa <strong>Ulkoministeri\u00f6n<\/strong> nettisivuilta. Haavio jatkaa:<\/p>\n<h2>&#8221;<em>Siell\u00e4, Hyperboreassa, oli ihana Apollonin pyh\u00e4 lehto<\/em>&#8221;<\/h2>\n<p>\u201d<em>Herodotos selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Hyperborea ulottui mereen asti (katekontes ep\u00ec th\u00e1lassan). Se oli siis alue, joka oli Rh\u00edpai-vuorten ja pohjoisessa maata kiert\u00e4v\u00e4n <strong>Okeanoksen<\/strong> v\u00e4liss\u00e4. \u2026 <strong>Hekataios Abderalainen<\/strong> (n. 200 eKr.)v\u00e4itti romaanissaan &#8217;Peri Hyperb\u00f3reon&#8217; <strong>Apollon<\/strong>in \u00e4idin <strong>Leto<\/strong>n syntyneen <strong>Al\u00fdbas-virran<\/strong> varrella Hyperboreassa, ja toistuvasti kuvaillaan Apollonin vuosittaista vet\u00e4ytymist\u00e4 hyperborealaisten luo. Siell\u00e4, Hyperboreassa, oli ihana Apollonin pyh\u00e4 lehto (t\u00e9menos) ja merkillinen py\u00f6r\u00f6temppeli rikkaine uhriaarteineen<\/em>.\u201d (M.Haavio, \u201dBjarmien vallan kukoistus ja tuho\u201d, s.176-177).<\/p>\n<p>Kreikkalaisten j\u00e4lkeen <em><strong>skandinaavit<\/strong><\/em> jatkoivat ihmeiden ja aarteiden sijoittamista pohjan perille, <em>j\u00e4ttil\u00e4isten<\/em> ja <strong>suomalaisten<\/strong> maille. Saagojen kuvaukset ihmeiden paikasta Bjarmiasta ovat siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhtenevi\u00e4 antiikin Hyperborea-kirjallisuuden kanssa, ett\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tarkoitetun samaa seutua, jonka sijainti on nyt tunnettu: Skandinavian it\u00e4puolella, Vienanmereen laskevien jokien varrella.<\/p>\n<p>Kronikkojen ja saagojen mukaan Perma-Bjarmian ihmemaahan mentiin meriteitse pohjoisen kautta, Kuollan niemimaa kiert\u00e4en ja <strong>V\u00edna<\/strong>-joelle saapuen. Sanue <em>V\u00e4in\u00e4, Viena, V\u00edna, Dvina, D\u00fcna Daugava, Don, Donau<\/em>\u2026 on meille suomalaisille hyvin mielenkiintoinen, mutta siit\u00e4 toiste.<\/p>\n<p><strong>Saxo Grammaticus<\/strong>, aikansa oppineimpia kirkonmiehi\u00e4 ja <strong>Tanskan arkkipiispan<\/strong> kirjuri, jonka aikalaisiin verrattuna loistavan sujuva latina antaa oikeuden lis\u00e4nimeen <em>grammaticus<\/em>, on s\u00e4ilytt\u00e4nyt meille tarun kuningas <strong>Gormr<\/strong>in matkasta Bjarmiaan.<\/p>\n<p>Retki alkaa normaalina laivamatkana, mutta mit\u00e4 pohjoisemmaksi ja l\u00e4hemm\u00e4ksi kohdetta he saapuvat, sit\u00e4 tarunomaisemmaksi meno muuttuu. Perill\u00e4 odottavat suunnattomat aarteet, tarujen hirvi\u00f6t ja kuolleiden kartano. <strong>Sturlaugssaga Starfsama<\/strong> toistaa ihmeet ja aarteet: \u201d<em>Bjarmalandissa on temppeli. Se on pyhitetty Thorrille, Odinille, Friggille ja Freyjalle, ja on taitavasti tehty arvokkaimmasta puusta.<\/em>\u201d<\/p>\n<blockquote><p>Matkareittikin t\u00e4sm\u00e4\u00e4: \u201dHe purjehtivat, kunnes saapuvat Bjarmalantiin, ja ovat V\u00edna-joen suulla. L\u00e4nsirannalla he n\u00e4kev\u00e4t tasankoja. Siell\u00e4 oli temppeli niin loistava, ett\u00e4 se n\u00e4ytti valaisevan kaikki tasangot, sill\u00e4 se oli koristettu kullalla ja kalliilla kivill\u00e4.\u201d \u201dSturlaugr katsoi temppeliin ja n\u00e4ki hyvin kookkaan <strong>Thorri<\/strong>n istumassa valtaistuimella. H\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n oli hieno hopeoitu p\u00f6yt\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki, ett\u00e4 <strong>tarvaansarvi<\/strong> oli Thorrin edess\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Se oli ihana n\u00e4hd\u00e4, kuin kulta. Se oli t\u00e4ynn\u00e4 myrkky\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ki pelilaudan ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pelinappulat, kaikki hohtavaa kultaa. Loistavia vaatekappaleita ja kultasormuksia oli ripustettu paaluihin. (Haavio, s.180)<\/p><\/blockquote>\n<p>Kuvaus on melko yhtenev\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4n, obin-ugrien uhriaitan ry\u00f6st\u00e4neiden, ven\u00e4l\u00e4isten kuvauksen kanssa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_15243\" aria-describedby=\"caption-attachment-15243\" style=\"width: 800px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-15243 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/jomali-idoli800450.png\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/jomali-idoli800450.png 800w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/jomali-idoli800450-300x169.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/jomali-idoli800450-768x432.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-15243\" class=\"wp-caption-text\">(Vasemmalla valokuva Obin-ugrilaisten &#8217;<em>Demjankan Piru<\/em>&#8217;, oikealla taiteilijan k\u00e4sitys <em>Jomali<\/em>n kuvasta Viena-joella.)<\/figcaption><\/figure>\n<blockquote><p>-Jos joku ep\u00e4ilee k\u00e4sityst\u00e4 muinaisen Perman rikkaudesta sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 siit\u00e4 ei mainita kronikoissa tms., se ei liene en\u00e4\u00e4 tarpeellista.<\/p><\/blockquote>\n<p>Tarunomaisena voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s satua (<em>saagaa<\/em>) <strong>Norja<\/strong>n kuninkaan <strong>Olavi Paksu<\/strong>n (my\u00f6s: <em>O.Pyh\u00e4<\/em>) hirdiin kuuluneen aatelittoman <strong>Karli<\/strong>n ja samaisen kuninkaan my\u00f6hemm\u00e4n surmaajan, haalogalantilaisen ylimyksen <strong>Thorer Hund<\/strong>in, kauppa- ja ry\u00f6st\u00f6retkest\u00e4 Bjarmiaan v.1126 jKr.. Matkakuvaus osoittaa j\u00e4lleen Vienan suuhun.<\/p>\n<p>K\u00e4yty\u00e4\u00e4n ensin normaalia kauppaa markkinapaikalla, seurue on poistuvinaan kahdella laivallaan merelle, mutta hiipiv\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 bjarmien kalmistoon varkaisiin.Thorer, jonka motiivina liitty\u00e4 retkeen lienee ollut pelko kuninkaan miehen p\u00e4\u00e4syst\u00e4 h\u00e4nen vanhoille kauppareiteilleen, on ilmeisesti jo aiemmin ottanut selv\u00e4\u00e4 kalmiston vartioinnista, sill\u00e4 norjalaiset pujahtavat ilkit\u00f6ihins\u00e4 vartionvaihdon aikana.<\/p>\n<p>Kun varkaat huomataan, pako onnistuu vain Thorerin <em>taikakeinoin<\/em> tekem\u00e4n sumun avulla. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n tarina ei siis j\u00e4\u00e4 vaille magiaa ja ihmeit\u00e4. Paluumatkalla Thorer tappaa, -kuten h\u00e4n lienee alunperinkin aikonut- matkakumppaninsa Karlin, mist\u00e4 h\u00e4n joutuu my\u00f6hemmin maksamaan verirahat.<\/p>\n<p>Mahdollinen hautary\u00f6st\u00f6-saalis hupenee n\u00e4ihin sakkoihin, sill\u00e4 retken tuotto myytiin tiett\u00e4v\u00e4sti <strong>Englannissa<\/strong>, ja l\u00e4hteet mainitsevat soopelit ym. turkisnahat, joita ei myyntikuntoisina voinut olla kalmistossa.Thorer Hundin ja Karlin retken kuvaus ei kuitenkaan ole omaper\u00e4inen. Sen esikuvia l\u00f6ytyy saaga-kirjallisuudesta, jonka Bjarmia-retki stereotyyppi\u00e4 tarina toistaa.<\/p>\n<blockquote><p>\u201d<strong>Orvar-Odds<\/strong> saaga kertoo, miten Oddr miehineen saapui Bjarmalandiin ja suunnisti V\u00edna-jokea yl\u00f6sp\u00e4in. \u2026 Oddr ja bjarmit solmivat kahden viikon markkinarauhan.\u201d (M.Haavio, s.148)<\/p><\/blockquote>\n<p>Kaupank\u00e4ynnin j\u00e4lkeen norjalaiset nostivat ankkurin, mutta hiipiv\u00e4t takaisin mets\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n saalista, kuten n\u00e4iss\u00e4 kertomuksissa on tapana. Saagat eiv\u00e4t siis anna \u201d<em>viikingeist\u00e4<\/em>\u201d kovin hyv\u00e4\u00e4 kuvaa: Pikemminkin hiippareita, kuin ns. valloittajia. Thorer Hundin retken ry\u00f6st\u00f6-osuus j\u00e4\u00e4 joka tapauksessa ep\u00e4varmaksi toisinnoksi tai kulkutarinaksi.<\/p>\n<p>Emme siis voi olla t\u00e4ysin varmoja, syyllistyik\u00f6 Thorer Hund hautary\u00f6st\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 \u201d<em>kuninkaanmurhansa<\/em>\u201d takia h\u00e4nt\u00e4 lienee my\u00f6hemmin parjattu. Thorer oikeastaan tappoi O.Paksun taistelussa, kuninkaan yritt\u00e4ess\u00e4 kukistaa haalogalantilaiset turhassa yrityksess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 takaisin valtaistuimelle, mutta Thorerin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n surmanneet Olavin t\u00e4m\u00e4n ollessa jo maassa haavoittuneena, siis puolustuskyvytt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Murha ehk\u00e4, muttei kuninkaanmurha, sill\u00e4 kuollessaan Olavi ei edes ollut istuva hallitsija, vaan sill\u00e4 hetkell\u00e4 vallantavoittelija. Ry\u00f6sti Thorer bjarmien kalmiston tai ei, tarinaan ei olisi uskottu eik\u00e4 sit\u00e4 olisi kerrottu eteenp\u00e4in, ellei ko. kalmisto aarteineen olisi vastannut norjalaisten k\u00e4sityksi\u00e4 Bjarmiasta. Voimme siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 po. saagaa l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n<p>Bjarmia-kuvauksessa on eniten her\u00e4tt\u00e4nyt kiinnostusta jumalankuva \u201d<em>Jomali<\/em>\u201d, jonka edess\u00e4 tai syliss\u00e4 on ollut ruukku uhri-anteja varten, kaulassa suurikokoinen koru, ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kruunu. Martti Haavio toteaa Jomalista:<\/p>\n<blockquote><p>\u201dBjarmien jumalan nimi oli J\u00f3mali. Snorri Sturlusonin tekstiss\u00e4 on nimest\u00e4 seuraavia taivutusmuotoja: Yksik\u00f6n genetiivi Jomala, yksik\u00f6n datiivi Jomalanum. Bosa saga ok Herrauds mainitsee lis\u00e4ksi yksik\u00f6n akkusatiivin: Jomalann. Tunnemme nimess\u00e4 it\u00e4merensuomalaisen Jumala-nimen: Suomen ja karjalan Jumala, veps\u00e4n Jumal, Gumal, lyydin D\u2019jumal, vatjan Jumala, viron Jumal, Jummal, liivin Jum\u00e1l. Vrt. lapin Jummel, Jubmel, Ibmel, Jimmel. Snorri Sturluson oli ensimm\u00e4inen, joka mainitsi kirjallisuudessa t\u00e4m\u00e4n erityisen merkityksellisen sanan.\u201d (M.Haavio, s.198)<\/p><\/blockquote>\n<ul>\n<li>Jumala, -suomi, vatja<\/li>\n<li>Jumal, Gumal, -veps\u00e4<\/li>\n<li>D\u2019jumal, -lyydi<\/li>\n<li>Jumal, Jummal, -viro<\/li>\n<li>Jum\u00e1l, -liivi<\/li>\n<li>Jummel, Jubmel, Ibmel, Jimmel, -saame<\/li>\n<li>Jomala, -kunta Ahvenanmaalla<\/li>\n<\/ul>\n<p>Nimiin <em>Jumala, Jumo, Jen, In, Inmar, Num, Yama, Ymir<\/em>\u2026 voimme toivottavasti palata toisessa yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Maininta Jomalin patsaasta pyh\u00e4n lehdon keskell\u00e4 osoittaa kuitenkin, ett\u00e4 permil\u00e4isten suurikokoisten jumalankuvien olemassaoloa ei ep\u00e4ilty varhaiskeskiajan Skandinaviassa eik\u00e4 <strong>Islannissa<\/strong>, miss\u00e4 po. tarinat kirjoitettiin muistiin 1200-luvulla jKr..<\/p>\n<p>Nykyaikaisesta ugrilaisesta jumal-patsaasta k\u00e4y esimerkkin\u00e4 edell\u00e4 jo esitelty \u201d<em>Demjankan Piru<\/em>\u201d, joka edustaa vuosisatoja kest\u00e4neen etnisen ja uskonnollisen vainon k\u00f6yhdytt\u00e4m\u00e4\u00e4 traditiota. Ne kulttipaikat, joita tutkijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tarkastelemaan 1800- ja 1900-luvuilla, olivat vailla arvoesineit\u00e4 ja huomiotaher\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n<p>Demjankan <strong>ostjakit<\/strong> (hantit) joutuivat tyytym\u00e4\u00e4n koruttomaan puuveistokseen, jonka sijainti pyrittiin salaamaan ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4. Nykyisin uhrilehtoja ja kalmistoja uhkaavat kiihko-kristittyjen lis\u00e4ksi mets\u00e4yhti\u00f6iden monitoimikoneetkin. Perman kulta-ajan, 300-1200 jKr., j\u00e4lkeen entisest\u00e4 loistosta j\u00e4i j\u00e4ljelle vain rippeit\u00e4. Uralin takaiset hantien ja mansien el\u00e4m\u00e4ntapa s\u00e4ilyi pidemp\u00e4\u00e4n, 1700-luvulle. Heid\u00e4n metsiin k\u00e4tketyist\u00e4 uhriaitoistaan on otettu talteen viimeiset permil\u00e4isen pronssivalu-taiteen j\u00e4\u00e4nteet, joista jokunen on p\u00e4\u00e4tynyt jopa museoihin.<\/p>\n<figure id=\"attachment_15244\" aria-describedby=\"caption-attachment-15244\" style=\"width: 700px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-15244 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permanimalstyle.jpg\" alt=\"\" width=\"700\" height=\"453\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permanimalstyle.jpg 700w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/permanimalstyle-300x194.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-15244\" class=\"wp-caption-text\">(Kuten \u00a8permil\u00e4isiss\u00e4 pronsseissa&#8217; ja niiden mesopotamialaisissa ja egyptil\u00e4isiss\u00e4 rinnakkaistapauksissa hahmon jalkijoen alla oleva el\u00e4in symnboloi maa-elementti\u00e4.)<\/figcaption><\/figure>\n<p>Viimeiset uhri-aitat yritettiin tehd\u00e4 mahdollisimman vaatimattomiksi, jotta ne saivat olla rauhassa ven\u00e4l\u00e4isten uteliaisuudelta.<\/p>\n<p>Suuret jumal-patsaat ovat siis harvinaistuneet ja muuttuneet muodoltaan karkeammiksi. Voimme silti saada k\u00e4sityst\u00e4 muinaisten kulttiveistosten estetiikasta s\u00e4ilyneiden pienoiskuvien avulla. Kaikkialla, miss\u00e4 on ollut suuria ihmisjoukkoja kiinnostavaa uskonnollista toimintaa, on ollut my\u00f6s kultti- ja muistoesineiden valmistusta.<\/p>\n<p>Antiikin maailmasta tunnetaan hyvin mm. <strong>Efeson Dianan<\/strong> pienoispatsaat, joiden valmistaminen pyhiinvaeltajille el\u00e4tti <strong>apostoli Paavalin<\/strong> aikaan suuren joukon kaupunkilaisia. Paavalin vastoink\u00e4ymiset Efesossa, -joutuminen miltei lynkatuksi- johtuivat juuri n\u00e4iden toimentulostaan ja liiketoimistaan huolestuneiden efesolaisten reaktiosta.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4kuvan vasemmanpuoleisin, siivek\u00e4s Jumalatar-figuuri, on l\u00f6ytynyt kahteen kertaan, eli samasta valumuotista on tehty ainakin kaksi s\u00e4ilynytt\u00e4 kappaletta. Varsinaista sarjatuotantoa meid\u00e4n ei tarvitse olettaa, mutta ko. artefaktien kysynt\u00e4 on saattanut olla ajoittain hyvinkin suurta, -ja ugrilaisten, permil\u00e4isten ja volgansuomalaisten uskonnolliset kokoontumiset olivat hyvin v\u00e4kirikkaita viel\u00e4 1800-luvullakin.<\/p>\n<p>Er\u00e4iss\u00e4 <strong>udmurtien<\/strong> uhripaikoissa mainitaan olleen 1800-luvulla erityinen paalu, johon toimitusten ajaksi kiinnitettiin \u201d<em>pyhimyksen kuva<\/em>\u201d. Permil\u00e4isi\u00e4 pronssivaluja onkin voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo varhain t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen, suurin juhliin osallistuneiden kotipaikkojen lehdoissa edustamassa suurempaa ja laajemmalla palvottua jumaluutta.<\/p>\n<p>Tutkija <strong>Eero Autio<\/strong>, jota saamme kiitt\u00e4\u00e4 monien t\u00e4m\u00e4n sivun kuvien saattamisesta suomalaisen yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4ville, tulkitsee figuurin elementit seuraavasti:<\/p>\n<ol>\n<li>Ylimm\u00e4t kasvot edustavat aurinkoa, eli taivaallista tasoa,<\/li>\n<li>siivek\u00e4s jumalatar seuralaisineen maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 maailmaa, ja<\/li>\n<li>Alaosan \u00e4yri\u00e4iset tai h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit maa-elementti\u00e4. <strong>Kalevala<\/strong>n lukeneille suomalaisille Jumalattaren siipien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisovat hahmot tuovat mieleen Louhen ahdistamassa sammon ry\u00f6st\u00e4ji\u00e4, \u201d<em>sata miest\u00e4 siiven p\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em>\u201d.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota Jumalatar-figuureissa usein toistuvaan jalkojen kuvaamiseen korostetun paksuiksi -terveyden ja fyysisen voiman ilmaisuna- ja <strong><em>karhunkyntisiksi<\/em><\/strong>, kuten edell\u00e4 esitetyiss\u00e4 tapauksissa. Pronssikuvan siivek\u00e4s <em>karhu-nainen<\/em> samaistuisi luontevasti mytologian taivaasta laskeutuneeseen karhuun, joka synnytti ylijumala <strong>Num Torem<\/strong>in.<\/p>\n<p>Kasvot Jumalattaren vatsassa -ylemp\u00e4n\u00e4 esitellyss\u00e4 kuvassa- voivat tarkoittaa h\u00e4nen (tulevaa) lastaan, sill\u00e4 arkaaisessa taiteessa kuvataan usein eriaikaisia tapahtumia samassa kuvassa. Po. figuurin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on n\u00e4in voinut kunnioittaa sek\u00e4 jumalallista \u00e4iti\u00e4 ett\u00e4 poikaa samalla rukouksella.<\/p>\n<h2>&#8221;<em>Toivat jumalattaren mukanaan&#8221;<\/em><\/h2>\n<p>Norjalaiset saagat mainitsivat legendojen Bjarmiassa olleen loisteliaan <strong><em>Thorin temppelin<\/em><\/strong>, mutta me l\u00f6yd\u00e4mmekin Num-Toremin \u00e4iteineen. Unkarilainen tutkija <strong>Mihal\u00fd Hopp\u00e1l<\/strong> kertoo seuraavasti:<\/p>\n<blockquote><p>\u201dNumi-Toremin naispuolinen pari, h\u00e4nen vaimonsa, on <strong>Maa-\u00e4iti<\/strong> ja heid\u00e4n lapsensa ovat <strong>Maailmaa-valvova-mies<\/strong> ja <strong>Kaltes-vaimo<\/strong>. Molemmilla on kohtalon ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4invastoin kuin heid\u00e4n vanhemmillaan, jotka eiv\u00e4t ota aktiivisesti osaa ihmiskohtaloiden j\u00e4rjestelyyn. (Rukoukset ym. osoitettiin siis n\u00e4ille. lat.huom.) J\u00e4lkimm\u00e4isen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huolehtia synnytyksest\u00e4. H\u00e4n on \u00e4itien suojelija ja synnytt\u00e4vien vaimojen jumalatar. \u2026Ja Herodotoksen mukaan \u201d<strong>Hyperborean neidot<\/strong>\u201d, <strong>Arge<\/strong> ja <strong>Opis<\/strong>, tulivat pohjoisesta <strong>Delokseen<\/strong> ja \u201dtoivat jumalattaren mukanaan\u201d. Hyperborean mystiset lahjat Deloksessa palvellulle jumalattarelle, oli osoitettu <strong>Eilethyia<\/strong>lle, \u201djotta he [hyperborealaiset] saisivat helpotusta synnytyksen vaivoihin\u201d.<\/p><\/blockquote>\n<p>Kovin mielenkiintoista.<\/p>\n<p>&#8221;Todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 <strong>Munk\u00e1cs<\/strong>in huomio, jonka mukaan 1700-1800 -lukujen ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4 ja matkakuvauksissa usein mainittu <em>zolotaja baba<\/em>, Kulta-Vaimon patsas, oli pystytetty h\u00e4nen kunniakseen. Sen (patsaan) pysyv\u00e4n\u00e4 attribuuttina oli <strong>Sorni-kaltes<\/strong>, <em>Kulta-kaltes<\/em>.\u201d (Mihal\u00fd Hopp\u00e1l, Shamanismi ja uralilaisten kansojen uskomusmaailma, <strong>P\u00e9ter Hajd\u00fa<\/strong>n toimittamassa SKS:n julkaisussa \u201dSuomalais-ugrilaiset\u201d, 1975, s. 203)<\/p>\n<blockquote><p>H\u00e4nell\u00e4 on nyt nimi, Aamunkoiton Tyt\u00e4r, Kulta-neito, ja tied\u00e4mme H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Permil\u00e4isiss\u00e4 pronssivaluissa on s\u00e4ilynyt kuva siit\u00e4, millaisena H\u00e4net n\u00e4htiin ja kuvattiin 1000 vuotta sitten, patsaassa jota tultiin kunnioittamaan <strong>Kama<\/strong>lta, <strong>Viena<\/strong>lta, <strong>Petshora<\/strong>lta ja <strong>Ob<\/strong>ilta, ja joka legendan mukaan on yh\u00e4 olemassa ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 piiloitettuna jossain Obin suistossa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Geirrodrin kartano, <strong>Bermion<\/strong>in kultavuori, Apollonin syntysijat, <strong>Jotunheimr<\/strong>in j\u00e4ttil\u00e4iset, kuolleiden asuinsijat, hyv\u00e4ntahtoiset hyperborealaiset, kulta-aarteet ja noituudet, -kaikki t\u00e4m\u00e4 sijoitettiin eurooppalaisten kansojen mytologioissa J\u00e4\u00e4meren \u00e4\u00e4relt\u00e4 <strong>Kama<\/strong>&#8211; ja <strong>Vjatka<\/strong>-joille ja <strong>Per\u00e4meren<\/strong> pohjukkaan ulottuvalle alueelle, jonka arkeologista maisemaa hallitsevat suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdistett\u00e4v\u00e4t kulttuurit.<\/p>\n<blockquote><p>Suomalais-karjalainen <strong>Pohjola-P\u00e4iv\u00f6l\u00e4<\/strong> -vastakkaisuus, joka <strong>Elias L\u00f6nnro<\/strong>tin <em>Kalevala<\/em>ssa tuodaan korostetusti esille, voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 sekin Perman ja It\u00e4meren piirien v\u00e4liseen kilpailuun Pohjolan rikkauksista.<\/p><\/blockquote>\n<p>Antiikin maailma ja Skandinavia n\u00e4ki vuosituhansien ajan koillisen ihmeiden maan, jonne sijoitettiin sek\u00e4 omat hyveet ja pelot ett\u00e4 mielikuvitukselliset rikkaudet. Suomalaisten mytologiat eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 teemaa niink\u00e4\u00e4n paljon viljele, ja se olisikin tarpeetonta: Osa meist\u00e4 oli siell\u00e4 silloin.<\/p>\n<p>Kirjallisuutta:<br \/>\nEero Autio: \u201dKotkat, hirvet, karhut, permil\u00e4ist\u00e4 pronssitaidetta\u201d, Atena 2000<br \/>\nP\u00e9ter Hajd\u00fa (toim.): \u201dSuomalais-ugrilaiset\u201d, SKS 1975<br \/>\nUno Holmberg (Harva): \u201dPermalaisten uskonto\u201d (Suomen suvun uskonnot IV), WSOY<br \/>\nK.F.Karjalainen: \u201dJugralaisten uskonto\u201d, WSOY 1918<br \/>\nMartti Haavio: \u201dBjarmien vallan kukoistus ja tuho\u201d, WSOY 1965.<\/p>\n<h2>Jumaluudet paikallisia, formaatti yleiseurooppalainen.<\/h2>\n<p>Olemme havainneet suomensukuisten kansojen, jotka antiikin maailmalle edustivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 pohjolaa, alkuper\u00e4isimpien jumalien olleen samanoloisia kuin mm. er\u00e4\u00e4t helleenien jumalat. Kulttuurivaihtoa kyll\u00e4, mutta ei yksisuuntaista.<\/p>\n<blockquote><p>Herodotos Halikarnassolainen toistaa meille vanhan, ilmeisesti esihelleenisen, perim\u00e4tiedon jonka mukaan Hyperborean neidot toivat Jumalattaren Delon pyh\u00e4lle saarelle. Asetamme siis itsemme \u201d<em>historiankirjoituksen is\u00e4n<\/em>\u201d edelle, jos v\u00e4it\u00e4mme vaikutteiden siirtyneen vain toiseen suuntaan.<\/p><\/blockquote>\n<p>Avain probleemaan, jos t\u00e4ss\u00e4 sellainen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, on Mihaily Hoppalin toteamus mansien (vogulien) taivaanjumaluuden -ei sitten ollut <em>\u201dp\u00e4\u00e4jumala<\/em>\u201d- <strong>Mir Susne Xum<\/strong>in l. Maailmaa katsovan miehen olevan personoituneen auringonjumalan arkaaisin tyyppi.<\/p>\n<p>Aamukoiton tytt\u00e4ren, -ven\u00e4l\u00e4isille Zolotaja Baban- hahmo on my\u00f6s vanhanaikainen, mutta Kreikan asukkaat, helleenit ja heit\u00e4 ennen <strong>pelasgit<\/strong>, tunnistivat siin\u00e4 oman jumalattarensa Eilethyian, jonka alttari oli pyhimm\u00e4ss\u00e4 pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 Delon saarella. Ven\u00e4l\u00e4inen perim\u00e4tieto kertoo tsuudien ja bjarmien pyyt\u00e4neen jumalattareltaan helppoa synnytyst\u00e4, kuten helleenit Eilethyialta. Ja Herodotoksen mukaan jumalatar oli sama meill\u00e4 ja heill\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p>Teema ei ole siirtynyt, vaan on ollut \u201d<em>aina<\/em>\u201d. Jumaluudet olivat vanhempia, kuin kielet joilla niist\u00e4 puhuttiin ja kansat jotka niit\u00e4 kunnioittivat. Helleenit -tai heit\u00e4 ennen Kreikkaa asuttaneet- tunnistivat hyperborealaisten Jumalattaressa oman menneisyytens\u00e4 hahmon. Siksi Herodokselle kerrottiin se mink\u00e4 h\u00e4n kirjaansa tallensi.<\/p><\/blockquote>\n<p>Joillakin antiikin kirjoittajilla oli tiedossa kreikkalaisen kulttuurin monikerroksisuus: Ennen <strong><em>akhaialaisia<\/em><\/strong> ja <em><strong>doorilaisia<\/strong><\/em>, joiden mukana oli tullut muinaiskreikan kieli, oli Kreikkaa asuttanut toinen kansa jolla oli toinen kieli ja toiset tavat. Herodotus kertoo heid\u00e4n nimens\u00e4: <strong><em>Pelasgit<\/em><\/strong>. <strong>Attika<\/strong>n, <strong>Ateena<\/strong>a ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maakunnan asukkaat \u201d<em>eiv\u00e4t olleet helleenej\u00e4 vaan helleenien kielt\u00e4 puhuvia pelasgeja<\/em>\u201d. Ehk\u00e4 <strong>Eleusiin mysteerikultti<\/strong> oli per\u00e4isin heilt\u00e4?<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 tapa kunnioittaa jumalatarta, jota helleenisell\u00e4 ajalla kutsuttiin Eilethyiaksi, oli peritty sekin pelasgeilta. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapansa oli ollut erilainen kuin my\u00f6hempien helleenien: <em>Matriarkaalinen<\/em>, ei <em>patriarkaalinen<\/em>. Ehkei Hellas-Hyperbora -yhteys ollut kulttuurivaihtoa ensink\u00e4\u00e4n, vaan yhteist\u00e4 perint\u00f6\u00e4? Herodoksen valistuneet aikalaiset tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 Hellaksen vanha el\u00e4m\u00e4ntapa oli ollut Hyperboran kaltainen. Hyperboreahan siis maalattiin maanp\u00e4\u00e4lliseksi onnelaksi.<\/p>\n<p>Pekka Kemppainen<\/p>\n<h2>Muita uutisia:<\/h2>\n<p>07.05. 2026:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"wJhOpzPK0h\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/07\/auringonjumalan-alkuperaisin-hahmo-loytyy-obin-ugrilaisilta-ja-auringon-temppeli-napapiirilta\/\">Auringonjumalan alkuper\u00e4isin hahmo l\u00f6ytyy Obin-ugrilaisilta, -ja &#8217;Auringon Temppeli&#8217;\u00a0napapiirilt\u00e4.<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Auringonjumalan alkuper\u00e4isin hahmo l\u00f6ytyy Obin-ugrilaisilta, -ja &#8217;Auringon Temppeli&#8217;\u00a0napapiirilt\u00e4.&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/07\/auringonjumalan-alkuperaisin-hahmo-loytyy-obin-ugrilaisilta-ja-auringon-temppeli-napapiirilta\/embed\/#?secret=4QGcZBeplu#?secret=wJhOpzPK0h\" data-secret=\"wJhOpzPK0h\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>01.05. 2026:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"38dt4ftlTp\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/01\/suomalaisten-hiisien-raamatullinen-yhteys\/\">Suomalaisten &#8217;hiisien&#8217; raamatullinen yhteys<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Suomalaisten &#8217;hiisien&#8217; raamatullinen yhteys&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/01\/suomalaisten-hiisien-raamatullinen-yhteys\/embed\/#?secret=X5bzvSDW2x#?secret=38dt4ftlTp\" data-secret=\"38dt4ftlTp\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>20.08. 2025:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"C8v0V9B7vO\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/08\/20\/jussi-halla-aho-sanoo-sanna-marinin-ymparilla-jumalatar-kultti\/\">Jussi Halla-aho sanoo: Sanna Marinin ymp\u00e4rill\u00e4 &#8217;Jumalatar-kultti&#8217;<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Jussi Halla-aho sanoo: Sanna Marinin ymp\u00e4rill\u00e4 &#8217;Jumalatar-kultti&#8217;&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/08\/20\/jussi-halla-aho-sanoo-sanna-marinin-ymparilla-jumalatar-kultti\/embed\/#?secret=iYXRR910Yv#?secret=C8v0V9B7vO\" data-secret=\"C8v0V9B7vO\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>09.02. 2025:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"qY2cbthHtF\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/09\/maria-magdalenan-evankeliumi-nag-hammadin-asiakirjan-mukaan\/\">Maria Magdalenan evankeliumi, Nag Hammadin\u00a0asiakirjan mukaan<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Maria Magdalenan evankeliumi, Nag Hammadin\u00a0asiakirjan mukaan&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/09\/maria-magdalenan-evankeliumi-nag-hammadin-asiakirjan-mukaan\/embed\/#?secret=NlMt9R5qg9#?secret=qY2cbthHtF\" data-secret=\"qY2cbthHtF\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>06.07. 2024:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"htZjDPh7dz\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/07\/06\/labyrintti-kivilatomukset-eivat-ole-mikaan-arvoitus\/\">Labyrintti-kivilatomukset eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n &#8217;arvoitus&#8217;<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Labyrintti-kivilatomukset eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n &#8217;arvoitus&#8217;&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/07\/06\/labyrintti-kivilatomukset-eivat-ole-mikaan-arvoitus\/embed\/#?secret=BOIuqr5Fs6#?secret=htZjDPh7dz\" data-secret=\"htZjDPh7dz\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>23.01. 2025:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"4TWMHcZSbI\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/01\/23\/vaino-ja-vaikeneminen-sanna-sur-la-croix\/\">Vaino ja vaikeneminen: &#8217;Sanna sur la croix&#8217;<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Vaino ja vaikeneminen: &#8217;Sanna sur la croix&#8217;&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/01\/23\/vaino-ja-vaikeneminen-sanna-sur-la-croix\/embed\/#?secret=aWT9TNCoKu#?secret=4TWMHcZSbI\" data-secret=\"4TWMHcZSbI\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalais-ugrilaisten rikas menneisyys on jostakin syyst\u00e4 j\u00e4tetty meille kertomatta. -Jopa ven\u00e4l\u00e4iset tuntevat sen paremmin. Myytti pohjoisten kansojen jumalattaresta, jonka kultainen patsas on k\u00e4tketty vierailta valloittajilta Obin suistoon, ja joka on paralleelinen antiikin mytologioiden Apollon \u00e4idin kanssa, ei ilmeisesti sovi historiankuvaan jota meille halutaan tarjota? Kuvat esitt\u00e4v\u00e4t er\u00e4st\u00e4 kuuluisista, mutta Suomessa huonostitunnetuista permil\u00e4isiss\u00e4 pronssi-artefakteissa toistuvaa hahmoa, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":15242,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15239"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15239"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15239\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15248,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15239\/revisions\/15248"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15239"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}