{"id":15063,"date":"2026-09-30T15:24:00","date_gmt":"2026-09-30T12:24:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=15063"},"modified":"2026-09-30T15:24:00","modified_gmt":"2026-09-30T12:24:00","slug":"atte-von-wright-mietin-etta-mita-itse-asiassa-tarkoittaa-se-etta-mina-mietin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/09\/30\/atte-von-wright-mietin-etta-mita-itse-asiassa-tarkoittaa-se-etta-mina-mietin\/","title":{"rendered":"Atte von Wright: Mietin, ett\u00e4 mit\u00e4 itse asiassa tarkoittaa se, ett\u00e4 min\u00e4 mietin"},"content":{"rendered":"

N\u00e4ihin mietteisiin antoi aiheen uutinen, jonka mukaan banaanik\u00e4rp\u00e4sen<\/em> – tuon perusbiologian tutkimuksen siivekk\u00e4\u00e4n sankarin – aivot on siirretty tietokoneeseen.<\/strong><\/p>\n

Banaanik\u00e4rp\u00e4sen<\/strong> 139000 aivosolua ja niiden v\u00e4liset n. 50 miljoonaa yhteytt\u00e4 on nyt mallinnettu tietokoneen ohjelmistoksi.<\/p>\n

Tuolle ohjelmistolle voi antaa teht\u00e4vi\u00e4 ja komentoja. Tietojen mukaan se voi mm. tehd\u00e4 sijoituksia, ajaa simuloitua autoa ja pelata pelej\u00e4. N\u00e4ihin toimintoihin siis riitt\u00e4isi k\u00e4rp\u00e4senkin aivokapasiteetti.<\/p><\/blockquote>\n

Banaanik\u00e4rp\u00e4nen ei tietenk\u00e4\u00e4n aja autoa eik\u00e4 sijoita tai pelaa pelej\u00e4. Se keskittyy pysym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ravintoa ja lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Luonnossa nuo toiminnat ovat niin vaativia ja vaarallisia, ett\u00e4 luultavasti k\u00e4rp\u00e4srukan kaikkia aivosoluja tarvitaan.<\/p>\n

Mutta tuon sanoisinko mekaanisen laskentatehon lis\u00e4ksi tulee mieleen monenlaisia kysymyksi\u00e4. \u201dTiet\u00e4\u00e4k\u00f6<\/strong>\u201d banaanik\u00e4rp\u00e4nen olevansa banaanik\u00e4rp\u00e4nen, onko sill\u00e4 tietoisuus<\/strong>?<\/p><\/blockquote>\n

Ja piileek\u00f6 tuo tietoisuus joissakin aivosolujen kytk\u00f6ksien labyrinteiss\u00e4? Ja jos n\u00e4in olisi, niin onko nyt tuo \u201dkyberk\u00e4rp\u00e4nen<\/em>\u201d tietoinen? Ihmetteleek\u00f6 se, miksi se ei haista, n\u00e4e, lenn\u00e4, tapaa muita banaanik\u00e4rp\u00e4si\u00e4.<\/p>\n

Tunteeko ehk\u00e4p\u00e4 kauhua oudosta olotilastaan? No, todenn\u00e4k\u00f6isesti ei. Mit\u00e4 banaanik\u00e4rp\u00e4sen tietoisuus onkaan, se tuskin on viritetty pohtimaan t\u00e4llaisia eksistentiaalisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Seuraavaksi tutkijoiden projektiksi on tarkoitus luoda tietokonekopio huomattavasti monimutkaisemman el\u00e4imen, seeprakala<\/strong>n, aivoista. Ja koska kehitys kehittyy, niin er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voitaneen mallintaa ihmisaivotkin tietokoneelle.<\/p>\n

Ja nyt tullaan todella mielenkiintoisten kysymysten \u00e4\u00e4relle. Oletetaanpa, ett\u00e4 minut valittaisiin ensimm\u00e4iseksi ihmiseksi, jonka aivot kaikkine synapseineen ohjelmoitaisiin tietokoneelle (helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 aina aloittaa).<\/p>\n

Oletetaan lis\u00e4ksi ett\u00e4 tuo malli edustaisi aivojeni todellista tilaa tietyll\u00e4 ajanhetkell\u00e4. Mekanisti-materialistisen n\u00e4kemyksen mukaan – jonka moni tutkija allekirjoittaa – minuuteni, persoonallisuuteni, muistoni,, toiveeni ja pelkoni ja ennen kaikkea tietoisuuteni olisi nyt tietokoneessa. El\u00e4iss\u00e4ni identtisen\u00e4 kaksosenani tai kuoltuani \u201del\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/em>\u201d kopionani.<\/p>\n

J\u00e4t\u00e4n nyt pohtimatta, syntyisik\u00f6 upporikkaiden tai vaikutusvaltaisten henkil\u00f6iden keskuudessa kuolemattomuusvillitys.<\/p><\/blockquote>\n

Putin<\/strong>inhan kuultiin taannoin spekuloivan el\u00e4m\u00e4n pident\u00e4misest\u00e4 aina 500 vuoteen. My\u00f6s Elon Musk<\/strong> voisi katsoa persoonallisuutensa niin korvaamattomaksi, ett\u00e4 se on s\u00e4il\u00f6tt\u00e4v\u00e4 ikuisuuteen – Trump<\/strong>ista puhumattakaan.<\/p>\n

Sen sijaan pohdin minuuttani<\/strong>. Onko se \u201dmin\u00e4<\/em>\u201d, joka esimerkiksi p\u00e4\u00e4tti kirjoittaa n\u00e4m\u00e4 mietteet t\u00e4nne facebookiin, vain aivojeni luomus. Vai ovatko aivot se elin, jolle niiden ulkopuolinen, tietoinen \u201dmin\u00e4\u201d antaa k\u00e4skyj\u00e4 ja toimintaohjeita. Edellist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 kutsutaan materialistiseksi ja j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 idealistiseksi ajattelutavaksi.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4 v\u00e4ittelin nuoruudessani paljon er\u00e4\u00e4n neurobiologin<\/em> kanssa. Yll\u00e4tyksekseni h\u00e4n oli vahvasti tuon idealistisen n\u00e4kemyksen kannattaja. Kun huomautin tietoisuuden kokemuksen selke\u00e4sti riippuvan toimivista aivoista, niin h\u00e4n vastasi n\u00e4k\u00f6havainnon riippuvan toimivista silmist\u00e4, mutta n\u00e4kyv\u00e4n maailman olevan olemassa silmist\u00e4 riippumatta.<\/p>\n

Erilaiset mystiset kokemukset, joita on koettu ja kuvattu kautta historian ja erilaisten kulttuurien piiriss\u00e4, viittaavat my\u00f6s ei paikalliseen, universaaliin tietoisuuteen, jonka kokeminen on ollut harvojen etuoikeus ja armo – tai sitten kyseess\u00e4 on \u201dvain\u201d ihmisaivojen synapsien vikakytkent\u00e4.<\/p>\n

Mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimme vain mietti\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja miettiess\u00e4mme ottaa oppia Eino Leino<\/strong>lta:<\/p>\n

\u201dKuka tiet\u00e4vi, mist\u00e4 me tulemme
\nja miss\u00e4 on matkamme m\u00e4\u00e4r\u00e4?
\nHyv\u00e4 ett\u00e4 me sit\u00e4kin tutkimme,
\nei tutkimus ole v\u00e4\u00e4r\u00e4.
\nMut yhden me tied\u00e4mme varmaan vaan:
\nme olemme kerran nyt p\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan
\nja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n on el\u00e4minen,
\nmiten taidamme parhaiten. \u201d
\nEli t\u00e4h\u00e4np\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin l\u00e4htiess\u00e4ni pohtimaan k\u00e4rp\u00e4sen aivoja.
\nJa ehk\u00e4p\u00e4 joihinkin noihin suuriin kysymyksiin saadaan osittaisia vastauksia, kun ne ihmisaivot on sitten \u00e4lypuhelimeen mallinnettu.<\/p><\/blockquote>\n

Atte von Wright<\/span><\/b><\/a><\/span><\/span><\/span><\/span><\/h4>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4ihin mietteisiin antoi aiheen uutinen, jonka mukaan banaanik\u00e4rp\u00e4sen – tuon perusbiologian tutkimuksen siivekk\u00e4\u00e4n sankarin – aivot on siirretty tietokoneeseen. Banaanik\u00e4rp\u00e4sen 139000 aivosolua ja niiden v\u00e4liset n. 50 miljoonaa yhteytt\u00e4 on nyt mallinnettu tietokoneen ohjelmistoksi. Tuolle ohjelmistolle voi antaa teht\u00e4vi\u00e4 ja komentoja. Tietojen mukaan se voi mm. tehd\u00e4 sijoituksia, ajaa simuloitua autoa ja pelata pelej\u00e4. N\u00e4ihin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":15097,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15063"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15063"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15063\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15098,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15063\/revisions\/15098"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15097"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15063"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15063"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15063"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}