{"id":14993,"date":"2026-09-23T17:09:59","date_gmt":"2026-09-23T14:09:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14993"},"modified":"2026-09-23T17:09:59","modified_gmt":"2026-09-23T14:09:59","slug":"kun-sota-syttyi-kirjaesittely-timo-vihavainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/09\/23\/kun-sota-syttyi-kirjaesittely-timo-vihavainen\/","title":{"rendered":"’Kun sota syttyi’, kirjaesittely: Timo Vihavainen"},"content":{"rendered":"

September 1939 Poolas ja Leedus. Eesti ohvitser Euroopas<\/strong><\/a>. Nornberg&Co, Tallinn 2021, 175 s.
\nToisen maailmansodan syttymist\u00e4 on tutkimuskirjallisuudessa kuvattu ansiokkaasti monella tasolla.<\/p><\/blockquote>\n

(Kuvan aineisto: ’September 1939 Poolas ja Leedus. Eesti ohvitser Euroopas<\/em>’ -kansikuva, ja Herbert Smagon.)<\/p>\n

Dokumenttiteos<\/em><\/strong>, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Viron<\/strong> sotilas-asiamiesten raportteja, antaa asiaan viel\u00e4 kuitenkin oman, kiinnostavan lis\u00e4ns\u00e4. Merike J\u00fcrjo<\/strong>n koostama ja johdannolla varustama teos antaa l\u00e4hikuvan asioista nimenomaan virolaisen sotilasammattimiehen silmin.<\/p>\n

Sotilasasiamiesten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli ottaa selv\u00e4\u00e4 niin armeijoiden kuin valtioiden ja yhteiskuntien sotilaallisesta kyvykkyydest\u00e4 ja valmiuksista. Siin\u00e4 samalla sitten pohdittiin, olisiko taisteluiden alkaminen ihan oikeasti mahdollista ja miten niiss\u00e4 voisi k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n

Sodan kest\u00e4ess\u00e4kin Viron sotilasasiamies saattoi my\u00f6s hieman matkustella asemamaassaan ja kertoa havainnoistaan.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjassa raportit on p\u00e4iv\u00e4tty enimm\u00e4kseen Varsova<\/strong>ssa ja Kaunas<\/strong>issa, mutta jokunen my\u00f6s Berliini<\/strong>ss\u00e4. Sotilasasiamies haastatteli l\u00e4hinn\u00e4 kollegoitaan ja kertoi Tallinna<\/strong>an havaintojaan ja vaikutelmiaan tapahtumien kehityksest\u00e4.<\/p>\n

Puola<\/strong> oli tuohon aikaan sotilaallinen suurvalta, jonka armeija k\u00e4sitti toista miljoonaa miest\u00e4. Sill\u00e4 oli Pilsudski<\/strong>n (1867-1935) aikaan ollut aivan erityisen suurellinen visio valtansa levitt\u00e4misest\u00e4 koko V\u00e4li-Eurooppaan (ks. intermarium), It\u00e4merelt\u00e4 Mustalle merelle<\/strong> ja jopa sen lis\u00e4ksi my\u00f6s V\u00e4limerelle<\/strong> saakka.<\/p><\/blockquote>\n

Suomi<\/strong> irtaantui puolalaissuuntauksesta vuoden 1922 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 allekirjoitetun Varsovan sopimuksen<\/strong> saadessa ep\u00e4luottamuslauseen, mik\u00e4 johti hallituksen kaatumiseen. Vaikka maatamme samaan aikaan yh\u00e4 uhkasi Karjalan kansannousun<\/strong> (1921-1922) j\u00e4lkiselvittelyjen johdosta annettu ultimaatumi, eduskunta oli kyllin j\u00e4rkev\u00e4 irtaantuakseen Puola-johtoisesta politiikasta.<\/p>\n

Toinen irtaantunut reunavaltio oli Liettua<\/strong>, joka ei sulattanut sit\u00e4, ett\u00e4 Puola oli liitt\u00e4nyt itseens\u00e4 sen vanhan p\u00e4\u00e4kaupungin Vilna<\/strong>n (ymp\u00e4rist\u00f6ineen 440 000 asukasta). Vilna, \u201dmuukalaisten kaupunki<\/em>\u201d, oli vain aivan v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4 osalta kansallisesti liettualainen. Siell\u00e4 oli moninkertaisesti enemm\u00e4n juutalaisia ja puolalaiset olivat 60 prosentillaan enemmist\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Kuitenkin Vilna oli, paitsi yksi maailman suurimpia juutalaiskeskittymi\u00e4 (ks. Vihavainen<\/a>: Haun pohjoinen<\/em> jerusalem<\/em> tulokset), my\u00f6s Puola-Liettuan<\/strong> vanha p\u00e4\u00e4kaupunki, jonne Pilsudskin syd\u00e4nkin oli haudattu. Siell\u00e4h\u00e4n my\u00f6s Juhana-Herttua<\/strong> ja Katariina<\/strong> Jagellonica oli vihitty.<\/p>\n

Uudelleen syntynyt Puola ymm\u00e4rsi olevansa vanhan puolalais-liettualaisen Rzeczspolita<\/strong>n perillinen ja k\u00e4ytt\u00e4ytyi sen mukaan, vallaten alueita kaikkialta, mist\u00e4 pystyi. Kun T\u0161ekkoslovakia<\/strong>a alettiin hajottaa M\u00fcnchenin sopimuksella<\/strong>1938, Puola valtasi Teschen<\/strong>in (Cieszcyn).<\/p><\/blockquote>\n

\"\"
Kartta: Puola-Liettua, l. Rzeczspolita: Merelt\u00e4 merelle.<\/figcaption><\/figure>\n

Maaliskuussa 1939 Saksa<\/strong> otti Liettualta kansallislaulussaankin mainitun Memel<\/strong>in (Klaipeda). ja Versailles\u2019n sopimuksen<\/strong> loputkin m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset olivat nyt hajoamassa. Tuossa sopimuksessa perin pohjin ry\u00f6stetty Unkari<\/strong> liitti samaan aikaan itseens\u00e4 T\u0161ekkoslovakia<\/strong>lta Taka-Karpatia<\/strong>n eli Karpaatti-Ukrainan.<\/p>\n

Maaliskuussa 1939 tapahtuneen T\u0161ekkoslovakian h\u00e4vitt\u00e4misen j\u00e4lkeen Saksan mielenkiinto k\u00e4\u00e4ntyi Puolaan, jonka kanssa se oli ollut siihen saakka hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4.<\/p>\n

Molotovin-Ribbentropin sopimuksen<\/strong> nimell\u00e4 tunnettu Saksan ja Neuvostoliiton<\/strong> yhteisty\u00f6 aktivoitui nyt reunavaltioiden ja Suomen<\/strong> suunnalla. Puola ja Liettua olivat tapahtumien keskipisteess\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Sotilaallisena suurvaltana esiintyv\u00e4 Puola ei antanut saksalaisten itse\u00e4\u00e4n s\u00e4ikytt\u00e4\u00e4 ja maassa vallitsi varsin optimistinen mieliala. Saksalaiset eiv\u00e4t olleet koskaan kyenneet puolalaisia ly\u00f6m\u00e4\u00e4n, mutta itse olivat saaneet perinpohjaisesti selk\u00e4\u00e4ns\u00e4 Gr\u00fcnwald<\/strong>in taistelusssa vuonna 1410, kuten muistettiin ylpe\u00e4sti todeta.<\/p>\n

\"\"
Kuva: Herbert Smagon.<\/figcaption><\/figure>\n

Saksalaisten propagandatykitys puolalaisten j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 saksalaisvainoista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menneen l\u00e4pi laajasti ja siin\u00e4 oli tottakin mukana: natsimy\u00f6nteisess\u00e4 Danzig<\/strong>issa ja Puolan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n<\/strong> saksalaisalueilla liikehdittiin ja puolalaiset taas pyrkiv\u00e4t kurinpalautukseen.<\/p>\n

Tunnettu saksalaisen radioaseman valtaus kuolonuhreineen ei sek\u00e4\u00e4n ollut ilman muuta osoitettavissa saksalaisten omaksi tekoseksi. Kuka nyt olisi oikeasti voinut olla niin h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n?<\/p>\n

Sotaan ei kuitenkaan ennen Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 yleisesti uskottu ja Puolan liikekannallepano<\/em><\/strong> alkoi niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla loppuun suoritetuksi vasta silloin, kun maa oli itse asiassa jo vihollisen miehitt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

(Jatkuu linkin j\u00e4lkeen.)<\/p>\n

\n

Parade of Shame, September 22, 1939: the day the Wehrmacht and Red Army jointly celebrated their invasion of Poland.<\/p>\n

It’s a date the Kremlin prefers to stay silent about.<\/p>\n

The joint German-Soviet military parade took place in Brest on September 22nd, 1939.<\/p>\n

German General Heinz\u2026<\/p>\n

\u2014 Visegr\u00e1d 24 (@visegrad24) September 22, 2026<\/a><\/p><\/blockquote>\n