{"id":14913,"date":"2026-09-18T16:42:23","date_gmt":"2026-09-18T13:42:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14913"},"modified":"2026-09-18T16:42:24","modified_gmt":"2026-09-18T13:42:24","slug":"timo-vihavainen-moraalinen-rappio-hyveen-aikakaudella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/09\/18\/timo-vihavainen-moraalinen-rappio-hyveen-aikakaudella\/","title":{"rendered":"Timo Vihavainen: Moraalinen rappio hyveen aikakaudella"},"content":{"rendered":"

Rooman<\/em> rappiosta on kirjoitettu valtavasti ja aikamme erikoisuuksiin kuuluu, ett\u00e4 erityisesti moraaliselle rappiolle<\/em> ei en\u00e4\u00e4 anneta suurta merkityst\u00e4, sik\u00e4li kuin sellaisen olemassaoloa tai edes mahdollisuutta yleens\u00e4 tunnustetaan.<\/strong><\/p>\n

(Kuvituskuva.)<\/p>\n

Syy on ilmeinen. Moraaliltaan eli tapojensa (mores<\/em>) puolesta antiikin Rooma<\/strong> ei loppuaikoinaankaan ollut lainkaan nykyist\u00e4 l\u00e4ntt\u00e4 huonompi, ehk\u00e4p\u00e4 jopa p\u00e4in vastoin.<\/p>\n

Se rappion muoto, jollaisen oma aikamme tunnustaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, liittyy vain rahaan: L\u00e4nsi-Rooman<\/strong> talous romahti aivan samaan tapaan kun nykyisen l\u00e4nnenkin<\/em><\/strong> talous uhkaa tehd\u00e4. Id\u00e4n kilpailu kaatoi sen.<\/p><\/blockquote>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6nvaihtoa<\/em><\/strong> emme ota vakavasti, sill\u00e4 se on yht\u00e4 lailla nykyisen yhteiskuntamme perusprosesseja. T\u00e4m\u00e4 aikakausi ei olisi sit\u00e4, mit\u00e4 se on, mik\u00e4li sen diskurssit eiv\u00e4t l\u00e4htisi v\u00e4est\u00f6pohjan muuttumisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja siunauksellisuudesta. Itse todellisuuden ydint\u00e4 kuvaavat \u201dpahat\u201d sanat sen sijaan ovat kiellettyj\u00e4 ja rangaistavia.<\/p>\n

Tuo moraalinen rappio, joka nyky\u00e4\u00e4n on liian ilmeinen ja perustavanlaatuinen asia tullakseen tiedostetuksi, erityisesti mainituksi tai massojen tunnustamaksi, kuului antiikin ajan kammottuihin yhteiskunnallisiin vaaroihin ja v\u00e4\u00e4ristymiin.<\/p>\n

Itse asiassa moraalinen rappeutuminen saattoi tapahtua aivan rajoitetussakin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja jopa hyvin nopeasti. Kun legioona p\u00e4\u00e4si kaupungin herkkujen ja porttojen \u00e4\u00e4relle lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, se saattoi veltostua kelvottomaksi jo muutamassa viikossa. My\u00f6s yksitt\u00e4isen kaupungit, kuten Sybaris<\/strong>, joka eli ylt\u00e4kyll\u00e4isesti ja rauhallisesti, muuttui v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 moraalittomuuden pes\u00e4ksi.<\/p>\n

Kuten Tacitus<\/strong> esitt\u00e4\u00e4, veltto nautinnonhimo ja moraalittomuus olivat l\u00e4heisess\u00e4 suhteessa naissukupuolen ja sen arvojen saamaan vaikutusvaltaan. Effeminaatio<\/em> nyt vaan ei sopinut miehille.<\/p>\n

Hyveellisen Lucretian sijaan himokas Messalina<\/h2>\n

Toki naisillekin hyve oli aivan mahdollinen ja yht\u00e4 lailla velvoittava asia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta kun miehetkin muuttuivat naismaisiksi, katosi valtakuntia pystyss\u00e4 pit\u00e4v\u00e4 miehinen hyve, joka halveksi helppoutta lepoa ja etsi sen sijaan kunniaa. Hyveellisen Lucretia<\/strong>n sijaan veltostuneen Rooman henkiseksi kuningattareksi ilmaantui himokas Messalina<\/strong>.<\/p>\n

Rappeutuneen lurjuksen perikuvana Rooman tasavallan lopun aikoina oli Catilina<\/strong>, jota vastaan pidetyn syyt\u00f6spuheen viel\u00e4 nykyinenkin aika muistaa. Marcus Tullius Cicero<\/strong>n invektiivi oli hurjuudessaan sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 nykyisten parlamenttien puhemiehet olisivat lopettaneet sen lyhyeen.<\/p>\n

Joka tapauksessa Catilinasta tehdyiss\u00e4 antiikin ajan kuvauksissa yhdistyiv\u00e4t l\u00e4hes kaikki moraalisen rappion elementit, mutta jotakin hyv\u00e4\u00e4 tuostakin tunnottomasta lurjuksesta l\u00f6ytyi: h\u00e4n oli kuin olikin tarpeen tullen urhoollinen, samoin kun h\u00e4nen rikostoverinsa. T\u00e4h\u00e4n tapaan h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4nen uraansa kuvasi Sallustiu<\/strong>s:<\/p>\n

Kuinka kauan viel\u00e4 koettelet k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4mme, Catilina? (quousque tandem, Catilina, abutere patientia nostra<\/em>?)<\/p><\/blockquote>\n

\n

\n<\/div>\n

    \n
  • Sallustius, Catilinan salaliitto. Jugurthan sota. Suomentanut Marja Itkonen. Johdannon kirjoittanut Jaakko Suolahti. WSOY 1963, 172 s.<\/li>\n<\/ul>\n

    N\u00e4in aloitti Marcus Tullius Cicero ensimm\u00e4isen kuuluisan puheensa Catilinaa vastaan. Siin\u00e4 h\u00e4n ihmetteli, ett\u00e4 moinen roisto yleens\u00e4 viel\u00e4 oli hengiss\u00e4, ja sen j\u00e4lkeen teatraalisesti p\u00e4ivitteli, ett\u00e4 tuo iljetys ja kaikkien kunnon ihmisten kauhu viel\u00e4 kehtasi tulla Rooman senaattiin esiintym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    Cicero oli silloin konsulina ja Catilina, joka oli turhaan tavoitellut tuota virkaa, oli aikonut murhata molemmat konsulit ja muuttaa Rooman tasavallasta tyranniaksi eli yksivallaksi.<\/p>\n

    Ciceron invektiivit Catilinaa vastaan kuuluvat yh\u00e4 jokaisen latinanlukijan perusaineistoon ja niit\u00e4 on yleens\u00e4 luettu ja ihailtu ennen muuta tyylins\u00e4 takia, eik\u00e4 historiankirjoituksena.<\/p>\n

    Samaa voi jossakin m\u00e4\u00e4rin sanoa my\u00f6s Sallustiuksesta. H\u00e4nt\u00e4 on arvostettu historiankirjoittajana, mutta pikemmin tyylin kuin kriittisyyden ja objektiivisuuden takia, vaikka n\u00e4ihinkin oli kyll\u00e4 yrityst\u00e4, kuten h\u00e4n itse vakuuttaa.<\/p>\n

    Historian henget\u00e4r Kleio<\/strong>, -latinaksi Clio-<\/em> oli kuitenkin yksi runottarista ja se oli yksi harvoista todelliselle patriisille sopivista askareista sotimisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n

    Menneiden ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa aivan \u00e4skett\u00e4istenkin tapahtumien valossa historioitsijan sopi my\u00f6s tehd\u00e4 havaintoja ihmisluonnosta ja kaikesta muustakin. H\u00e4n toimi yleens\u00e4 moralistina ja filosofina ja oli tilaisuudessa tuomita el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita.<\/p>\n

    Sallustius valittaa aikansa turmeltuneisuutta, joka erosi jyrk\u00e4sti edelt\u00e4vien sukupolvien yksinkertaisesta ja hyveellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Aikaisemmin ihmiset viel\u00e4 eliv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ilman kiihkeit\u00e4 haluja, kukin tyytyi siihen mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli.<\/p>\n

    Vasta my\u00f6hemmin alettiin katsoa, ett\u00e4 suurin mahti, kaupunkien ja kansakuntien alistaminen, merkitsee suurinta kunniaa.<\/p>\n

    \u201dKun ty\u00f6teli\u00e4isyyden sijaan on tunkeutunut joutilaisuus, itsehillinn\u00e4n ja kohtuuden sijaan mielivalta ja p\u00f6yhkeys, silloin muuttuu tapojen mukana my\u00f6s ulkoinen tilanne\u201d.<\/p><\/blockquote>\n

    Kaikki paras, mit\u00e4 ihmiset saavat aikaan on hengen ilmausta, monet sen sijaan vaeltavat l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n kuin unessa ja \u201dheille on vastoin luonnon vaatimusta ruumis ollut nautinnon l\u00e4hde, sielu taakka\u2026 Minun n\u00e4hd\u00e4kseni todella el\u00e4\u00e4 ja nauttii olemassaolostaan vain se, joka antautuneena johonkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tavoittelee loistavasta teosta tai jalosta taidosta koituvaa kunniaa<\/em>\u201d.<\/p>\n

    ’Kunniantunnon tilalle r\u00f6yhkeys’<\/em><\/h2>\n

    Sallustius yritteli aluksi politiikan alalla, mutta sai pian havaita, ett\u00e4 siell\u00e4 \u201dkunniantunnon, ep\u00e4itsekkyyden ja hyveen tilalle rehottivat r\u00f6yhkeys, lahjonta ja ahneus<\/em>\u201d. Niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 politiikan ja ryhty\u00e4 kirjoittamaan historiaa.<\/p>\n

    H\u00e4nen kohteensa, Lucius Catilina kuului ylh\u00e4iseen sukuun ja oli hyvin etev\u00e4 monella alalla, mutta h\u00e4nen mielens\u00e4 oli alhainen ja kieroutunut. H\u00e4nen ruumiinsa pystyi uskomattomasti kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kylm\u00e4\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja valvomista mutta paheet olivat viel\u00e4 suuremmat:<\/p>\n

    ’Valtion johtoon keinolla mill\u00e4 tahansa<\/em>’<\/p>\n

    H\u00e4n oli \u201dkylm\u00e4verinen, salakavala ja muuntumiskykyinen, pystyi teeskentelem\u00e4\u00e4n ja salaamaan mit\u00e4 tahansa; h\u00e4n himoitsi toiselle kuuluvaa, tuhlasi omaansa, h\u00e4n oli kiihke\u00e4 intohimossaan, varsin kaunopuheinen, mutta harkintakyky puuttui\u201d, kertoo Sallustius.<\/p><\/blockquote>\n

    T\u00e4ss\u00e4 kuvauksessa on taidettu esitt\u00e4\u00e4 arkkityyppinen narsisti<\/em><\/strong> ja jopa ns. synk\u00e4n kolmion persoonallisuus<\/em>.<\/p>\n

    ’Ensin kasvoi rahan ja sitten vallan himo’<\/em><\/h2>\n

    Catilinan ainoaksi intohimoksi tuli halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 valtion johtoon keinolla mill\u00e4 tahansa. H\u00e4nen intoaan lietsoivat kansalaisten turmeltuneet tavat, joita oli j\u00e4yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ennen muuta kaksi pahetta: ylellisyydenhalu ja ahneus.<\/p>\n

    Rooman turmeltuminen oli alkanut puunilaissotien<\/strong> j\u00e4lkeen. Sitten lepo ja rikkaus, -sin\u00e4ns\u00e4 molemmat toivottavia asioita- muuttuivat turmiollisiksi. Ensin kasvoi rahan ja sitten vallan himo. Ahneus tappoi kunniantunnon, rehellisyyden ja muut hyveet; niiden sijaan se opetti r\u00f6yhkeytt\u00e4 ja julmuutta, opetti halveksimaan jumalia ja uskomaan rahan voimaan.<\/p>\n

    Aluksi oli kunnianhimo, joka viel\u00e4 on aika l\u00e4hell\u00e4 hyvett\u00e4, paitsi ett\u00e4 kunnon mies pyrkii tavoitteeseensa rehellisin keinoin ja j\u00e4lkimm\u00e4inen viekkaudella ja petoksella. \u201dAhneuteen kuuluu taas rahan himo ja rahaa ei viisas ole koskaan halunnut; siihen ik\u00e4\u00e4n kuin sekoittunut tuhoavia myrkky\u00e4, jotka herpaisevat miehisen ruumiin ja mielen; se on aina tyydytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n saa sit\u00e4 v\u00e4henem\u00e4\u00e4n, ei ylt\u00e4kyll\u00e4isyys eik\u00e4 puute<\/em>\u201d.<\/p>\n

    Kun rikkautta ruvettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kunniakkaana, alkoi moraalinen taju tylsisty\u00e4, k\u00f6yhyys muuttui h\u00e4pe\u00e4ksi ja nuhteettomuutta alettiin pit\u00e4\u00e4 pahansuopuutena. Nuorisoon tuli nautinnonhalua, ahneutta ja ylimielisyytt\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

    Catilina kokosi vaivattomasti ymp\u00e4rilleen kaikenkarvaiset heitti\u00f6t ja lurjukset, siveett\u00f6m\u00e4t ja irstailijat, velkaantuneet, murhamiehet ja temppelih\u00e4p\u00e4isij\u00e4t ja niin edelleen. Catilina lahjoi avok\u00e4tisesti turmeltunutta nuorisoa ja huhun mukaan se vietti my\u00f6s luonnotonta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Catilinan talossa.<\/p>\n

    Catilinalla oli ollut nuoruudessaan rikollisia suhteita muun muassa Vestan papittareen<\/strong> ja h\u00e4nen uskotaan surmauttaneen poikansakin. Tunnontuskat raastoivat h\u00e4nen saastaista mielt\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nen kasvonsakin olivat kalvaat ja katseensa p\u00e4lyilev\u00e4, k\u00e4ynti oli milloin kiivasta ja milloin laahustavaa.<\/p>\n

    ’Vehkeili gallialaisten<\/em> kanssa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen valtaan’<\/h2>\n

    Oli miten oli, jopa nuorison enemmist\u00f6, mutta varsikin jalosukuiset ryhmittyiv\u00e4t kannattamaan Catilinaa. T\u00e4m\u00e4 ker\u00e4si lopulta kannattajistaan kaksi legioonaa, jotka tosin olivat osittain vain kehnosti aseistettuja ja vehkeili my\u00f6s gallialaisten kanssa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen valtaan.<\/p>\n

    Kapinallisten keinot kuvataan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kataliksi. Kultaista nuorisoa yllytettiin tappamaan omat is\u00e4ns\u00e4 ja sekasorron aikaan saamiseksi tulipaloja oli sytytett\u00e4v\u00e4 samanaikaisesti ymp\u00e4ri Roomaa.<\/p><\/blockquote>\n

    Selv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuvauksen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyydest\u00e4 huolimatta erityisesti k\u00f6yhtyneet ja k\u00f6yh\u00e4t olivat muuan sellainen ryhm\u00e4, joka asetti toivonsa Catilinaan. Koko tarina tuo mieleen Dostojevski<\/strong>n Riivaajissa<\/em> kuvatut \u0161igaljovilaiset<\/em>: Murhat ja tuhopoltot keinoina vallan haltuun ottamiseen kuuluivat heid\u00e4nkin ohjelmaansa ja arsenaaliinsa.<\/p>\n

    Aikalaistensa tapaan Sallustius esitt\u00e4\u00e4 salaliiton kannattajien ja vastustajien mielipiteet heid\u00e4n pit\u00e4min\u00e4\u00e4n puheina. T\u00e4ss\u00e4 ei oleteta, ett\u00e4 henkil\u00f6t olisivat todella sanoneet sit\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n suuhunsa pantiin, vaan ajateltiin, ett\u00e4 heid\u00e4n olisi pit\u00e4nyt sanoa jotakin sellaista.<\/p>\n

    Koska salaliittolaiset olivat alivoimaisia, voitiin senaatissa keskustella siit\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n kanssaan oli teht\u00e4v\u00e4, uhka tasavallalle ei ollut kuolettava.<\/p>\n

    Julius Caesar<\/strong> kannatti lempeit\u00e4 otteita ja jopa anteeksiantoa, kun taas Marcus Porcius Cato<\/strong> oli jyrk\u00e4ll\u00e4 laillisuuden kannalla. Caton kanta voitti ja Roomassa toimeenpantiin ankara poliittinen puhdistus. Catilinan legioonat ly\u00f6tiin, mutta taistelu oli ankara.<\/p>\n

    Moraalinen hirvi\u00f6 – Urhoolliset lurjukset<\/h2>\n

    Catilinan ymp\u00e4rille ker\u00e4\u00e4ntyneet lurjukset osoittivat nimitt\u00e4in eritt\u00e4in suurta urhoollisuutta ja per\u00e4\u00e4nantamattomuutta, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n vapaasyntyinen kansalainen antautunut vangiksi. Kaikilla kaatuneilla haavat olivat etupuolella ja itse Catilina taisteli hyvin urhoollisesti ja s\u00e4ilytti uhmamielens\u00e4 loppuun saakka.<\/p>\n

    Voitto saatiin katkeralla hinnalla, ja surmattujen kapinallisten joukossa monet saattoivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sukulaisiaan ja yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

    Joka tapauksessa Rooman tasavalta oli nyt pelastettu Catilinalta, mutta ennen pitk\u00e4\u00e4 siit\u00e4 teki lopun omalla tavallaan Julius Caesar, josta alkoi keisarivallan<\/em><\/strong> aika, tasavallan ajan instituutiot n\u00e4enn\u00e4isesti s\u00e4ilytt\u00e4en vahva mies kokosi itselleen kaikki avainasemat ja kaiken vallan.<\/p>\n

    Dostojevski tunsi varmasti Sallustiuksen ja tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen Riivaajissaan on vaikutteita t\u00e4lt\u00e4 antiikin auktorilta. Tosin my\u00f6s salaper\u00e4isi\u00e4 ja ainakin huhujen mukaan nihilistien<\/em><\/strong> sytytt\u00e4mi\u00e4 tulipaloja oli tuohon aikaan Pietarissa.<\/p>\n

    Mit\u00e4 Putin<\/strong>iin ja h\u00e4nen koplaansa tulee, sekin tuo el\u00e4v\u00e4sti mieleen Catilinan sellaisena kuin Sallustius on h\u00e4net kuvannut. Toki Putin oli vallanotossaan onnistuja, jota siin\u00e4 suhteessa on pikemmin verrattava Caesariin ja h\u00e4nen hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4, prinsipaattiin<\/strong>.<\/p><\/blockquote>\n

    Caesaria vastaan sai Cicero sitten vuorostaan pit\u00e4\u00e4 puheitaan, mutta se ei en\u00e4\u00e4 auttanut. Kansalaissodan kauhuihin kyll\u00e4stynyt kansa laski p\u00e4\u00e4ns\u00e4 vapaaehtoisesti ikeen alle, kuten Tacitus asiaa kuvaa. Tasavaltaa Roomasta ei en\u00e4\u00e4 tullut.<\/p>\n

    T:imo Vihavainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Rooman rappiosta on kirjoitettu valtavasti ja aikamme erikoisuuksiin kuuluu, ett\u00e4 erityisesti moraaliselle rappiolle ei en\u00e4\u00e4 anneta suurta merkityst\u00e4, sik\u00e4li kuin sellaisen olemassaoloa tai edes mahdollisuutta yleens\u00e4 tunnustetaan. (Kuvituskuva.) Syy on ilmeinen. Moraaliltaan eli tapojensa (mores) puolesta antiikin Rooma ei loppuaikoinaankaan ollut lainkaan nykyist\u00e4 l\u00e4ntt\u00e4 huonompi, ehk\u00e4p\u00e4 jopa p\u00e4in vastoin. Se rappion muoto, jollaisen oma aikamme […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":14915,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14913"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14913"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14917,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14913\/revisions\/14917"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14915"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}