{"id":14804,"date":"2026-09-10T20:04:09","date_gmt":"2026-09-10T17:04:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14804"},"modified":"2026-09-10T20:04:11","modified_gmt":"2026-09-10T17:04:11","slug":"elinkeinoministeri-vastasi-kysymykseen-suomen-huoltovarmuusvarastoihin-ostetusta-ulkomaisesta-viljasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/09\/10\/elinkeinoministeri-vastasi-kysymykseen-suomen-huoltovarmuusvarastoihin-ostetusta-ulkomaisesta-viljasta\/","title":{"rendered":"Elinkeinoministeri vastasi kysymykseen Suomen huoltovarmuusvarastoihin ostetusta ulkomaisesta viljasta"},"content":{"rendered":"

Elinkeinoministeri Sakari Puisto antoi vastauksensa kansanedustaja Eerikki Viljasen kirjalliseen kysymykseen ulkomaisen viljan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Suomen huoltovarmuusvarastoissa.<\/strong><\/p>\n

(Arkistokuva: Eerikki Viljanen, kuval\u00e4hde: Eduslkunta.)<\/p>\n

Eerikki Viljasen (Keskusta) <\/strong> kysyi elokuussa, ovatko Huoltovarmuuskeskus<\/strong> (HVK) tai sen sopimuskumppanit tuoneet tai hankkineet ulkomaista viljaa huoltovarmuustarkoitukseen vuoden 2022 j\u00e4lkeen, mill\u00e4 perusteilla n\u00e4in on toimittu ja millaisia vaikutuksia hankinnoilla on kotimaisiin viljamarkkinoihin ja alkutuotannon toimintaedellytyksiin.<\/p>\n

98 prosenttia huoltovarmuusvarastoviljasta kotimaista<\/h2>\n

Ministerin vastauksen mukaan yhdeks\u00e4\u00e4n kuukauteen korotetun varmuusvaraston kokonaisviljam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 noin 98 prosenttia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kotimaista. Varmuusvarastoissa on siis miljoonia kiloja ulkomaista viljaa.<\/p>\n

\u2013 Aiheesta k\u00e4ytiin julkisuudessa jo ennen ministerin vastausta melko voimakastakin keskustelua. Nyt meill\u00e4 kaikilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ministerin kirjallinen vastaus, ja odotan muiden keskusteluun osallistuneiden kommentteja ministerin faktojen pohjalta.<\/p><\/blockquote>\n

\u2013 Vastaus vahvistaa sen, mihin kirjallisella kysymyksell\u00e4 halusin selvyyden. Varmuusvarastoihin on ostettu ulkomaista viljaa. Mielest\u00e4ni Suomen varmuusvarastojen pit\u00e4\u00e4 jatkossa olla sataprosenttisesti kotimaisia, Viljanen vaatii.<\/em><\/p>\n

Huoltovarmuuskeskus ei itse ole ostanut viljaa ulkomailta<\/h2>\n

Huoltovarmuuskeskus ei ministerin mukaan itse ole ostanut viljaa ulkomailta. Varmuusvarastojen viljaa kuitenkin kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n Huoltovarmuuskeskuksen sopimuskumppaneiden kaupallisen toiminnan yhteydess\u00e4 ja he tekev\u00e4t my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa.<\/p>\n

Ministerin vastauksessa<\/strong> todetaan my\u00f6s, etteiv\u00e4t Huoltovarmuuskeskuksen laatuvaatimukset sis\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suoranaista vaatimusta viljan kotimaisuudesta.<\/p>\n

\u2013 Jos nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ei mahdollista kotimaisuuden edellytt\u00e4mist\u00e4, silloin pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4ytyy muuttaa. Kotimainen ruoantuotanto on itsess\u00e4\u00e4n keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Siksi pid\u00e4n hyvin perusteltuna, ett\u00e4 my\u00f6s viljan varmuusvarastot rakennetaan pitk\u00e4j\u00e4nteisesti kokonaan kotimaisen tuotannon varaan.<\/p><\/blockquote>\n

’-Kotimaisuusaste oltava 100%’<\/em><\/h2>\n

Viljasen mukaan<\/strong> asia on lopulta hyvin yksinkertainen:<\/p>\n

\u2013 Huoltovarmuusviljan kotimaisuus aste on nyt korkea, mutta sen pit\u00e4\u00e4 olla sata. Kyse on suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuudesta ja siit\u00e4, mink\u00e4 varaan haluamme ruokaturvamme rakentaa.<\/p><\/blockquote>\n

Ministerin vastauksessa perustellaan my\u00f6s, ett\u00e4 yksitt\u00e4isill\u00e4 sopimuskumppaneilla voi olla tarvetta tuoda viljaa erityisesti elo\u2013syyskuussa, jolloin varastot ovat alimmillaan eik\u00e4 uusi kotimainen sato ole viel\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Viljasen mielest\u00e4 vastaus ei ole looginen eik\u00e4 oikein.<\/p>\n

\u2013 Kirjallisen kysymykseni kirvoitti HVK:n sopimuskumppaneiden suorittama rukiin tuonti<\/strong> nyt elokuussa. Ministerin vastauksessaan mainitsema elo\u2013syyskuu on suomalaisen rukiinviljelij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta pahin mahdollinen ajankohta tuonnille.<\/p><\/blockquote>\n

”Uusi ruissato oli puitu ja s\u00e4ilytystilat olivat t\u00e4ynn\u00e4”<\/em><\/h2>\n

”Uusi ruissato oli pitk\u00e4lti puitu ja monien viljelij\u00f6iden sadon k\u00e4sittely ja s\u00e4ilytystilat olivat t\u00e4ynn\u00e4. Viljaa on t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa pakko myyd\u00e4, jotta sadonkorjuu voi muiden viljojen osalta jatkua. Koko maan mittakaavassa pienell\u00e4kin, mutta juuri t\u00e4h\u00e4n hetkeen ajoitetulla ulkomaan tuonnilla on kokoaan suurempaa vaikutusta rukiin hintaan, pahimmillaan koko vuodeks<\/em>i”, toteaa edustaja Viljanen. .<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n