{"id":14800,"date":"2026-09-10T19:19:39","date_gmt":"2026-09-10T16:19:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14800"},"modified":"2026-09-10T19:19:40","modified_gmt":"2026-09-10T16:19:40","slug":"nainen-karjalan-pomorjessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/09\/10\/nainen-karjalan-pomorjessa\/","title":{"rendered":"Nainen Karjalan Pomorjessa"},"content":{"rendered":"

Pohjoisen nainen ruumiillisti perheen ja suvun henkisen perustan; h\u00e4n oli kasvatusperinteiden kantaja. Pohjoisen naisen kansanihanteen keskeiset osat olivat: sielun puhtaus, kunnian tunne, vapauden ja itsen\u00e4isyyden tunne, vastuu, kyky uhrautua, perheen tulisijan ja perinteiden suojeleminen, ahkeruus ja kekseli\u00e4isyys.<\/strong><\/p>\n

(Kuva: Leitzinger, via Dimitri Kuznetsov.)<\/span><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 ihanteella oli syv\u00e4llinen pedagoginen merkitys, sill\u00e4 se varmisti tyt\u00f6iss\u00e4 ihmissuhteiden perustana olevien k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien ja moraalinormien kehittymisen; se edisti perustavanlaatuisten ihmisarvojen s\u00e4ilymist\u00e4.<\/p>\n

T.S. Butorina<\/strong>n, S.Yu. Mosyagina<\/strong>n ja S.S. Shchekina<\/strong>n Pomorjessa tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan ”naiset ja tyt\u00f6t olivat itsen\u00e4isempi\u00e4 kotitalouden ja kodin asioiden hoidossa kuin muilla vallankumousta edelt\u00e4neen Ven\u00e4j\u00e4n alueilla<\/em>”. Nainen ”ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tulisijan ja kodin vartija, vaan h\u00e4nt\u00e4 pidettiin kaikkien moraalisten hyveiden ruumiillistumana<\/em>”.<\/p>\n

Pomoreilla<\/em> oli vakiintuneita k\u00e4sityksi\u00e4 kasvatuksesta ja koulutuksesta, lasten tavoitteista, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja vaikuttamiskeinoista. N\u00e4m\u00e4 perustuivat kansanfilosofiaan ja filosofiseen kansanperinteeseen. Koulutusperinteet heijastuivat suullisessa kansanperinteess\u00e4, el\u00e4m\u00e4ntavassa ja ty\u00f6ss\u00e4, ja niit\u00e4 tuki kollektiivinen julkinen mielipide.<\/p>\n

Naisten kuva n\u00e4iden perinteiden vaalijoina oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 se muodosti perustan perhekasvatukselle ja m\u00e4\u00e4ritti edellisten sukupolvien ker\u00e4\u00e4m\u00e4n tuotannollisen, henkisen ja koulutuksellisen kokemuksen siirtymisen nuoremmille sukupolville. \u00c4idin erityinen rooli ilmeni h\u00e4nen hallitsevana yksil\u00f6llisen\u00e4 vaikutuksenaan lapseen, erityisesti varhaislapsuudessa. \u00c4idill\u00e4 oli korkea moraalinen auktoriteetti vanhempana ja kasvattajana, mik\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli oikeus vaatia lapsiltaan tottelevaisuutta ja kunnioitusta.<\/p>\n

Karjalaisten pomorien energia, rohkeus, ahkeruus, kekseli\u00e4isyys, \u00e4lykkyys ja havainnointikyky saivat toistuvasti merkkej\u00e4 aikalaisten ja 1800-luvun tutkijoiden keskuudessa. Monilla alueilla heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 oli miesten tasoista.<\/p>\n

”Heill\u00e4 on meripostitoimistoja Kem Pomorye<\/strong>n alueella ja he ovat erinomaisia \u200b\u200bsoutajia kyl\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n, asutuksesta asutukseen. J\u00e4\u00e4meren rannalla asuvat menev\u00e4t merelle kalastamaan. <\u2026> Naisten tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s olevan taitavia kuunari-aluksen k\u00e4sittelyss\u00e4.”<\/p><\/blockquote>\n

Vuonna 1860 3 619 pomoria harjoitti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kalastusta, mik\u00e4 muodosti 17 % kaikista Arkangelin<\/strong> l\u00e4\u00e4nin<\/strong> merenkulkuteollisuudesta.<\/p>\n

”Kuolan kalastusosuuskunnat on organisoitu eri tavalla. Ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 koostu sy\u00f6teist\u00e4, vaan sy\u00f6ttikalastajista. Jotkut heist\u00e4 ovat t\u00e4ysin vapaita. Useat miehet, joilla kullakin on 100\u2013150 ruplaa, kokoontuvat, pystytt\u00e4v\u00e4t shnyakan ja kalastusv\u00e4lineet ja kalastavat itsen\u00e4isesti jakaen saaliin kunkin henkil\u00f6n yhteiseen yritykseen antaman panoksen mukaan. Sy\u00f6tt\u00e4j\u00e4lle osoitettua osuutta saaliista kutsutaan sy\u00f6tiksi, mist\u00e4 nimi sy\u00f6ttikalastaja.<\/em>”<\/p>\n

He ostavat omat ruokansa ja maksavat niist\u00e4 itse. Usein maanviljelij\u00e4, joka ei ole erityisen varakas, palkkaa kolme talonpoikaa hankkimaan ruokansa ja ty\u00f6skentelee itse heid\u00e4n kanssaan. My\u00f6s naiset ty\u00f6skentelev\u00e4t usein Kuolan shnyak<\/em>illa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaksi tytt\u00f6\u00e4 lasketaan yhdeksi kalastajaksi, ja he saavat kumpikin yhden kahdestoistaosan osuudesta, eiv\u00e4tk\u00e4 kuudesosaa. Ja kes\u00e4ll\u00e4, Pietarinp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, kukin heist\u00e4 jakaa saaliin tasan ”miesten” kanssa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on esimerkiksi yhden Murmansk<\/strong>in rannikolle vuonna 1872 l\u00e4hetetyn retkikunnan loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4, jonka tarkoituksena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapoja kehitt\u00e4\u00e4 sen teollisuutta ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 t\u00e4nne suunnitellun kaupungin sijainti:<\/p>\n

”T\u00e4n\u00e4 vuonna leirej\u00e4 oli 37 (virhe: 46), 206 leiri\u00e4 tai m\u00f6kki\u00e4 (311), jopa 3000 ihmist\u00e4 harjoitti kalastusta, mukaan lukien 2415 miest\u00e4, 20 naista ja 270 poikaa.”<\/p><\/blockquote>\n

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa useimmat Talvirannikon<\/strong> lohenkalastusosuuskunnat koostuivat pienituloisista kyl\u00e4l\u00e4isist\u00e4, jotka olivat riippuvaisia \u200b\u200bkalastusalueen omistajasta, kulakkivuokralaisesta. T\u00e4m\u00e4n mieless\u00e4 tarkastellaan yleisesti Talvirannikon lohenkalastusosuuskunnan kokoonpanoa ja saaliin jakautumista. Tietyll\u00e4 alueella sijaitseva lohenkalastusosuuskunta koostui 4\u20135 henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Koska lohenkalastusta harjoitettiin p\u00e4\u00e4asiassa kes\u00e4ll\u00e4, siihen liittyi erilaisia \u200b\u200bmaaseudun askareita \u2013 stradaa (hein\u00e4ntekoa) \u2013 sek\u00e4 Pomorjelle ominaisia \u200b\u200btoimintoja \u2013 laivanrakennusta, puunuittoa ja polttopuiden ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 \u2013 sek\u00e4 kotit\u00f6it\u00e4 \u2013 majojen korjaamista jne.<\/p>\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteli lohenkalastusosuuskunnan kokoonpanon: se oli vaihteleva, ja p\u00e4\u00e4asiallinen ty\u00f6voima koostui i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 miehist\u00e4, naisista ja teini-ik\u00e4isist\u00e4. Osuuskunnan j\u00e4seni\u00e4 pidettiin tasavertaisina, mik\u00e4 oli kunnianosoitus perinteille, mutta sen sis\u00e4ll\u00e4 oli sek\u00e4 vapaissa ett\u00e4 is\u00e4nn\u00e4st\u00e4 riippuvaisissa osuuskunnissa ik\u00e4jako.<\/p>\n

Monilla Pomorjen alueilla tyt\u00f6t aloittivat kalastuksen 13\u201314-vuotiaina: rannikkokalastusalueilla, soutajina pieniss\u00e4 kalastusveneiss\u00e4 tai kalastajina. He k\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s osan osuudestaan \u200b\u200bmy\u00f6t\u00e4j\u00e4isten ostamiseen.
\nOn huomattava, ett\u00e4 naisten ty\u00f6voima oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupallisessa taloudessa: naisilla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli erityyppisiss\u00e4 kalastusaloilla, ja he yhdistyiv\u00e4t arteleissa esimerkiksi Pomorskin rannikolla, miss\u00e4 he my\u00f6s tuottivat ty\u00f6kaluja – verkkoja – tasavertaisesti miesten kanssa; alueilla, joilla oli kehittynytt\u00e4 karjankasvatusta, naisten ty\u00f6voima ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut miesten ty\u00f6voimaa huonompi.<\/p>\n

Esimerkiksi kuuluisa ruotsalainen matkailija ja tutkimusmatkailija Olaf Magnus<\/strong> kirjoitti:<\/p>\n

”Pohjoisen mets\u00e4t ovat niin t\u00e4ynn\u00e4 villiel\u00e4imi\u00e4 ja riistaa, ett\u00e4 miehet eiv\u00e4t yksin\u00e4\u00e4n olisi kyllin vahvoja selviytym\u00e4\u00e4n niist\u00e4. Siksi naiset tulevat heid\u00e4n avukseen ja mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t yht\u00e4 hyvin kuin miehet, ja joskus jopa suuremmalla taidolla.”<\/p><\/blockquote>\n

Miteri Panfilov<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

    \n
  • V. I. Nemirovich-Danchenko, \u201dKylm\u00e4n maa\u201d, 1877;,<\/li>\n
  • T. A. Bernshtam, \u201dValkoisenmeren talvirannikon pomorien lohenkalastus 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla \u2013 1900-luvun alussa\u201d;<\/li>\n
  • Artikkeli: POHJOISEN NAISEN KANSAN IHANNE;<\/li>\n
  • BUTORINA Tatjana Sergeevna, MIKHASHINA Alla Stanislavovna;<\/li>\n
  • ZATOZERSKAYA Svetlana Vladimirovna, NOVIKOVA Valentina Nikolaevna,<\/li>\n
  • https:\/\/stop-occupacii-karelii.info\/<\/li>\n<\/ul>\n

    Muita uutisia:<\/h2>\n

    30.08. 2026:<\/p>\n

    Karjalan j\u00e4ttil\u00e4ism\u00f6kit: miten ihmiset eliv\u00e4t niiss\u00e4<\/a><\/p><\/blockquote>\n