{"id":1461,"date":"2024-03-13T13:24:52","date_gmt":"2024-03-13T13:24:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=1461"},"modified":"2024-03-14T20:15:26","modified_gmt":"2024-03-14T20:15:26","slug":"ei-koskaan-enaa-yksin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/03\/13\/ei-koskaan-enaa-yksin\/","title":{"rendered":"&#8221;Ei koskaan en\u00e4\u00e4 yksin&#8221;"},"content":{"rendered":"<p><strong>13. maaliskuuta 1940 Suomessa suruliputettiin, 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4neen Talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 raskaaseen rauhaan, 26 662:n miehen ja naisen kaaduttua sotatoimissa, ja tuhannen siviilin menehdytty\u00e4 pommituksissa.<\/strong><\/p>\n<p>&#8217;(Kuva: SA-kuva)<\/p>\n<p>Viel\u00e4 hetke\u00e4 ennen <strong>Neuvostoliiton<\/strong> hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 maailmalla -ja my\u00f6s Suomen hallituksessa- oli yleisesti ajateltu, etteiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset voi olla niin r\u00f6yhkeit\u00e4, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4isiv\u00e4t puolueettomaan naapurimaahan, joka mink\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeilyn mukaan ei voinut uhata Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Sodat valtioiden v\u00e4lill\u00e4 eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet nykyaikaa, ajateltiin. Harvoin on koko maailma yht\u00e4 pahoin erehtynyt.<\/p>\n<p>Ulkoministeri <strong>Eljas Erkko<\/strong> toivoi voivansa luottaa Ruotsin apuun, p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Risto Ryti<\/strong> laittoi toivonsa l\u00e4nsimaihin, ja presidentti <strong>Ky\u00f6sti Kallio<\/strong> luotti Jumalaan. -Kaikki n\u00e4m\u00e4 toiveet eiv\u00e4t toteutuneet.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 helmikuussa 1940 Suomen kohtalo n\u00e4ytti synk\u00e4lt\u00e4. Marsalkka <strong>C.G.E. Mannerheim<\/strong> oli er\u00e4\u00e4ss\u00e4 istunnossa antanut hallitukselle arvion, ett\u00e4 armeija voi kest\u00e4\u00e4 viel\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kaksi viikkoa. Samoihin aikoihin Neuvostoliiton ulkoministeri <strong>Vjatseslav Molotov<\/strong> oli jyrkent\u00e4nyt puheitaan, ja puna-armeijan komentaja <strong>Kliment Vorosilov<\/strong> oli neuvostojohdolle antanut samansuuntaisen ennusteen, kuin Mannerheim Suomen johdolle. -Sotilaiden arviot siis olivat yhdensuuntaiset.<\/p>\n<p>Suomi oli etsinyt ennen sotaa turvallisuuspoliittista ratkaisua monin tavoin: Neuvostoliiton l\u00e4ntisten rajanaapurien, &#8221;<em>reunavaltioiden<\/em>&#8221;, yhteisty\u00f6pyrkimys oli edennyt 1920-luvulla, mutta hiipunut Neuvostoliiton suopeuden puuttuessa, ja osallistuvien valtioiden voimien j\u00e4\u00e4dess\u00e4 yhdess\u00e4kin vaarallisen v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 reunavaltioyhteisty\u00f6st\u00e4 oli pudonnut Romania, ja -l\u00e4ntisten takaajien j\u00e4\u00e4ty\u00e4 ilmaantumatta- se kaatui kokonaan. Suomessa k\u00e4\u00e4nnettiin katseet <strong>Kansainliittoon<\/strong>, jonka piti olla kaikkien kansojen ja valtioiden sovittelija ja v\u00e4\u00e4rintekij\u00f6iden nuhtelija.\u00a0 Toiveajatteluahan t\u00e4m\u00e4 oli suomalaisten puolelta, -sen tied\u00e4mme t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 marraskuussa 1939 suomalaiset olivat yksin roistovaltion uhkaa vastassa. -Ja kev\u00e4ttalvesta -40 Molotov saneli Moskovassa Suomen kohtalon t\u00e4sm\u00e4llisin ja rujoin sanoin. Sitten jokin muuttui. Moskova ottaakin vastaan suomalaiset neuvottelijat. Rauhanehtoina esitettiin vain sotaa edelt\u00e4neiden vaatimusten kiristetty versio.<\/p>\n<blockquote><p>Suomen hallitus teki sen, mink\u00e4 yksin pahaa vastaan j\u00e4tetty kansakunta saattoi tehd\u00e4: Hyv\u00e4ksyi vaatimukset, ja s\u00e4ilyi olemassaolovana suvereenina valtiona, -tosin paljon menett\u00e4neen\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Neuvostoliitto oli yleisen kansainv\u00e4lisen tilanteen muututtua luopunut (maksimi) tavoitteesta, Suomen &#8221;<em>neuvostolaistamisesta<\/em>&#8221;, -vaikka t\u00e4m\u00e4 sodanp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli marraskuussa -39 julkisesti kerrottu. Jos kysymme sotatieteen kunnioitetulta edustajalta, <strong>Carl von Clausewitz<\/strong>ilta, kuka voitti sodan, sotateoreetikko vastaa: &#8217;<em>Voitto sodassa tarkoittaa, ett\u00e4 sotaak\u00e4yv\u00e4 on pakottanut vastustajan luopumaan tavoitteestaan<\/em>.&#8217;<\/p>\n<p>Suomalaiset ja Suomi olivat 1900-luvulla useaan kertaan &#8217;<em>eksistentiaalisen uhkan<\/em>&#8217; edess\u00e4: se tarkoittaa, ett\u00e4 mahdollisista vaihtoehdoista pahempi olisi tarkoittanut kansallisen olemassaolomme loppua. -Ett\u00e4 n\u00e4in ei tapahtunut, tarkoittaa ett\u00e4 kaikki muut lopputulokset olivat suomalaisille voittoja.<\/p>\n<p>13.03. 1940 ratkaisu poisti aktuaalisen uhkan hetkeksi, mutta sama tilanne -eksistentiaalinen uhka- kohtasi meid\u00e4t sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 1900-luvun aikana kolme eri kertaa, -ja jokaisella kerralla, kuten eversti <strong>Matti Koskimaa<\/strong> kirjansa otsikoi- suomi oli <em>veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em>.<\/p>\n<p>Miten v\u00e4lt\u00e4mme sen, ettei olemassaolomme ole tulevaisuuden tilanteissa ihmeen varassa, t\u00e4h\u00e4n kysymykseen annoin vastauksen otsikossa.<\/p>\n<p>Menestyst\u00e4 itsen\u00e4iselle Suomelle!<\/p>\n<p>Pekka Kemppainen, Seppo Huhta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>13. maaliskuuta 1940 Suomessa suruliputettiin, 105 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4neen Talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 raskaaseen rauhaan, 26 662:n miehen ja naisen kaaduttua sotatoimissa, ja tuhannen siviilin menehdytty\u00e4 pommituksissa. &#8217;(Kuva: SA-kuva) Viel\u00e4 hetke\u00e4 ennen Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 maailmalla -ja my\u00f6s Suomen hallituksessa- oli yleisesti ajateltu, etteiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iset voi olla niin r\u00f6yhkeit\u00e4, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4isiv\u00e4t puolueettomaan naapurimaahan, joka mink\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeilyn mukaan ei voinut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":1462,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1461"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1461"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1461\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1478,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1461\/revisions\/1478"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1461"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1461"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}