{"id":14411,"date":"2026-08-20T16:51:04","date_gmt":"2026-08-20T13:51:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14411"},"modified":"2026-08-20T16:51:04","modified_gmt":"2026-08-20T13:51:04","slug":"jouko-heyno-suomi-jaassa-ja-sen-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/08\/20\/jouko-heyno-suomi-jaassa-ja-sen-jalkeen\/","title":{"rendered":"Jouko Heyno: Suomi j\u00e4\u00e4ss\u00e4, ja sen j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"

J\u00e4\u00e4kausi on ehk\u00e4 tunnetuin Suomen syntyyn liittyv\u00e4 suuri luonnonmullistus. Siksi on syyt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tarkastelemaan sit\u00e4 l\u00e4hemmin.<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto etri l\u00e4hteist\u00e4, reditointi: Uutispeili. -Interglasiaalit so. l\u00e4mpim\u00e4t ksaudet korostettu harmaalla rasterilla.)<\/p>\n

J\u00e4\u00e4kausi<\/strong> on vaikuttanut suomalaisen olemassaoloon Suomessa ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu yksit\u00e4inen luonnonilmi\u00f6. Se on vaikuttanut paitsi pinnanmuotoon, my\u00f6s ratkaisevalla tavalla esimerkiksi maatalouden edellytyksiin ja jopa maan happamuuteen, josta edelleen saamme k\u00e4rsi\u00e4, etenkin Pohjanmaalla. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden pienen j\u00e4rven happokuorma saattaa vuodessa olla suurempi kuin Talvivaaran \u201dkatastrofi<\/em>\u201d<\/strong> \u2013 siis joka vuosi.<\/p>\n

Eem-interglasiaali<\/h2>\n

Interglasiaalilla<\/strong> tarkoitetaan sellaista ajanjaksoa maapallon historiassa, jona pysyv\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6ityminen on joko kokonaan puuttunut tai koskettanut vai korkeimpien vuoristojen huippuja<\/em>. Viimeisin t\u00e4llainen on ollut nk. Eem<\/strong>-kausi<\/em>, joka on saanut nimens\u00e4 hollantilaisen pikkujoen mukaan.<\/p>\n

Eem-interglasiaali vallitsi noin 131 000\u2013114 000 vuotta sitten. Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila oli silloin huimat noin kaksi astetta korkeampi<\/strong> kuin nykyisin, ja Suomessa ero nykyiseen keskil\u00e4mp\u00f6tilaan oli parhaimmillaan\/pahimmillaan jopa 4 celsiusastetta<\/strong>.<\/p><\/blockquote>\n

Meren pinta oli tuolloin korkeammalla kuin nyt. Tietysti, koskapa l\u00e4hes kaikki j\u00e4\u00e4tikk\u00f6j\u00e4\u00e4 oli sulana ja meriss\u00e4. Niinp\u00e4 suuri osa Suomeakin oli veden alla, vaikkei kaikki. (Otsikkokuvan) kartta perustuu nykykarttoihin, joten se ei vastaa tosiasiallista tilannetta, esim. j\u00e4\u00e4tik\u00f6itymisen aiheuttama painuminen ja palautuminen on huomioimatta.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on muistaa, kuitenkin, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 tuolloin ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 ollut, siis lajia \u201dhomo sapiens sapiens<\/em>\u201d. Nykyihminen saapui Eurooppaan vasta joskus noin 50 000 vuotta e.Kr<\/strong>. Tuolloin alueelle saapui ihminen, josta on k\u00e4ytetty termi\u00e4 Cro Magnon<\/strong> -ihminen<\/em>, samannimisen ranskalaisen luolan mukaan.<\/p>\n

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, ett\u00e4 tuon kaksijalkaisen aivot olivat suuremmat kuin nykyihmisell\u00e4, sek\u00e4 suhteessa kokoon ett\u00e4 absoluuttisesti. Mutta oleellista on, ett\u00e4 kun Eem-kauden j\u00e4lkeen alkoi paleltaa, ei ihmisi\u00e4 pohjoisessa ollut, ja siis kaikki ajatukset j\u00e4\u00e4kauden \u201drefugiumeista<\/em>\u201d ovat mielikuvituksen tuotetta. Mit\u00e4\u00e4n yhtym\u00e4kohtaa todellisuuteen \u201dpakenemisella etel\u00e4\u00e4n<\/em>\u201d ei ole.<\/p>\n

Ja tosiaan, ilmasto alkoi kylmet\u00e4. mahdollisia syit\u00e4 on useita, mannerlaattojen liikkeist\u00e4 ja merivirtojen muuttuneista virtauksista katastrofaalisiin tulivuorenpurkauksiin ja auringon toimintaan. Joka tapauksessa j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4\u00e4tik\u00f6itymisen mekanismi oli melkoisen yksinkertainen: Talvella sataa lunta, ja on satanut ennenkin.<\/p>\n

Ilmaston kylmetess\u00e4 kaikki vuorille ja napaseuduille ker\u00e4\u00e4ntynyt lumi ei ehtinyt sulata, kun jo tuli uusi talvi. N\u00e4in merij\u00e4\u00e4 pohjoisessa alkoi laajeta ja vuoristoissa, sek\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pohjoisessa, lumikerrokset kasautua.<\/p>\n

    \n
  • Hyv\u00e4 kuvasarja siit\u00e4, miten j\u00e4\u00e4tik\u00f6ityminen tapahtuu: https:\/\/serc.carleton.edu\/eslabs\/cryosphere\/3a.html.<\/li>\n<\/ul>\n

    Suomen kannalta on oleellista, ett\u00e4 vuoristo, jossa j\u00e4\u00e4tik\u00f6ityminen Suomen osalta alkoi, oli K\u00f6li-vuoristo <\/strong>(Skandinavian vedenjakaja).\u00a0 Samalla, kun etenev\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4n reuna ty\u00f6nsi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaiken irtaimen maa-aineksen edell\u00e4\u00e4n it\u00e4\u00e4n ja etel\u00e4\u00e4n, se raapi ja mursi kallioper\u00e4\u00e4 allaan. Tylyimmill\u00e4\u00e4n mahtavat luonnonvoimat survoivat maaper\u00e4\u00e4 hajalle, j\u00e4\u00e4peite, joka oli syntynyt kasaan painuneesta lumesta ja joka kulki vesipatjan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, oli parhaimmillaan noin 3 kilometri\u00e4<\/strong> paksu.<\/p>\n

    T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa siis noin 3 000 000 kilon painetta neli\u00f6metrill\u00e4. Ei ihme, ett\u00e4 maa murtui, ja samalla painui kuopalle siit\u00e4, miss\u00e4 se oli mahdollista, nykyisen Merenkurkun<\/strong> kohdan ollessa painuman keskipiste.<\/p><\/blockquote>\n

    Toisaalta, todenn\u00e4k\u00f6isesti, er\u00e4\u00e4t meri- ja j\u00e4rvisyv\u00e4nteet, kuten P\u00e4ij\u00e4nteen<\/strong> syvimm\u00e4t kohdat, yli 90 m, pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Gotlannin syv\u00e4nne<\/strong>, joka on edelleen yli 200 m syv\u00e4, j\u00e4iv\u00e4t j\u00e4\u00e4n koskemattomiksi.<\/p>\n

    J\u00e4\u00e4kausi synnytti Suomen<\/strong> nykyiset suuret j\u00e4rvialtaat<\/em><\/strong>, joiden kohdalla j\u00e4\u00e4 vei mukanaan pehme\u00e4mm\u00e4n aineksen, ja vanhojen murtumakohtien reunat kuluivat. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 ilmeisesti koko j\u00e4\u00e4kauden ajan Ruijan rannikko<\/strong> pysyi kes\u00e4isin sulana. T\u00e4st\u00e4 on todisteena lapin alppiruusu<\/strong>n ja lapinmyyr\u00e4<\/strong>n esiintyminen Fennoskandiassa<\/strong>.<\/p>\n

    Muualla molemmat l\u00f6ytyv\u00e4t vain Pohjois-Amerikasta<\/strong> ja Uralin<\/strong> it\u00e4puolelta. Siemenet olisivat teoriassa voineet levit\u00e4 jollain keinoin luonnollisestikin Norjaan<\/strong>, mutta myyr\u00e4t eiv\u00e4t. Sen verran suuri aukko levikiss\u00e4 on. Sula rannikko ja se, ett\u00e4 merenpinta oli yli 120 metri\u00e4 nykyist\u00e4 alempana selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Ruijan Komsa<\/strong>-kulttuurin olemassaolon.<\/p>\n

    J\u00e4\u00e4kauden merkitt\u00e4vimpi\u00e4 luonnonmerkkej\u00e4 ovat tietysti pitkitt\u00e4is-ja poikittaisharjut<\/em><\/strong> (nykyisin harjut ja p\u00e4\u00e4temuodostumat<\/em>), kalliossa n\u00e4kyv\u00e4t uurteet, raapiutumat, jotka kertovat j\u00e4\u00e4tik\u00f6n levi\u00e4missuunnan (sulava j\u00e4\u00e4 ei liikkunut, vaan suli ik\u00e4\u00e4n kuin paikalleen), siirtolohkareet, joita l\u00f6ytyy sielt\u00e4 sun t\u00e4\u00e4lt\u00e4, ehk\u00e4 v\u00e4hiten tunnettuna Turun Unikankare<\/strong>, ja tietysti se, ett\u00e4 kaikki se varsinainen maa-aines, harjusoraa lukuun ottamatta, joka maassamme l\u00f6ytyy, on geologisesti uutta, j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen syntynytt\u00e4.<\/p>\n

    Kaikki hauska p\u00e4\u00e4ttyy kuitenkin aikanaan, niin my\u00f6s j\u00e4\u00e4kausi, joka alkoi v\u00e4isty\u00e4 uuden l\u00e4mpenemisen tielt\u00e4 noin 12 000 e.Kr. tienoilla, jolloin maa alkoi paljastua Fennoskandiassa.<\/p>\n

    Laajimmillaan viimeisin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ityminen oli ulottunut Keski-Saksaan<\/strong> ja Ukrainaan<\/strong>, jonne j\u00e4lkimm\u00e4iseen oli p\u00e4\u00e4tynyt kaikki Suomen ja muun j\u00e4\u00e4tyneen alueen ruokamulta, meripihka ja muu hauska.<\/p>\n

    Komsa-kulttuuri kukoisti noin 10 000 e.Kr. tienoilla, jolloin muu tontti oli viel\u00e4 j\u00e4\u00e4n ja veden peitt\u00e4m\u00e4. Hiljalleen maa alkoi kuitenkin paljastua t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin, ja Kalevala<\/strong>n sotkanmunatarina<\/em> antaa hyv\u00e4n tieteellisen kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 tuolloin el\u00e4neiden ihmisten havaintojen mukaan tapahtui.<\/p>\n

    Kalevalaiset maailmansyntykertomukse<\/em>t ovatkin hyv\u00e4 n\u00e4yte siit\u00e4, miten ihminen on aina pyrkinyt selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n havaintonsa parhaalla mahdollisella tavalla, oma aikansa tieteen pohjalta. Vasta kun ne ovat osoittautuneet virheellisiksi, niist\u00e4 on tullut \u201duskomuksia<\/em>\u201d.<\/p>\n

    Suomen alueelle ihminen saapui noin 8 000 e.Kr.<\/strong> tienoilla, jolloin asutus Virossa, Kunda<\/strong>ssa, oli jo vakiintunutta. Varhaisimpiin ihmisen tekemiin r\u00e4pellyksiin Suomessa kuuluvat Suomusj\u00e4rven<\/strong> alueen kvartsi-iskokset<\/em> ja l\u00e4heinen kvartsikaivos, jota jouduttiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska j\u00e4\u00e4 oli vienyt Suomen piivarat Valdai<\/strong>lle ja meripihkan Ukrainaan. Noin 5 000 e.Kr.<\/strong> Suomeen levisi my\u00f6s kuoppa-kampakeraamisen<\/strong> kulttuurikompleksin aineistoa, jolloin viimeist\u00e4\u00e4n alueella on k\u00e4ytetty esiuralilaista<\/em> kielt\u00e4.<\/p>\n

    Jouko Heyno<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    J\u00e4\u00e4kausi on ehk\u00e4 tunnetuin Suomen syntyyn liittyv\u00e4 suuri luonnonmullistus. Siksi on syyt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tarkastelemaan sit\u00e4 l\u00e4hemmin. (Kuvan aineisto etri l\u00e4hteist\u00e4, reditointi: Uutispeili. -Interglasiaalit so. l\u00e4mpim\u00e4t ksaudet korostettu harmaalla rasterilla.) J\u00e4\u00e4kausi on vaikuttanut suomalaisen olemassaoloon Suomessa ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu yksit\u00e4inen luonnonilmi\u00f6. Se on vaikuttanut paitsi pinnanmuotoon, my\u00f6s ratkaisevalla tavalla esimerkiksi maatalouden edellytyksiin ja jopa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":14412,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14411"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14411"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14411\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14413,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14411\/revisions\/14413"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14411"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14411"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14411"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}