{"id":14315,"date":"2026-08-16T17:41:32","date_gmt":"2026-08-16T14:41:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14315"},"modified":"2026-08-16T17:41:33","modified_gmt":"2026-08-16T14:41:33","slug":"mikko-lohikoski-arvioi-mekan-sopimus-saudi-arabian-pakistanin-ja-turkin-kesken","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/08\/16\/mikko-lohikoski-arvioi-mekan-sopimus-saudi-arabian-pakistanin-ja-turkin-kesken\/","title":{"rendered":"Mikko Lohikoski arvioi: Mekan sopimus Saudi-Arabian, Pakistanin ja Turkin kesken"},"content":{"rendered":"

Yhdysvaltain ja Israelin hy\u00f6kk\u00e4ys Iraniin on kest\u00e4nyt jo l\u00e4hes puoli vuotta, ilman ett\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 olisi kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ratkaisua. Presidentti Trumpin hallinto on joutunut toteamaan, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykseen johtaneet laskelmat ovat osoittautuneet v\u00e4\u00e4riksi, mutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voimakkaammat iskut tuskin tuottaisivat toivottua tulosta.<\/strong><\/p>\n

Lis\u00e4ksi Yhdysvaltain<\/strong> ilmatorjuntaohjusten varastot ovat pahasti kutistuneet, mik\u00e4 on huono uutinen niin Yhdysvalloille itselleen kuin sen liittolaisille L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4<\/strong> – ja Ukrainassa<\/strong>. Kun sotilaalliset lis\u00e4panostuksen eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 tarjoavan ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4, saattaa olla ett\u00e4 Washingtonissa huomio kiinnittyy entist\u00e4 voimakkaammin Iranin vastaisen taloudellisen aseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Iran puolestaan on k\u00e4rsinyt pahasti pommituksissa, mik\u00e4 on johtanut suuriin humanit\u00e4\u00e4risiin ja taloudellisiin menetyksiin. Toisaalta Iranin hallinto on osoittanut istuvansa vahvasti satulassa. Hormuzin<\/strong> salmen<\/strong> kontrolli on antanut sille uuden. voimakkaan aseen, jonka avulla maa pystyy painostamaan niin Yhdysvaltoja kuin sen liittolaisia Persianlahdella, sek\u00e4 koko maailmantaloutta, ennen kaikkea Aasian maita, jotka ovat eniten riippuvaisia Gulfin alueen energiasta.<\/p>\n

Iranin siviilijohdon toimintavapaus kaventunut<\/h2>\n

Viimeaikaiset uutiset Iranista n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t osoittavan, ett\u00e4 Vallankumouskaartin<\/strong> tiukemman linjan voimat ovat vahvistaneet otettaan, mik\u00e4 merkinnee neuvotteluista vastuussa olleiden poliittisen siivenedustajien, kuten presidentti Pezeshkianin, ulkoministeri Aragchi<\/strong>n ja my\u00f6s parlamentin puhemies Qalibafi<\/strong>n, toimivapauden kaventumista.<\/p>\n

Iran n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varautuvan pidempiaikaiseen konfliktiin, jossa keskeisell\u00e4 sijalla on est\u00e4\u00e4 maan taloudellinen luhistuminen mukauttamalla yhteiskunta er\u00e4\u00e4nlaiseen ”eloonj\u00e4\u00e4mistalouteen”.<\/p><\/blockquote>\n

Toisaalta Iranissakin hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuudittautuminen yksinomaan Hormuzin salmen kontrollin tarjoamaan kiristysruuviin voi olla vain v\u00e4liaikainen valttikortti. Ennen pitk\u00e4\u00e4 on odotettavissa, ett\u00e4 alueen maat pyrkiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n muita, turvallisempia ratkaisuja energiansa toimittamiseksi maailmanmarkkinoille. Jokikin etsii uuden uoman, kun sen juoksu jossain estyy.<\/p>\n

Israel t\u00e4ht\u00e4\u00e4 sotilaalliseen hegemoniaan koko L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n

Edess\u00e4 saattaa siis olla pidempiaikainen pattitilanne. Alueen maat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t kuitenkin, ett\u00e4 niiden tulee jatkossakin tulla toimeen Iranin kanssa. Lis\u00e4ksi Israel<\/strong>in aggressiivinen sotapolitiikka, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 sotilaalliseen hegemoniaan koko L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, aiheuttaa yh\u00e4 suurempaa huolta tilanteessa, jossa Yhdysvaltain kyky tai halu suojella arabiliittolaisiaan on osoittautunut varsin vajavaiseksi.<\/p>\n

Sota onkin saanut alueen maat pohtimaan paitsi keinoja oman puolustuksensa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ksi turvaamiseksi, m\u00f6s pidempiaikaisia ratkaisuja. Alueen johtava arabimaa Saudi-Arabia<\/strong> on eri yhteyksiss\u00e4 nostanut esiin ajatuksen ETYKin tyyppisen<\/em> prosessin aloittamisesta L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

”L\u00e4hi-it\u00e4 tarvitsee oman Helsingin asiakirjan<\/em>”<\/h2>\n

Lieneek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ollut yksi ponnin siihen, ett\u00e4 presidentti Alexander Stubb<\/strong>, yhdess\u00e4 saksalaisen virkaveljens\u00e4 Frank-Walter Steinmeier<\/strong>in kanssa julkaisi Financial Times<\/em> -lehdess\u00e4 20.7.26 merkitt\u00e4v\u00e4n aloitteen, jonka otsikkona oli ”L\u00e4hi-it\u00e4 tarvitsee oman Helsingin asiakirjan”.<\/p>\n

Sen mukaan nykyiset ja sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t v\u00e4litystoimet eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan laajempaa, koko aluetta koskevaa poliittista prosessia. Ja mik\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, presidentit katsoivat, ett\u00e4 t\u00e4llainen tulisi aloittaa ilman ennakkoehtoja.<\/p>\n

Aloite tuli vain pari viikkoa NATO:n Ankara<\/strong>ssa pit\u00e4m\u00e4n huippukokouksen j\u00e4lkeen. Sen loppulausumassa viitataan my\u00f6s Persianlahden tilanteeseen vaatimalla, ettei Iranin tule hankkia ydinasetta, ja ett\u00e4 sen tulee sallia merenkulun vapaus Hormuzin salmessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 viittaus L\u00e4hi-id\u00e4n tilanteeseen osoittaa, ett\u00e4 NATO:ssa seurataan tarkasti l\u00e4hialueen kehityst\u00e4, vaikka p\u00e4\u00e4sihteeri Rutte<\/strong> toki korostikin, ettei Persianlahti kuulu Naton toimialueeseen.<\/p><\/blockquote>\n

Ajatuksena lienee, ett\u00e4 is\u00e4ntamaa Turkki<\/strong> toimii Naton ”l\u00e4hikontaktina<\/em>” n\u00e4iss\u00e4 asioissa. Siihen maalla on niin kyky kuin kiinnostus. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 L\u00e4nsi-Aasian turvallisuus on nivoutumassa entist\u00e4 tiiviimmin Nato-alueen intresseihin.<\/p>\n

Ei kest\u00e4nytk\u00e4\u00e4n kauaa, ennen kuin saatiin jo jonkin aikaa odotettuja uutisia: Saudi-Arabia, Pakistan<\/strong> ja Turkki<\/strong> solmivat 7.8. 26 kolmikantaisen puolustussopimuksen Mekassa. Sen ytimen\u00e4 on sitoumus, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys yht\u00e4 osapuolta vastaan on samalla hy\u00f6kk\u00e4ys muita sopimuspuolia vastaan – toisin sanoen, se muistuttaa Naton 5. artiklaa<\/em>. Taustalla oli jo hieman aiemmin solmittu Saudi-Arabian ja Pakistanin puolustussopimus.<\/p>\n

Tavoitteena on laajentaa yhteisty\u00f6t\u00e4 muillekin aloille. Turkin ulkoministerin mukaan sopimuksen puitteissa tullaan perustamaan yhteinen ministerikomitea<\/strong> ja saudeihin sijoittuva sihteerist\u00f6.<\/p><\/blockquote>\n

Kolmiliitto, johon Egypti<\/strong>n arvellaan liittyv\u00e4n, on merkitt\u00e4v\u00e4 uusi kehityspiirre. Saudi-Arabia on Persianlahden ja koko L\u00e4hi-id\u00e4n johtava maa, joka n\u00e4in pyrkii suojaamaan haavoittuneeksi osoittautunutta asemaansa.<\/p>\n

Liittosuhde Pakistanin kanssa on luonteva, sill\u00e4 maiden suhteet ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet tiiviit. Islamin pyhien paikkojen<\/em> is\u00e4ntamaan Saudi-Arabien vaikutusvalta Pakistanissa on ollut vahva. Saudit rahoittivat aikoinaan tuhansia kouluja Pakistanissa, l\u00e4hell\u00e4 Afganistan<\/strong>in rajaa. Niist\u00e4 tuli keskeisi\u00e4 rekrytointikeskuksia Afganistanin islamisteille.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi valtaosa Pakistanin armeijan sotilasmoskeijoista<\/em><\/strong> on ollut tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 saudeihin, mit\u00e4 kautta saudien vaikutus my\u00f6s maata pitk\u00e4lti dominoivaan armeijaa on ollut merkitt\u00e4v\u00e4. Ja mik\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, Pakistan on islamilaisen maailman ainoa ydinasevalta<\/strong>.<\/p>\n

Turkki puolestaan tuo liittosuhteeseen uuden ulottuvuuden – se on Naton j\u00e4sen ja vahva sotilaallinen voima. Turkin ominaispaino on vahvasti kasvanut maan tukemien jihadistien kaadettua presidentti Assad<\/strong>in hallinnon Syyria<\/strong>ssa. Turkki on ilmaissut suuren mielenkiintonsa my\u00f6s Libanonia kohtaan.<\/p>\n

Uudelle tilanteen kehitykselle on kuvaavaa, ett\u00e4 Saudi-Arabia, jota Yhdysvallat on eri tavoin pyrkinyt painostamaan suhteiden normalisoimiseen Israelin kanssa, on sen sijaan valinnut kumppanikseen Turkin, joka Israelissa on viime aikoina n\u00e4hty Iranin ohella uutena p\u00e4\u00e4vihollisena L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Kolmikannan jokaisella osapuolella on omat syynt\u00e4 tiivist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Saudi-Arabialle se merkitsee aiemmin l\u00e4hes kokonaan Yhdysvaltoihin nojanneen turvallisuusyhteisty\u00f6n laajentamista. Pakistanin johdolla lienee ajatuksissa paitsi l\u00e4heisen muslimiliittolaisensa Saudi-Arabian tukeminen, my\u00f6s arkkivihollisensa Intia<\/strong>n vaikutusvallan rajaaminen.<\/p>\n

Intia on viime vuosina tiivist\u00e4nyt yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n niin Arabiemiraattien<\/strong> kuin Israelin kanssa. N\u00e4iden kolmen maan ymp\u00e4rille onkin rakentumassa kilpaileva liittosuhde, jossa mukana ovat lis\u00e4ksi mm. Kreikka<\/strong> ja Kypros<\/strong>. – j\u00e4lkimm\u00e4iset erityisesti rajoittaakseen Turkin vaikutusvaltaa it\u00e4isell\u00e4 V\u00e4limerelle.<\/p>\n

Taustalla on my\u00f6s pidempiaikainen ja syvenev\u00e4 Emiraattien ja Saudi-Arabian kilpailu Persianlahden taloudellisesta herruudesta sek\u00e4 maiden ristiriitaiset n\u00e4kemykset koskien l\u00e4hialuepolitiikkaa, kuten Jemeni, Sudan<\/strong>ia ja Somalia<\/strong>a, T\u00e4st\u00e4 ristiriidasta, joka tullee ajan my\u00f6t\u00e4 voimistamaan, enemm\u00e4n toisessa yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Jotkut tarkkailijat ovat n\u00e4hneet Mekan sopimuksen p\u00e4\u00e4osoitteen olevan Teheranissa, suuntautuvan Iran<\/strong>in muodostaman uhkan torjumiseen. Sopimusvallat ovat luonnollisesti kiist\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n tulkinnan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Iranissa ei, ainakaan julkisesti, n\u00e4ytet\u00e4 oltavan erityisen huolissaan.<\/p>\n

Iranin ”strateginen yksin\u00e4isyys<\/em>”<\/h2>\n

Iranin suhteiden niin Pakistaniin kuin Turkkin katsotaan olevan niin vahvat, ettei niiden arvella ryhtyv\u00e4n sotatoimiin Irania vastaan.<\/p>\n

Mekan sopimus korostaa kuitenkin Iranin tuntemaa kroonista ”strategista yksin\u00e4isyytt\u00e4<\/em>”. Sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ovat ydinasevallat Intia ja Pakistan sek\u00e4 Israel, Turkki on Naton j\u00e4sen ja Persianlahden mailla on omat puolustussopimuksensa maailman vahvimman sotilasmahdin Yhdysvaltain kanssa.<\/p>\n

Iranilla ei ole puolustussopimusta yhdenk\u00e4\u00e4n maan kanssa, sen on tultava toimeen omillaan. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa tilanne on varsin erilainen kuin Iranin shaahin aikana, jolloin maa oli Yhdysvaltain keskeinen liittolainen ja Bagdadin sopimuksen<\/strong>\/CENTO:n j\u00e4sen.<\/p>\n

Suomalaiselta ja eurooppalaiselta kannalta katsoen suurin potentiaalinen huoli saattaisi liitty\u00e4 pahimpaan skenaarioon. Mik\u00e4li tilanne k\u00e4rjistyisi Iranin ja Saudi-Arabian avoimeen sotilaalliseen yhteenottoon, se saattaisi vet\u00e4\u00e4 mukaan niin Pakistanin kuin ennen kaikkea Turkin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 puolestaan saattaisi johtaa Iranin sotatoimiin Turkkia – Nato-liittolaistamme – vastaan. T\u00e4llaisessa tilanteessa Turkki saattaisi edellytt\u00e4\u00e4 Naton 5. artiklan aktivoimista,. mik\u00e4 olisi Suomen ja muiden Euroopan kannalta eritt\u00e4in ongelmallinen vaihtoehto. Kannaltamme on paljon suotuisampaa edist\u00e4\u00e4 Stubbin ja Steinmeierin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 tiet\u00e4, luottamuksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 turvallisuusarkkitehtuuria L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Sivuhuomiona voisi todeta, ett\u00e4 meid\u00e4nkin kannaltamme on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata Persianlahden ja L\u00e4nsi-Aasian tilannetta huolellisesti, jottemme joudu yll\u00e4tetyksi. Olisiko my\u00f6s syyt\u00e4 uudellaan harkita, onko viisasta lakkauttaa kuluvan vuoden lopulla suurl\u00e4hetyst\u00f6mme<\/strong> Pakistanissa, maailman viidenneksi v\u00e4kirikkaimmassa ydinasevaltiossa?<\/p>\n

L\u00e4hi-id\u00e4n alueen turvallisuus oli aiemmin p\u00e4\u00e4osin ulkoistettu Yhdysvalloille<\/h2>\n

Mekan kolmikantasopimuksen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kytkev\u00e4n yhteen kaksi kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityspiirrett\u00e4. Toisaalta se vahvistaa L\u00e4hi-id\u00e4n alueen maiden omaa roolia ja painoarvoa turvallisuutensa takaamisessa – joka aiemmin oli p\u00e4\u00e4osin ulkoistettu erityisesti Yhdysvalloille.<\/p>\n

Toisaalta se vastaa my\u00f6s Yhdysvaltain johdon vaatimusta siit\u00e4, ett\u00e4 liittolaismaat – paitsi Euroopassa, my\u00f6s L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja Aasiassa – ottavat enemm\u00e4n vastuuta omasta turvallisuudestaan, vahvistamalla omaa pelotettaan.<\/p>\n

Kaikilla Mekan sopimuspuolilla on omat kipupisteens\u00e4 ja painopisteens\u00e4. Saudi-Arabian kannalta erityinen huoli kohdistuu Jemen<\/strong>iin ja Ansarullah<\/strong>in – houthien<\/em> – toimintaan, joka uhkaa my\u00f6s maan energinvienti\u00e4. Turkin intressit liittyv\u00e4t paitsi kurdien<\/strong> vaikutusvallan rajaamiseen ja asemiensa voimistamiseen Syyriassa ja Levantissa laajemminkin, my\u00f6s Israelin vaikutusvallan rajaamiseen. Ja kuten aiemmin todettu, Pakistanin politiikkaa ohjaa pitk\u00e4lti suhde kilpailijaansa Intiaan.<\/p>\n

Tiedustelutietojen jakaminen on yksi t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteisty\u00f6muoto, vaikkakaan Turkki ei kaikkea Nato-tietoa voikaan edelleen jakaa.<\/p>\n

Mekan sopimus – ja sen liikkeelle sys\u00e4\u00e4m\u00e4 kehitys, joka johtanee lis\u00e4askeliin my\u00f6s Intian-Israelin ja Emiraattien puolelta – on vasta alkua kehitykselle, jonka lopputulemaa on viel\u00e4 vaikea arvioida. Siihen vaikuttaa olennaisesti, miten meneill\u00e4\u00e4n oleva sota Irania vastaan tulee kehittym\u00e4\u00e4n. Paljon riippuu my\u00f6s Yhdysvaltain tulevasta politiikasta, niin liittyen suhteisiinsa Israeliin kuin Persianlahden maihin.<\/p>\n

Olisi enemm\u00e4n kuin toivottavaa, ett\u00e4 alueen toimijat vihdoin tunnustaisivat, etteiv\u00e4t aseet voi johtaa vakauteen ja turvallisuuteen, jota kaikki maat tarvitsisivat polttavien sis\u00e4isten ongelmiensa ratkaisemiseksi. Persianlahdella ja koko L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4kin turvallisuus on jakamaton.<\/p>\n

Mikko Lohikoski<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muita uutisia:<\/h2>\n

16.08. 2026:<\/p>\n

Yhdysvallat ja Iran ovat keskustelleet Irakin Kurdistanin presidentin v\u00e4lityksell\u00e4<\/a><\/p><\/blockquote>\n