{"id":14056,"date":"2026-07-30T16:48:16","date_gmt":"2026-07-30T13:48:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=14056"},"modified":"2026-07-30T16:48:17","modified_gmt":"2026-07-30T13:48:17","slug":"kirja-arvostelu-jouko-heyno-monitieteellisyyden-irvikuva-populaaristi-esitettyna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/07\/30\/kirja-arvostelu-jouko-heyno-monitieteellisyyden-irvikuva-populaaristi-esitettyna\/","title":{"rendered":"Kirja-arvostelu, Jouko Heyno: ’Monitieteellisyyden irvikuva populaaristi esitettyn\u00e4’"},"content":{"rendered":"

Haikala, Topias: Kielet ennen meit\u00e4<\/strong>; SKS Helsinki, 2025. 482 s.<\/p><\/blockquote>\n

(Kuvaan on k\u00e4ytetty kirjan kansikuva, ja ven\u00e4l\u00e4inen rekonstruktio kampakeraamisen kulttuurin henkil\u00f6st\u00e4, -joka ihmettelee, mit\u00e4 ’tiede’ h\u00e4nest\u00e4 tiet\u00e4\u00e4<\/em>.)<\/p>\n

Suomen historian harrastajat<\/em> -(facebook)ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ydyn keskustelun pohjalta innostuin lukemaan yhden tuoreimmista yleisesityksist\u00e4 Suomen varhaishistoriasta. Innokkaasti odotin ett\u00e4 siin\u00e4 joko selitet\u00e4\u00e4n nykyisen uuden paradigman, Petri Kallio -paradigman, perusteet, tai ainakin kerrotaan tarkasti mihin tuo paradigma nojaa ja mit\u00e4 vikaa perinteisess\u00e4 on\/oli. Pettymys oli murskaava.<\/strong><\/p>\n

’Uusi paradigma ei kest\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista kritiikki\u00e4’<\/em><\/h2>\n

Kirja perustuu lhes kokonaan Riho Gr\u00fcntha<\/strong>lin, Sampsa Holopaisen<\/strong>, Jaakko H\u00e4kkisen<\/strong>, Santeri Junttilan<\/strong>, Ante Aikion<\/strong> ja Janne Saarikiven<\/strong> haastatteluihin, ja heid\u00e4n kanssaan k\u00e4ytyihin keskusteluihin. Lopputulos oli, taas, ett\u00e4 uusi paradigma ei, ainakaan sellaisena, kuin se on t\u00e4ss\u00e4 kirjassa esitetty, kest\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista kritiikki\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 korostan, ett\u00e4 ongelmana EI OLE Topias Haikala<\/strong>, joka on kokenut toimittaja ja VM, koska h\u00e4n jo heti kirjan alussa toteaa, ettei ole kielentutkija.<\/p><\/blockquote>\n

Haikalan ainoa virhe, tosin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 nykyisess\u00e4 tilanteessa, on ollut luottaa auktoriteetteihin, l\u00e4hes kritiikitt\u00f6m\u00e4sti \u2013 Suomeen kun ei mahdu kuin yksi \u201dtotuus<\/em>\u201d kerrallaan. Valitettavasti.<\/p>\n

Akateemista keskustelua ei oikeastaan ole, on vain akateemista hymistely\u00e4 ja kaveripiirin selk\u00e4\u00e4ntaputtelua.<\/p><\/blockquote>\n

Kirjan ongelma on, ett\u00e4 se tavallaan ei ala mist\u00e4\u00e4n. Haikala toteaa kuitenkin aivan oikein, ett\u00e4 usein tutkijat voivat osoittaa, mist\u00e4 kielest\u00e4 jokin sana on saatu, mutta eiv\u00e4t oikeastaan, ainakaan kovin tarkkaan, miss\u00e4 tuo lainaaminen on tapahtunut, eik\u00e4 pelk\u00e4n autonomisen kielentutkimuksen keinoin milloin se on tapahtunut.<\/p>\n

Autonominen kielentutkimus<\/em> voi antaa vain suhteellisia ajoituksia, X ennen Y:t\u00e4 ja Z:n j\u00e4lkeen jne. Sit\u00e4, miksi muutoksia on tapahtunut, ei oikeastaan edes yritet\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, vaikka se olisi mielenkiintoista, ja ennen kaikkea v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kokonaiskuvan oikeellisuuden kannalta.<\/p>\n

Kirjan sis\u00e4ll\u00f6n l\u00e4pik\u00e4yminen t\u00e4ss\u00e4 veisi liikaa tilaa joten joudun tyytym\u00e4\u00e4n vain muutamiin esimerkkeihin. Ensimm\u00e4inen iso k\u00e4mmi<\/em> l\u00f6ytyy jo sivulta 15<\/strong>, kun Professorii Riho Gr\u00fcnthal<\/strong> kertoo, ett\u00e4 pohjoissaamen<\/strong><\/em> oikeinkirjoituksen muutamat kummallisuudet johtuisivat siit\u00e4, ett\u00e4 saamelaiset sit\u00e4 halusivat. No ei todellakaan.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n saamen murteiden oikeinkirjoittusj\u00e4rjestelmist\u00e4 ei ole saamelaisten itsens\u00e4 laatima, vaan sen on jo kielle murteelle tehnyt joku lantalainen tutkija tai pappi.<\/p><\/blockquote>\n

Seuraava moka on jo sivulla 17<\/strong>, jossa kerrotaan, ett\u00e4 -ti>-si<\/em> -muutos on tapahtunut siksi, ett\u00e4 \u201dsanat on silloin vaivattomampi lausua<\/em>\u201d. Kertomatta j\u00e4\u00e4, miksi kieleen on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kehittynyt tuo -ti<\/em>, jos sen lausuminen on hankalaa. Ja ennen kaikkea, miksi se ei ole ollut hankalaa kaikille, ainoastaan it\u00e4merenuomalaisille.<\/p>\n

\u201dTuntematon kieli X”<\/em><\/h2>\n

Sitten p\u00e4\u00e4semme vakavampiin ongelmiin. Lainaselitysten vakio, \u201dtuntematon kieli X<\/em>\u201d, jonka jo vuonna 2000 osoitin opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni olleen kantaturkki<\/em>. T\u00e4m\u00e4 on nykyisten tutkijoiden metodinen virhe. Jaakko<\/strong> H\u00e4kkinen<\/strong> esitti verkkokirjoituksessaan, ett\u00e4 \u201dmonitieteelllinen<\/em>\u201d tutkimus on sit\u00e4, ett\u00e4 otetaan kahden eri autonomisen tutkimuksen tulokset ja \u201dl\u00e4tk\u00e4ist\u00e4\u00e4n ne yhteen<\/em>\u201d. Noin ei todellakaan ole.<\/p>\n

Se ei ole monitieteellist\u00e4 tutkimusta, vaan monitieteellist\u00e4 sovittelua, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4kisin.<\/p><\/blockquote>\n

Juuri t\u00e4llaista \u201d\u00e4ks\u00e4\u00e4<\/em>\u201d ovat haastatellut tarjonneet sanan \u201d\u00e4iti<\/em>\u201d alkuper\u00e4ksi, sek\u00e4 germaanikieliss\u00e4<\/em><\/strong> ett\u00e4 it\u00e4merensuomalaisissa<\/em><\/strong> kieliss\u00e4. Sana on kuitenkin tosiaan alkujaan kantaturkkia, ja tarkoittanut p\u00e4\u00e4llik\u00f6n puolisoa. N\u00e4it\u00e4 kantaturkkilaisia lainoja on noin kolmannes nykysaksan sanastoa, ja meill\u00e4kin niit\u00e4 on pilvin pimein.<\/p>\n

Toinen vakava ongelma on \u201dlainauspaikan<\/em>\u201d osoittaminen. Haastatellut pit\u00e4v\u00e4t melko lailla yht\u00e4 siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 kanta-uralin<\/strong><\/em> ajoitus voidaan sijoittaa indo-iranilaisten<\/em><\/strong> kansojen kontaktipinnalle, jonnekin Ven\u00e4j\u00e4n mets\u00e4seuduille.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 paljastuu taas tuo \u201dl\u00e4tk\u00e4isy<\/em>\u201d ja sen ongelma: Miksi nimenomaan ratsastajakansa, joka on liikkunut vaunukolonnina, olisi muuttanut mets\u00e4\u00e4n? Ja sitten my\u00f6hemmin mets\u00e4st\u00e4 Intiaan? Mit\u00e4\u00e4n selityst\u00e4 t\u00e4lle ei anneta.<\/p>\n

Juuri indo-iranilaisten kohdalla koko rakenne k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4\u00e4laelleen, ja tutkijat vain ihmettelev\u00e4t tulosta.<\/p>\n

\u201dOrja<\/em>\u201d -sanue<\/h2>\n

Kyse on meille kaikille tutusta \u201dorja<\/em>\u201d -sanueesta. Se tarkoittaa kaikissa uralilaisissa kieliss\u00e4, joissa se on, nk. paskaduuneja tekev\u00e4\u00e4 palkkalaista, paitsi Suomessa, jossa se on skandinaavisen kulttuurivaikutuksen my\u00f6t\u00e4 muuttunut tarkoittamaa juuri sit\u00e4, mit\u00e4 se nytkin tarkoittaa.<\/p>\n

Uralilaisilla kansoilla kun ei antiikin auktorien mukaan ollut \u201dostettuja palvelijoita<\/em>\u201d, ts. orjia.<\/p>\n

Tutkijat ihmettelev\u00e4t siksi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nimenomaan tarkoittaisi suomalais\u2013ugrilaisen kantav\u00e4est\u00f6n olleen vauraampaa ja sotilaallisesti voimakkaampaa, kuin mit\u00e4 nuo indo-iranilaiset olivat. Ja se taas sotkee koko sen kulttuurisen mallin, jota \u201dautonominen kielitiede\u201d on ollut luomassa.<\/p><\/blockquote>\n

Ihmettelylle ei kuitenkaan ole perusteita. Tuollaiset laajalle levinneet ja semantiikkansa s\u00e4ilytt\u00e4neet kulttuurisanat kertovat juuri ja nimenomaan kulttuurisuhteista. Ja t\u00e4llainen suhde pakottaa miettim\u00e4\u00e4n uudelleen suuren joukon sanoja etymologiat, yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 \u201dmesi<\/em>\u201d ja \u201dmehil\u00e4inen<\/em>\u201d. Aineisto viittaa siihen, ett\u00e4 lainasuuntaa pit\u00e4\u00e4 vaihtaa.<\/p>\n

Arkeologisen aineiston ja kielen suhde: \u201dEi ruukunpalasesta n\u00e4e, mit\u00e4 kielt\u00e4 on k\u00e4ytetty\u201d<\/em><\/h2>\n

Samanlainen ongelma syntyy arkeologisen aineiston ja kielen suhteista. Osa tutkijoista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 \u201dei ruukunpalasesta n\u00e4e, mit\u00e4 kielt\u00e4 on k\u00e4ytetty\u201d<\/em>. No ei n\u00e4ek\u00e4\u00e4n. Mutta jos sama aineellinen kulttuuri on vallinnut tietyll\u00e4 alueella, -sanokaamme, tuhat vuotta- on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteinen kieli<\/strong><\/em> on pakostakin ollut olemassa.<\/p>\n

Samoin, kun jonkin kulttuurialueen sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu materiaalisen kulttuurin selv\u00e4 muutos, t\u00e4ytyy kyseess\u00e4 olla kultttuurin muutos\/kehittyminen.<\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4in esimerkiksi, kun kuoppa-kampakeraamisen<\/strong> kulttuurialueen sis\u00e4ll\u00e4 syntyy uusi k\u00e4yt\u00e4nne, nuorakeramiikka<\/strong>, on sen pakostakin oltava aiemman kulttuurin jatkumo.<\/p>\n

Ja kun kuoppa-kampakeraaminen kulttuuri ilmeisimmin on ollut uralilaista<\/strong><\/em>, \u201dpronssitonta<\/em>\u201d, samoin kuin nuorakeraaminen<\/strong>, on se kaiken sen kanssa ristiriidassa, mit\u00e4 ihmisen toiminnasta tied\u00e4mme.<\/p>\n

Miksi indoeurooppaliset olisivat puolikkassa aluettaan luopuneet pronssista ja vain j\u00e4ljitellyt sit\u00e4 kivity\u00f6kaluin (sotakirveet)?<\/p>\n

Keramiikkakulttuurien kronologia — kielellisen aluejaon kronologia<\/h2>\n

Ja t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4emme j\u00e4lleen sen \u201dl\u00e4tk\u00e4isemisen<\/em>\u201d ongelman. Aito monitieteellinen tutkimus selvitt\u00e4isi keskiajasta<\/strong> tai jopa kansainvaellusajasta<\/strong> l\u00e4htien systemaattisesti ajassa taaksep\u00e4in keramiikkakulttuurien kronologian, ja l\u00e4htisi siit\u00e4, ett\u00e4 se kielellinen aluejako, joka kansainvaellusajan alussa vallitsi, jatkuu ajassa taaksep\u00e4in aivan samalla kronologialla kuin \u201druukunpalat<\/em>\u201d: Ja vasta _sitten_ voidaan alkaa mietti\u00e4 kieli\u00e4, niiden levinneisyytt\u00e4 ja itse kulttuurimaisemaa.<\/p>\n

Valitettavasti on todettava, ett\u00e4 Haikala on tehnyt suurty\u00f6n kootessaan t\u00e4m\u00e4n teoksen ja kirjoittaessaan kielentutkijoiden lausuntoja auki. Ty\u00f6 on kuitenkin mennyt siin\u00e4 suhteessa hukkaan, ett\u00e4 siin\u00e4 esitetyt kielihistorialliset n\u00e4kemykset eiv\u00e4t vastaa todellisuutta.<\/p><\/blockquote>\n

(Muuten, se kirjassa mainittu er\u00e4iden tunturien p\u00e4\u00e4tesuffiksi, \/-ir\/<\/strong>, on my\u00f6s kanttaturkkia).<\/p>\n

Tosiasia on kuitenkin, ett\u00e4 kirja kannattaa lukea, siin\u00e4 on niin paljon hy\u00f6dyllist\u00e4 \u00e4\u00e4nteenmuutosten osalta, ett\u00e4 harrastajalle se k\u00e4y hyvin \u00e4\u00e4nnelakeihin tutustumisen perustana, ilman liikaa tiedeterminologiaa. Mutta tarkkaan ja kriittisesti lukien!<\/p>\n

Jouko Heyno<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muita uutisia:<\/h2>\n

20.06. 2026:<\/p>\n

Jouko Heyno: Japani \u2013 esiuralilaisen kielikunnan j\u00e4sen, autonomisesti kielitieteen metodein OSA 1<\/a><\/p><\/blockquote>\n