{"id":1376,"date":"2024-02-28T17:09:06","date_gmt":"2024-02-28T17:09:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=1376"},"modified":"2024-02-28T21:08:33","modified_gmt":"2024-02-28T21:08:33","slug":"jerusalem","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/02\/28\/jerusalem\/","title":{"rendered":"Jerusalem"},"content":{"rendered":"

Riitainen, kapinallinen, vuosisatamme toistaiseksi ”maailman parhaaksi” joidenkin arvioiden mukaan nostettu n\u00e4ytelm\u00e4.<\/strong><\/p>\n

(Kuva-aineisto: Helsingin kaupunginteatteri.)<\/p>\n

Esitys on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 parhaillaan Helsingin kaupunginteatterissa<\/strong>. Teatteri itsess\u00e4\u00e4n ei v\u00e4it\u00e4 moista mutta monet kriitikot maailmalla kyll\u00e4 sanovat n\u00e4in. Raaka, r\u00f6yhke\u00e4 ehk\u00e4 varovaisen kapinallinenkin arvioni on, ett\u00e4 en tohtisi sit\u00e4 ”maailman parhaaksi luonnehtia<\/em>”, mutta erinomaisen kelpoa teatteria se on.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Santeri Kinnunen on luonnen\u00e4yttelij\u00e4kin<\/em><\/h3>\n

Tunnen miehen nuoruusajoiltani. H\u00e4n on onnistunut kantamaan Jerusalemissa lavalle ikiteinin, jollaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, ainakin mun tuttavapiiriss\u00e4, ja jonkalaiseksi h\u00e4net koin jo 90-luvulla. Ja siksip\u00e4 tohdin todistaa, ett\u00e4 Santeri Kinnunen on -jos kuka- mies paikallaan rooliinsa Jerusalemissa. H\u00e4nen n\u00e4yttelemisess\u00e4\u00e4n on ihan aitoa ilkikurista poikamaisuutta, mik\u00e4 jalostaa p\u00e4\u00e4roolin esitt\u00e4j\u00e4n Byronin<\/em> siihen hehkuun, mihin Santeri ylt\u00e4\u00e4 Jerusalemissa.<\/p>\n

Jerusalem<\/em> on mielikuvastaan mahdollisimman kaukana<\/h3>\n

Ei tosiaan ole ole kysymys mist\u00e4\u00e4n pyh\u00e4st\u00e4 kaupungista, vaan metsik\u00f6n ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4st\u00e4 aukiosta englantilaisessa mets\u00e4ss\u00e4, jossa t\u00e4m\u00e4 Byron<\/em> pit\u00e4\u00e4 hoviaan muutaman muun juopon tai muuten kahelin kaverinsa kanssa, ja asuu k\u00e4hm\u00e4isess\u00e4 asuntovaunussaan. Lavastus on muuten mainio: Tuollaisia ”metsien<\/em> miesten<\/em>” mikrokyli\u00e4 l\u00f6ytyy meilt\u00e4kin.<\/p>\n

Asiaan kuuluu, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on siis ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 kavereita ja h\u00e4nt\u00e4 palvovia teinej\u00e4, jotka polttelevat Byronin kanssa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n heille myym\u00e4\u00e4 pilve\u00e4, ja kuuntelevat ikiteinin i\u00e4nikuisia liioiteltuja seikkailuja, ja ovat uskovinaan niit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin Byron on puhuvinaan totta. Esityksest\u00e4 ainakin 90 prosenttia on Byronia, ei siis ajallisesti vaan sis\u00e4ll\u00f6llisesti. Kummastuttaa, ettei n\u00e4ytelm\u00e4n nimi ole Jeesus<\/em> vaan Jerusalem.<\/p>\n

Byron on entinen surmanajaja. Siis sen lajin sirkusammattilainen, jotka ajoivat pareina moottoripy\u00f6rill\u00e4 halkaisijaltaan noin kymmenen metrin rautah\u00e4kiss\u00e4, joka oli 5-6 metri\u00e4 korkea. Olen n\u00e4hnyt murkkuna sellaisen esityksen Haaparannan<\/strong> ”Lastenp\u00e4iv\u00e4n<\/em>” tapahtumassa. Ja korkeallehan he nousivat, ja olivat kiistatta rohkeita nuorukaisia, -kun tarpeeksi kaasua v\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t. Ja tietenkin tuon ilmeisen ”toden” vuoksi huumeita k\u00e4rtt\u00e4v\u00e4 teini- ja kaverilauma haluaa uskoa Byronin muutkin jutut.<\/p>\n

Kovaa liikett\u00e4 ja perkeleit\u00e4 piisaa<\/h3>\n

Esitys alkaa upealla laululla, jota sanotaan Englannin ep\u00e4viralliseksi kansallislauluksi, jonka nimi on Jerusalem<\/em>, mutta siihenp\u00e4 yhteydet Jerusalemiin sitten j\u00e4\u00e4v\u00e4tkin. Sen j\u00e4lkeen alkaa aivan helvetillinen kiroamisralli jota kest\u00e4\u00e4 putkeen hyvinkin vartin tai ainakin silt\u00e4 se tuntuu. ”Ceissi” mit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, on itseasiassa kunnan aikomus potkia Byronin valtaamaltaan maapl\u00e4ntilt\u00e4\u00e4n huit sun hemmettiin, koska tilalle on tulossa loistoasuntoja.<\/p>\n

Byron tietenkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 itse asiassa koko mets\u00e4 on h\u00e4nen. No, sellaista ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n dokumenttia ja kunnan viranomaiset k\u00e4yv\u00e4t k\u00e4yv\u00e4t h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n Byronia seurakuntineen. Keskeisess\u00e4 roolissa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s tulossa olevan Yrj\u00f6n p\u00e4iv\u00e4n<\/em> juhlinta tai paremminkin siit\u00e4 puhuminen. Yrj\u00f6 on katolisten ja ortodoksien yhteinen pyhimys. Ortodoksien h\u00e4nelle antama nimi on Pyh\u00e4 suurmarttyyri Georgios Voittaja<\/em>, joka kuoli marttyyrikuoleman varsin nuorena -28 vuotiaana- vuonna 303 j\u00e4lkeen Kristuksen syntym\u00e4n.<\/p>\n

Virkamiehet eiv\u00e4t Byronille anna selk\u00e4\u00e4n, mutta palkatut pieks\u00e4j\u00e4t kyll\u00e4, koska joku ep\u00e4ilee h\u00e4nt\u00e4 kidnappauksesta, raiskauksesta yms., mutta kuinkas t\u00e4m\u00e4n harmittoman kyl\u00e4hullun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in k\u00e4vi?<\/p>\n

K\u00e4yk\u00e4\u00e4 ihmeess\u00e4 katsomassa.<\/p>\n

En siis osaa sanoa, onko Jerusalem maailman paras 2000-luvulla tehty n\u00e4ytelm\u00e4 mutta arvelen sen olevan Santeri Kinnusen maailman paras esitys<\/em>.<\/p>\n

Seppo Huhta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Riitainen, kapinallinen, vuosisatamme toistaiseksi ”maailman parhaaksi” joidenkin arvioiden mukaan nostettu n\u00e4ytelm\u00e4. (Kuva-aineisto: Helsingin kaupunginteatteri.) Esitys on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 parhaillaan Helsingin kaupunginteatterissa. Teatteri itsess\u00e4\u00e4n ei v\u00e4it\u00e4 moista mutta monet kriitikot maailmalla kyll\u00e4 sanovat n\u00e4in. Raaka, r\u00f6yhke\u00e4 ehk\u00e4 varovaisen kapinallinenkin arvioni on, ett\u00e4 en tohtisi sit\u00e4 ”maailman parhaaksi luonnehtia”, mutta erinomaisen kelpoa teatteria se on. Santeri Kinnunen on […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1377,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,6,38],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1376"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1376"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1382,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1376\/revisions\/1382"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}