{"id":1371,"date":"2024-02-28T12:37:27","date_gmt":"2024-02-28T12:37:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=1371"},"modified":"2024-02-28T13:58:09","modified_gmt":"2024-02-28T13:58:09","slug":"suomalaisupseerit-perehtyivat-venalaiseen-sotadoktriiniin-frunzessa-vuonna-1971-taktisen-ydinaseen-kayttokynnys-niin-missa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/02\/28\/suomalaisupseerit-perehtyivat-venalaiseen-sotadoktriiniin-frunzessa-vuonna-1971-taktisen-ydinaseen-kayttokynnys-niin-missa\/","title":{"rendered":"Suomalaisupseerit perehtyiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4iseen sotadoktriiniin Frunzessa vuonna 1971: Taktisen ydinaseen k\u00e4ytt\u00f6kynnys, -niin miss\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p><strong>Er\u00e4s episodi suomalais-ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4 oli kolmen suomalaisen upseerin osallistuminen silloisen Neuvostoliiton johtavassa sota-akatemiassa, Frunzessa, joulukuussa 1971 alkaneelle joukkojen johtamista suurvaltasodan oloissa k\u00e4sitelleelle kurssille. Silloisen opetusohjelman er\u00e4\u00e4t\u00a0 seikat koskettavat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskustelunaihetta: <em>Taktisten ydinaseiden<\/em> k\u00e4ytt\u00f6kynnyksest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Kolmesta <strong>Frunze<\/strong>ssa k\u00e4yneest\u00e4 suomalaisupseerista silloinen eversti, nyttemmin kenraalimajuri evp, <strong>Pentti Syrj\u00e4<\/strong> on kirjoittanut kokemuksistaan. Idea suomalaisten sotilaiden osallistumisesta <strong>Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> arvostetuimman sotakoulun opetukseen oli putkahtanut neuvostomarsalkka <strong>Andrei Gretshko<\/strong>n ja presidentti <strong>Urho Kekkosen<\/strong> keskustelussa vuotta aiemmin, -marsalkan vieraillessa Suomessa. Ohimennen keskustelussa heitetty idea sitten toteutettiinkin.<\/p>\n<p>Syrj\u00e4 ja kaksi muuta upseeria olivatkin ensimm\u00e4iset uniformupukuiset suomalaiset sotilaat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan, -lukuun ottamatta diplomaattikuntaan luettavia sotilasasiamiehi\u00e4. Junan pys\u00e4htyess\u00e4 vanhaan suomalaiseen kaupunkiin, <strong>Viipuriin<\/strong>, kursseille matkaavat eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4yneet jaloittelemassa asemalla, jonka eversti Syrj\u00e4 oli n\u00e4hnyt viimeksi kes\u00e4ll\u00e4-44. Kymmenen kuukauden kurssilla koulutettavat, joiden joukossa suomalaiset olivat ainoat ei-kommunistisen maan oppilaat, perehtyiv\u00e4t joukkojen taktiseen johtamiseen.<\/p>\n<h3>&#8221;Hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtuu suoraan liikkeest\u00e4&#8221;<\/h3>\n<p>Syrj\u00e4 ja muut oppilaat kuuntelivat opetusta, ja tekiv\u00e4t asiaankuuluvia harjoitusteht\u00e4vi\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4iset opettajat ymm\u00e4rsiv\u00e4t -ilman Suomesta annettua vihjett\u00e4kin- ettei ole sopivaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 karttaharjoituksissa ym. teht\u00e4viss\u00e4 Suomen l\u00e4hialueita, joten tarkastelun kohteena oli &#8221;<em>l\u00e4nnen<\/em>&#8221; ja Ven\u00e4j\u00e4n fiktiivinen sota <strong>Keski-Euroopassa<\/strong>. Syrj\u00e4 siteeraa kirjassaan teht\u00e4v\u00e4vastaustaan opettajalle:<\/p>\n<blockquote><p>&#8221;Oman 8.Divisioonani teht\u00e4v\u00e4n olennaisimpana osana pidin, ett\u00e4 <strong>hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtuu suoraan liikkeest\u00e4<\/strong>, l\u00e4pi 20-30 kilometri\u00e4 nykyiselt\u00e4 alueelta olevan etulinjan, ett\u00e4 tullessamme vihollistykist\u00f6n kantaman ulottuville, oma tykist\u00f6mme &#8230; voi ottaa sen kohteeksi.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>Syrj\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 useaan kertaan lukijan huomion karttaharjoituksen tilannekuvausten mainintaan, ett\u00e4 &#8221;<em>vastustaja on jo k\u00e4ytt\u00e4nyt taktista ydinasetta<\/em>&#8221;. -Paitsi vahvistaa sotaa k\u00e4yv\u00e4lle upseerille terveellist\u00e4 pessimismi\u00e4, t\u00e4m\u00e4 asettamus h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 tarkastelun <em><strong>taktisen ydinaseen k\u00e4ytt\u00f6kynnyksest\u00e4<\/strong><\/em>: -Se on jo ylitetty, -sit\u00e4 ei siis tarvitse harkita.<\/p>\n<p>Vihollisen ep\u00e4suoran tuhovoiman, -tykist\u00f6n, ilma-aseen ja ydinaseen- vaikutusta opettajat Frunzessa painottivat siis korkealle. Heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 oman puolen kapasiteetista ja aikeista ei ole voinut olla vaikuttamatta t\u00e4h\u00e4n. Palaammekin edelliseen otsikkoon: Miksi &#8217;suoraan liikkeest\u00e4&#8217;?<\/p>\n<p>Suomalaisten onnistuneen torjuntataistelun kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 1944 Viipurin it\u00e4puolella, <strong>Talin<\/strong> ja <strong>Ihantalan<\/strong> pelloilla ja metsiss\u00e4, er\u00e4s onnistumistekij\u00e4 oli tykist\u00f6valmistelut ven\u00e4l\u00e4isten joukkojenkeskityksiin: Hy\u00f6kk\u00e4ys vaati <em>painopisteen<\/em>, ja joukkojen &amp; kaluston keskitt\u00e4misen suppealle alueelle. -Siit\u00e4 seuraan ett\u00e4 joukko-osasto, joka on lyhyenkin ajan hy\u00f6kk\u00e4ysryhmityksess\u00e4, on haavoittuva.<\/p>\n<p>Kes\u00e4n 1941 ja em. Talin-Ihantalan oppi -44 oli mennyt ven\u00e4l\u00e4isille hyvin perille, ja Frunzen opettajat takoivat sen oppilaidensa kalloihin viel\u00e4 1970-luvulla. Eversti-tasoiset koulutettavat saivat teht\u00e4vi\u00e4, joissa oppilaat laativat suunnitelmansa niin, ett\u00e4 <em>hy\u00f6kk\u00e4ysryhmitys<\/em> on koossa <em>keskitt\u00e4misalueella<\/em> vasta ihan v\u00e4h\u00e4n ennen H-hetke\u00e4. -Kuten Syrj\u00e4n kouluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, jota edell\u00e4 siteerasin.<\/p>\n<blockquote><p>Frunzen opetus huomioi siis jo 70-luvulla taktisten ydinaseiden rutiininomaisen k\u00e4yt\u00f6n nykyaikaisella taistelukent\u00e4ll\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Ven\u00e4l\u00e4isen sota-akatemian koulutusohjelma jakoi paljon tietoa ydinaseen vaikutuksista joukkoihin:<\/p>\n<p>Syrj\u00e4 selostaa kouluteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Ensimm\u00e4iset ydiniskut &#8221;<em>kohdistuivat divisioonan selustaesikuntaan, it-patteristoon, kentt\u00e4tykist\u00f6patteristoon, ja marssilla olevaan panssarivaunupataljoonaan. &#8230; Patteristo ei v\u00e4istynyt asemistaan, vaan t\u00e4ytti teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 viimeiseen rajaan saakka, eli kolmen tunnin ajan. T\u00e4ll\u00f6in s\u00e4teilyn kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 suojaamattomassa henkil\u00f6st\u00f6ss\u00e4 olisi &#8230; noussut jo 60 r\u00f6ntgeniin.<\/em>&#8221;<\/li>\n<li>&#8221;<em>Neuvostonormit sotilaan sotilaan kestokyvylle ovat 1 vuorokaudessa 50 (r\u00f6ntgeni\u00e4), 10-30 vrk:ssa 100, 3 kuukaudessa 200 ja vuodessa 300 r\u00f6ntgeni\u00e4<\/em>.&#8221; Normi-annoksen saatuaan sotilas lamaantuu.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Toimiminen ydinpommin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n s\u00e4teilyn alaisena on ollut ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 sotilas-ajattelussa normatiivinen aihe jo sukupolven ajan. -T\u00e4m\u00e4kin vaikuttaa osaltaan ydinaseen taktiseen k\u00e4ytt\u00f6kynnykseen madaltavasti.<\/p>\n<p>No, miten on nyt? Ukrainassa sotivien ven\u00e4l\u00e4isten komentajat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toimivan hapuilemalla, ly\u00f6v\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sein\u00e4\u00e4n -poliittisen johdon vaatiessa uutisoitavia pikatuloksia- eik\u00e4 joukkojen johtaminenkaan ole aina hallussa. -Kyll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen upseeri yritt\u00e4\u00e4 tosissaan, mink\u00e4 korkeat upseeritappiot vahvistavat: Komentajat menev\u00e4t eteen henkil\u00f6kohtaisesti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4hl\u00e4yksi\u00e4, joka voi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 asianomaiselle huonosti.<\/p>\n<p>Jostakin syyst\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen sotataito -ainakin kent\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htyn\u00e4- heikentyneen sitten &#8217;kylm\u00e4n sodan&#8217;. Suhtautuminen joukkotuhoaseiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n -sek\u00e4 vastapuolen ett\u00e4 omien- n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkista puheista ja vihjeist\u00e4 p\u00e4\u00e4telleen olevan entisell\u00e4\u00e4n: Kynnys on matala, ja taktisiin ydinaseisiin turvautumista -puolin ja toisin- pidet\u00e4\u00e4n odotettavissa olevana vakiona.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n (ke 28.02.) kuultu uutinen asiakirjavuodosta, joka antaa kuvan matalasta ydinaseiden k\u00e4ytt\u00f6kynnyksest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on yhdenmukainen suomalaisupseerien &#8217;<em><strong>Gruppa Finljandija<\/strong>n<\/em>&#8217; vuonna 1971 saaman taktisen opetuksen kanssa. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p>\n<p>Luettavaa:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Pentti Syrj\u00e4<\/strong>: &#8221;<a href=\"https:\/\/www.antikvaari.fi\/teos\/gruppa-finljandija-neuvostokomentajan-roolissa\/62a2fe1aeaa1ec176c35df1f\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Gruppa Finljandia<\/a>&#8221;, WSOY 1986,<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Er\u00e4s episodi suomalais-ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4 oli kolmen suomalaisen upseerin osallistuminen silloisen Neuvostoliiton johtavassa sota-akatemiassa, Frunzessa, joulukuussa 1971 alkaneelle joukkojen johtamista suurvaltasodan oloissa k\u00e4sitelleelle kurssille. Silloisen opetusohjelman er\u00e4\u00e4t\u00a0 seikat koskettavat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskustelunaihetta: Taktisten ydinaseiden k\u00e4ytt\u00f6kynnyksest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kolmesta Frunzessa k\u00e4yneest\u00e4 suomalaisupseerista silloinen eversti, nyttemmin kenraalimajuri evp, Pentti Syrj\u00e4 on kirjoittanut kokemuksistaan. Idea suomalaisten sotilaiden osallistumisesta Ven\u00e4j\u00e4n arvostetuimman [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1372,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,6,7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1371"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1371"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1371\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1375,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1371\/revisions\/1375"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}