{"id":135,"date":"2023-11-30T22:35:37","date_gmt":"2023-11-30T22:35:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=135"},"modified":"2023-11-30T22:46:44","modified_gmt":"2023-11-30T22:46:44","slug":"venajalla-vangittu-sosiologi-on-tunnettu-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2023\/11\/30\/venajalla-vangittu-sosiologi-on-tunnettu-suomessa\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vangittu sosiologi on tunnettu Suomessa"},"content":{"rendered":"

Hein\u00e4kuussa tutkintavankeuteen otetulla\u00a0 ven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 sosiologilla ja valtiotieteilij\u00e4ll\u00e4 on kontakteja Suomeen, ja h\u00e4nen n\u00e4kemyksist\u00e4\u00e4n oltiin meill\u00e4 kiinnostuneita vajaat nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta sitten, Neuvostoliiton lipuessa kohti surkeaa loppuaan. T\u00e4n\u00e4\u00e4n h\u00e4net on julistettu ”ulkomaiseksi agentiksi<\/em>”, ja on Ven\u00e4j\u00e4n tuomiolaitoksen sanktioiden kohteena.<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n federaation oikeusministeri\u00f6<\/strong> m\u00e4\u00e4ritteli 6. toukokuuta 2022 ven\u00e4l\u00e4isen sosiologin ja valtiotieteiden kandidaatin Boris Kagarlitski<\/strong>n ulkomaiseksi agentiksi. Viime hein\u00e4kuussa tuomioistuin Syktyvkar<\/strong>issa m\u00e4\u00e4r\u00e4si h\u00e4net kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen ”terrorismin oikeuttamisesta<\/em>” mielipidekirjoituksessa. Rikosilmoituksen Kagarlitskia vastaan oli tehnyt turvallisuuspalvelu FSB.<\/p>\n

Ennen kuin jatkamme oikeusprosessin tarkastelua, palaamme vuoteen 1991<\/strong>. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen<\/em> p\u00e4\u00e4sihteeri ja maan p\u00e4\u00e4ministeri Mikhail Gorbatshov<\/strong> oli aloittanut pitk\u00e4\u00e4n viiv\u00e4styneet uudistuskampanjat pelastaakseen maansa valtiollisen j\u00e4rjestelm\u00e4n sortumiselta. K\u00e4ytettiin sanoja glasnost<\/strong> (avoimmuus) ja perestroika<\/strong> (uudistuminen) kuvaamaan sit\u00e4, mik\u00e4 oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, -ja antamaan neuvostokansalaisille toivoa, ett\u00e4 asiat ovat muuttumassa.<\/p>\n

Neuvostoliittoa oli yritetty uudistaa ennenkin: Puoluejohtaja Nikita Hrutshov<\/strong> oli ottanut rohkean askeleen 1950-luvun alussa, paljastaen stalinismin<\/em><\/strong> rikokset, ja pyyt\u00e4en kansaa luottamaan uudelleen johtajiin. T\u00e4t\u00e4 vaihetta kutsuttiin monilla nimill\u00e4. ”Suojas\u00e4\u00e4<\/em>” oli yksi, ja osuva, -ja \u00e4lymyst\u00f6lle kaikkein t\u00e4rkein.<\/p>\n

Hrutshov paljasti salaisessa puheessaan 22. puoluekokouksen edess\u00e4 -toki ilman kansainv\u00e4lisi\u00e4 vieraita- edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Josef Stalin<\/strong>in rikokset, ja miljoonien neuvostokansalaisten k\u00e4rsimykset. Kerrotaan er\u00e4\u00e4n kokousvaltuutetun l\u00e4hett\u00e4neen puhujalle kirjelapun: ”Mit\u00e4 te, toveri Hrutshov,<\/em> teitte silloin?<\/em>”. Nikita, saatuaan kokousvirkailijalta lapun, luki sen \u00e4\u00e4neen. -Ja jatkoi kysymyksell\u00e4: ”Pyyd\u00e4n viestin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4\u00e4 nousemaan seisomaan.<\/em>” Kun kukaan ei liikahtanutkaan, Hrutshov jatkoi: ”Tein samaa kuin te nyt, toveri Tuntematon.”<\/em><\/p>\n

Pelko<\/em><\/strong><\/h2>\n

Neuvostoliitto oli j\u00e4rjestelm\u00e4, joka perustui konformismiin (my\u00f6t\u00e4ilyyn) ja pelkoon<\/strong>. Sen purkaminen oli hyvin vaikeaa, -kuten diktatuurien yleens\u00e4kin. Hrutshev oli oikeaan aikaan liikkeell\u00e4, mutta h\u00e4nen tekonsa j\u00e4iv\u00e4t puolitiehen. H\u00e4nen seuraajansa saattoivat helposti lipua takaisin vanhaan meininkiin, uskaltamatta uhmata menneisyyteen takertuneita, -jollaisia kuullemma on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin, -ja suomalaisessakin vasemmistossa.<\/p>\n

Nuoren ja dynaamisen Mikhail Gorbatshov<\/strong>in p\u00e4\u00e4stess\u00e4 puolueen ja valtion johtoon 1980-luvulla vuosikymmeni\u00e4 viiv\u00e4styneet uudistukset n\u00e4yttiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4n k\u00e4yntiin, mutta ne olivat jo auttamattomasti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Puolueen, NKP:n, valtablokit antoivat h\u00e4nen yritt\u00e4\u00e4, vaikkeivat ehk\u00e4 pit\u00e4neet h\u00e4nen ideoistaan. Valtio hoippui jo tuhon partaalla.<\/p>\n

Gorba lupasi neuvostokansalaisille uutta aikaa ja vapauksia, hymyili naapurimaille, ja asiat n\u00e4yttiv\u00e4t alkavan muuttumaan. Katkeruus kuitenkin kasautui apparatshnikkien<\/em> (koneiston miesten ja naisten) keskuudessa, ja elokuussa 1991 n\u00e4htiin vastareaktio: Suomalaisellekin poliittiselle luokalle -ja id\u00e4nkaupan miehille- hyvin tuttu Gennadi Janajev<\/strong> kavereineen kaappasi vallan Gorban lomaillessa Sotshi<\/strong>ssa.<\/p>\n

Janajev, suomalaisille poliittisille broilereille<\/em> tuttu lupsakkaan-hauska ”Janatuinen<\/em>”, ep\u00e4onnistui vallankaappauksessaan surkeasti, Ven\u00e4j\u00e4n FSNT<\/strong>:n johtaja Boris Jeltsin<\/strong> puhui kansalle panssarivaunun p\u00e4\u00e4lt\u00e4, ja vallankaappaus l\u00e4ss\u00e4hti antikliimaksiinsa. N\u00e4iden tapahtumien aikana silloinen nuori yliopistomies Boris Kagarlitski oli Helsingiss\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4n paljastuessa sek\u00e4 huijaukseksi ett\u00e4 voimattomaksi, suomalainen vasemmisto\u00e4lymyst\u00f6<\/strong> n\u00e4ytti l\u00f6yt\u00e4neen uudelleen 1970-71 kadottamansa \u00e4lyllisen keskustelun<\/em>. -Upeeta, mutta lyhytaikaista. Maailmankuvan rakennuspalikat piti saada uuteen j\u00e4rjestykseen, ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 todellisuuskin piti jollain tapaa huomioida. Gorban uudistuskampanjat olivat olleet tervetullut her\u00e4tt\u00e4j\u00e4 ”70-lukulaisuuden<\/strong><\/em>” henkisest\u00e4 stagnaatiosta, mutta elokuun alussa 1991 Gorba oli kaappaajien erist\u00e4m\u00e4n\u00e4 loma-asunnossaan. Juntta salasi kaappauksen maailmalta, v\u00e4itt\u00e4en Gorban sairastuneen.<\/p>\n

”Parane pian, Gorba!<\/em>”<\/h3>\n

Neuvokkaat \u00e4lyk\u00f6t keksiv\u00e4t postikorttikampanjan: ”Parane pian, Gorba!<\/em>” Oli toive, ett\u00e4 janajevilaiset nujerretaan, ja Gorbatshov p\u00e4\u00e4see taas puikkoihin. -Silloin sosialismin uudistuminen jatkuu, Neuvostoliitto s\u00e4ilyy, eik\u00e4 suomalainen vasemmisto-intelligentzija<\/em> joudu porvarien pilkan kohteeksi.<\/p><\/blockquote>\n

Janajevin kaappausta vastaan osoitettiin mielt\u00e4 Helsingiss\u00e4kin, aurinkoisessa loppukes\u00e4n s\u00e4\u00e4ss\u00e4. Em. postikortteja jaeltiin ja otettiin vastaan, ja l\u00e4hetettiin Kremlin<\/strong> osoitteella neukkuihin. Joku oli painattanut -vain parin askeleen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Senaatintorista<\/strong> olleessa painossa- lenn\u00e4kin, hauskalla otsikolla: ”Kommunistit kaappasivat vallan Neuvostoliitossa<\/em>”. Siell\u00e4 torilla seisoi muiden mukana Boris Kagarlitskikin.<\/p>\n

Kagarlitski n\u00e4kyy kuuluneen Gorban uudistuksiin toivonsa laittaneeseen ven\u00e4l\u00e4iseen yliopistov\u00e4keen. H\u00e4n kirjoitti reaaliajassa ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n kuhisevasta prosessista, maltillisen reformistin n\u00e4k\u00f6kannoin. -Seh\u00e4n sopi suomalaisille \u00e4lyk\u00f6ille: Harppaus heid\u00e4n 70-luvun arvoistaan ei ollut liian pitk\u00e4. Imeskeltiin jo sanoja: ’Neuvostoliitto ei ollut oikeaa sosialismia<\/em>’.<\/p>\n

Kolmen p\u00e4iv\u00e4n vallankaappaus siis hiipui, Gorba p\u00e4\u00e4si takaisin, -vain osoittautuakseen puolinaisten tekojen mieheksi, -h\u00e4nkin. Gorban yritt\u00e4ess\u00e4 kukistaa Baltia<\/strong>n itsen\u00e4istymist\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4n Federatiivisen Sosialistisen Neuvostotasavallan<\/em> johtaja Boris Jeltsin<\/strong> ilmoitti valtionsa eroavan NL:sta. Neukkula lopetettiin muodollisesti joulukuun 25. 1991.<\/p>\n

”Jos pelk\u00e4\u00e4mme, ne tulevat takaisin<\/em>”<\/h3>\n

Suomalaisen toimittajan kysyi Ven\u00e4j\u00e4n vapautumisen syksyn\u00e4 kadulla Pietari<\/strong>ssa -jolla oli uudelleen vanha nimens\u00e4 (vaikka mm. ’Oranssiyhdistys<\/em>’ viel\u00e4 seuraavana kes\u00e4n\u00e4 matkusti Leningrad<\/strong>iin)-\u00a0 kouluttautuneen-n\u00e4k\u00f6iselt\u00e4 nuorelta pariskunnalta, ”mit\u00e4 sitten jos kommunistit tulevat takaisin? Pelk\u00e4\u00e4ttek\u00f6?<\/em>” Ven\u00e4l\u00e4isnuorten vastaus oli tilanteeseen hyvin osuva: ”Jos me pelk\u00e4\u00e4mme, ne tulevat takaisin.<\/em>”<\/p>\n

Jotain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tulleen takaisin, sill\u00e4 kertomuksemme henkil\u00f6n, sosiologi Boris Kagarlitskin kokemukset osoittavat, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uudistuminen on j\u00e4lleen kerran j\u00e4\u00e4nyt puolitiehen, ja paluu menneisyyteen on alkanut.<\/p>\n

FSB aloitti rikosprosessin Boris Kagarlitskia vastaan terrorismin oikeuttaminen tai terrorismin propaganda Internetin avulla (rikoslain 205.2 \u00a7). H\u00e4net on siirretty Syktyvkar<\/strong>iin (Komin tasavaltaan).\u00a0 Kagarlitskyn pid\u00e4tyksest\u00e4 ei kerrottu aiemmin.<\/p><\/blockquote>\n

Pid\u00e4tyksen j\u00e4lkeen Kagarlitskin puhelin oli suljettuna, eik\u00e4 h\u00e4nen olinpaikastaan annettu heti tietoja. Ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 on paljon ik\u00e4vi\u00e4 muistoja t\u00e4m\u00e4nkaltaisista asioista.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

(Kuvassa Kagarlitski Syktyvkarissa 2023 ja Helsingiss\u00e4 1991, kuvaan k\u00e4ytetty aineistoa mm. Sadankomitealta.)<\/p>\n

Pid\u00e4tyst\u00e4 jatkettiin kuudella kuukaudella<\/h3>\n

Uutistoimisto TASS kertoi 21.11: Toinen l\u00e4ntisen piirin sotilastuomioistuin jatkoi terrorismin oikeuttamisesta syytetyn sosiologi Boris Kagarlitskin (Ven\u00e4j\u00e4n federaatiossa ulkomaalaiseksi agentiksi tunnustetun) pid\u00e4tyst\u00e4 kuudella kuukaudella. H\u00e4n on nyt tutkintavankeudessa.<\/p><\/blockquote>\n

Kagarliski k\u00e4rsii verenkierovaivasta, mutta kertoi olevansa kunnossa. Tutkijan yst\u00e4v\u00e4t –Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, miten Suomessa?<\/em>– ovat kuitenkin huolissaan h\u00e4nen terveydentilastaan.\u00a0\"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n